Lönnrotin petäjä
Lönnrotin petäjä eli Kainulaisen suvun uhrimänty on Kesälahdella Hummovaaran kylässä sijaitseva mänty.[1] Ensimmäisellä runonkeruumatkallaan ollut Elias Lönnrot taltioi puun juurella kesäkuussa 1823 Juhana Kainulaisen lausumia runoja, kansanuskomuksia ja loitsuja.[1][2] Lönnrot merkitsi Kainulaiselta muistiin kahden päivän aikana yhteensä 2 551 säettä ja 59 erillistä runoa, joista suurin osa oli loitsuja. Nämä runot muodostivat merkittävän osan Lönnrotin vuonna 1833 julkaisemasta runoelmasta Runokokous Väinämöisestä eli niin sanotusta Alku-Kalevalasta.[2] Niihin kuului muun muassa Sampo-runoja ja Lemminkäisen virsi.[3]
Petäjä sijaitsi Kainulaisen kotitalon Kainulan pihapiirissä, ja nykyään puu on nähtävyys.[1][2] Paikalla on myös talonpohja ja kellarikuoppa.[1] Petäjästä tuli Kainulaisen suvun uhripuu. Metsästäjänä tunnettu Juhana Kainulainen vei kaatamiensa karhujen pääluun mäntyyn loitsuja lukien.[1]
Lönnrotin petäjästä puoli kilometriä itään sijaitsee Pirunpöytänä tunnettu kuppikivi[1], joka on aikoinaan toiminut Kainulaisen suvun uhrikivenälähde?. Lönnrotin petäjän vieressä sijaitsee vuonna 1989 valmistunut karjalaistyylinen hirsirakennus Juhanantupa, jossa on esillä muun muassa puuveistoksia.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hummovaara - Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Hummovaaran kotisivut. Hummovaaran kyläyhdistys ry.
- Isien ”pyhä perintö”: Juhana Kainulainen (Arkistoitu – Internet Archive) Kalevalan kulttuurihistoria. 2008. Kalevalaseura.
- Ritva Kovalainen, Sanni Seppo: Tietoja pyhistä puista (Arkistoitu – Internet Archive) Puiden kansa. 2014.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 Kulttuuriympäristön palveluikkuna www.kyppi.fi. Viitattu 31.7.2025.
- 1 2 3 Lönnrotin petäjä Sydänkarjala. Viitattu 31.7.2025.
- ↑ Kalevalasta Kalevalaseura. Arkistoitu 25.9.2016. Viitattu 28.10.2016.
- ↑ Juhanantupa Hummovaaran kotisivut. Hummovaaran kyläyhdistys ry. Arkistoitu 7.4.2016. Viitattu 28.10.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lönnrotin petäjä Kesälahden Humuvaaralla, Suomen Kuvalehti, 25.08.1923, nro 34, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot