Prinsessa (vuoden 2010 elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Prinsessa
Prinsessa-elokuvan juliste
Prinsessa-elokuvan juliste
Ohjaaja Arto Halonen
Käsikirjoittaja Pirjo Toikka, Arto Halonen, Paavo Westerberg
Tuottaja Arto Halonen
Säveltäjä Tuomas Kantelinen
Kuvaaja Hannu-Pekka Vitikainen
Leikkaaja Tuuli Kuittinen
Lavastaja Jukka Uusitalo
Pääosat Katja Kukkola
Samuli Edelmann
Krista Kosonen
Peter Franzén
Pirkka-Pekka Petelius
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Art Films Production
Levittäjä Sandrew Metronome
Ensi-ilta 10. syyskuuta 2010
Kesto 104 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 1 448 260
Katsojat 301 104
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Prinsessa on Arto Halosen ohjaama, yhdessä Paavo Westerbergin ja Pirjo Toikan kanssa käsikirjoittama suomalainen draamaelokuva. Prinsessa sai ensi-iltansa elokuvateattereissa 10. syyskuuta 2010 ja nousi ensimmäisellä esitysviikollaan Suomen katsotuimmaksi elokuvaksi. Elokuva piti ykkössijaa hallussaan viiden viikon ajan, nostaen elokuvan näin yhdeksi 2000-luvun menestyneimmistä kotimaisista elokuvista.[1]

Prinsessa kertoo todellisesta henkilöstä, Anna Lappalaisesta (1896–1988), joka oli diagnosoitu maanis-depressiiviseksi ja skitsofreniseksi. Elokuva kertoo hänen poikkeuksellisesta elämästään Kellokosken psykiatrisessa sairaalassa ”Kellokosken prinsessana”.

Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Sijaiskodista toiseen riepoteltu kabareetanssija Anna Lappalainen (Katja Küttner o.s. Kukkola) päätyy mielisairaalahoitoon, ja pian henkilökunnalle ja muille potilaille selviää, että Lappalainen kärsii voimakkaasta harhasta. Hän kertoo olevansa Prinsessa, kuninkaallinen Buckinghamin palatsista. Vaikka Prinsessa on itsekin hoidettavien joukossa, hänen elämäntehtäväkseen muodostuu lähimmäisten auttaminen.

Prinsessan hovin muodostavat joukko potilastovereita (mm. Krista Kosonen, Peter Franzén ja Pirkka-Pekka Petelius). Hänen hallintoalueensa ulottuu aina Kellokosken kylään ja sen pankin johtajaan (Tapio Liinoja) asti. Hoitohenkilökunta ei kuitenkaan pääse sopuun siitä, onko Prinsessan harhan kanssa myötäeläminen parhaaksi Lappalaiselle. Lääkäri Grotenfelt (Samuli Edelmann) kannattaa moderneja hoitomuotoja ja uusi keksintö, lobotomia, tekee tuloaan myös Suomeen.

Elokuva kertoo yhteiskunnan perspektiivistä katsoen sairaasta ihmisestä, joka olemuksellaan parantaa ja ilostuttaa muita ihmisiä ja ympäristöään. Samalla kun päähenkilö parantaa ympäristöään vallitsevaa terveydenhoitojärjestelmää paremmin ja tehokkaammin, yrittää järjestelmä nujertaa yksilön valovoimaisuuden. Seuraa vuosia kestävä taistelu sairaalan hoitohenkilökunnan ja Anna Lappalaisen välillä hänen identiteetistään ja oikeudesta omaan persoonallisuuteensa.

Lopulta Kellokosken sairaalasta tulee Prinsessan linna, jonne Anna perustaa hovinsa. Vuosien saatossa valovoimainen ja rakastettava persoona saa osakseen ihailua ja kunnioitusta niin potilastovereilta, hoitohenkilökunnalta kuin koko ympäröivältä kyläyhteisöltäkin.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Katja Kukkola  Anna Lappalainen  
 Samuli Edelmann  lääkäri Grotenfelt  
 Krista Kosonen  Christina von Heyroth  
 Irma Junnilainen  ylihoitaja Pakalén  
 Pirkka-Pekka Petelius  potilas Kuronen  
 Peter Franzén  potilas Saastamoinen  
 Antti Litja  ylilääkäri Soininen  
 Paavo Westerberg  lääkäri Lonka  
 Paula Vesala  hoitaja Elsa  
 Joanna Haartti  hoitaja Rauha  
 Panu Tuomikko  hoitaja  
 Tapio Liinoja  pankinjohtaja Granqvist  
 Pertti Koivula  lobotomialääkäri Mäkelä  
 Ulla Tapaninen  Iso-Iita  
 Janne Riekki  Kellokosken potilas 

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan ohjannut Arto Halonen palkittiin työstään Helsingin kaupungin Kulttuuripalkinnolla,[2] Suomen mielenterveysseuran palkinnolla[3] ja Kansalaistoiminnan valtakunnallisella tunnustuspalkinnolla.[4] Halonen on ensimmäinen kulttuurialan ammattilainen, jolle kansalaistoiminnan tunnustuspalkinto on myönnetty.

Lappalaista esittänyt Katja Küttner o.s. Kukkola palkittiin työstään parhaan naispääosan Jussi-palkinnolla[5] sekä Suomen Näyttelijäliiton Vuoden elokuvanäyttelijä-palkinnolla.[6] Hänet palkittiin myös Tallinnan elokuvajuhlilla vuoden parhaana naisnäyttelijänä. Viron ohella Prinsessa sai elokuvateatteriensi-iltansa Ranskassa 24. elokuuta 2016 [7] ja sen levitysoikeudet on myyty muun muassa Alankomaihin, Belgiaan, Luxemburgiin, Kreikkaan, Ruotsiin, Sveitsiin, Slovakiaan ja Tšekkiin.[8]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan on tuottanut Arto Halonen ja tuotantoyhtiönä toimi Art Films Production pääyhteistyökumppaninaan Mielenterveyden keskusliitto. Elokuvan on kuvannut Hannu-Pekka Vitikainen ja säveltänyt Tuomas Kantelinen. Äänisuunnittelusta vastasivat Samuli Pullinen, Antti Koukonen ja Heikki Innanen.

Elokuvan pukusuunnittelusta vastasi Ritva Muikku, maskeerauksesta Riikka Virtanen ja lavastuksesta Jukka Uusitalo. Elokuva kuvattiin vuoden 2009 aikana, jolloin ulkokuvauksia tehtiin muun muassa Kellokoskella, Niittylahdessa ja Tukholmassa.

Elokuvasta tehtiin myös Arto Halosen ohjaama menestysmusikaali, jota esitettiin Tampereen Työväen Teatterin suurella näyttämöllä vuonna 2013.[9]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Episodi-lehden Mikael Saarinen antoi elokuvalle neljä tähteä. "Halonen selviytyy ensimmäisestä kokoillan pitkästään kunnialla ja pystyy luomaan mielenkiintoisen ajankuvauksen ja ennen kaikkea henkilökuvan ihmisestä, jonka tahto sananmukaisesti vei läpi harmaan kiven."[10]

Film-O-Holic-elokuvasivuston Tina Myllyniemi antoi elokuvalle neljä tähteä ja kommentoi sen kuvaavan "uskottavasti ja koskettavasti ihmisyyden eri puolia; toisaalta vallanhimoa ja kyynisyyttä, toisaalta kykyä asettua toisen ihmisen asemaan."[11]

Helsingin Sanomat antoi elokuvalle kolme tähteä, Veli-Pekka Lehtonen kirjoitti Nyt- viikkoliitteessä 10.9.2010 ”Elokuva on ammattimaisesti toteutettu. Keskeiset näyttelijät, säveltäjä Tuomas Kantelinen ja kuvaaja Hannu-Pekka Vitikainen etunenässä luovat Kellokosken sodanjälkeisen ajan ja miljöön uskottavaksi”.[8]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva nähtiin lukuisilla festivaaleilla muun muassa Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa, Italiassa, Kanadassa ja Alankomaissa.[8] Cape Winelands Film Festivaalilla teos palkittiin Parhaan elokuvan Grand Prix Jury -palkinnolla.[12] Prinsessa kiersi Yhdysvalloissa useilla paikkakunnilla myös tunnetun kriitikon Harlan Jacobsonin kuratoimassa suositussa Talk Cinema -konseptissa ja sai siellä lämpimän vastaanoton.[13]

Soundtrack[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Johanna Kurkela: Prinsessalle
  2. Anna ”Prinsessa” Lappalainen: Muistathan kai
  3. Juice Leskinen: Skitsofrenia
  4. PMMP: Maria Magdalena
  5. Pelle Miljoona: Gabriel
  6. Samuli Edelmann: Ihana ilta
  7. Olavi Uusivirta: Minä olen hullu
  8. Hector: Linnut linnut
  9. Vesa-Matti Loiri: Ystävän laulu
  10. Jonna Tervomaa: Se ei kuulu mulle
  11. Nylon Beat: Venäjää
  12. Jope Ruonansuu: Enkeleitä toisillemme
  13. Kari Tapio: Myrskyn jälkeen
  14. Paula Koivuniemi: Kadotettujen sielujen maa
  15. Saija Varjus: Adagio
  16. Junnu Vainio: Sellaista elämä on
  17. Anna ”Prinsessa” Lappalainen: Maalaistytön elo kaupungissa
  18. Johanna Kurkela: Ah armainen (Caro Mio Ben)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prinsessa esillä Varsovan mielenterveyskonferenssissa - Prinsessakampanja www.prinsessakampanja.com. Viitattu 6.8.2019.
  2. Arto Halonen sai Helsingin kulttuuripalkinnon Helsingin Sanomat. 26.11.2010. Viitattu 6.8.2019.
  3. Prinsessan ohjaajalle mielenterveyspalkinto Yle Uutiset. Viitattu 6.8.2019.
  4. Arto Halonen sai Kansalaistoiminnan palkinnon ts.fi. 14.10.2010. Viitattu 6.8.2019.
  5. Tänään televisiossa: Jussilla palkittu Katja Küttner Prinsessa-elokuvassa Me Naiset. 26.12.2013. Viitattu 6.8.2019.
  6. Katja Küttner palkittiin vuoden 2010 elokuvanäyttelijänä - Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry www.nayttelijaliitto.fi. Arkistoitu 20.4.2021. Viitattu 6.8.2019.
  7. Arto Halosen ohjaama Prinsessa teatterilevitykseen Ranskaan www.karjalainen.fi. Viitattu 6.8.2019.
  8. a b c Prinsessa Elonet. Viitattu 6.8.2019.
  9. Prinsessa muuttaa musikaalinäyttämön mielisairaalaksi Yle Uutiset. Viitattu 6.8.2019.
  10. Prinsessa – elokuvan arvostelu Episodi.fi. Viitattu 6.8.2019.
  11. Tina Myllyniemi: Prinsessa • Valkokangas Film-O-Holic.com. 10.9.2010. Viitattu 6.8.2019.
  12. Halosen Prinsessa-elokuva palkittiin Etelä-Afrikassa ts.fi. 28.3.2011. Viitattu 6.8.2019.
  13. PRINCESS (2010) www.hannahbillingham.com. Viitattu 6.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]