Postia pappi Jaakobille

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Postia pappi Jaakobille
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Klaus Härö
Käsikirjoittaja Klaus Härö
Alkuperäiskäsikirjoitus: Jaana Makkonen
Tuottaja Risto Salomaa
Lasse Saarinen
Säveltäjä Dani Strömbäck
Kuvaaja Tuomo Hutri
Leikkaaja Samu Heikkilä
Pääosat Kaarina Hazard
Heikki Nousiainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Kinotar Oy
Levittäjä Netflix
Ensi-ilta 3. huhtikuuta 2009
Kesto 76 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 525 000 €
Tuotto 765 768 €[1]
Katsojat 99 481[1]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Postia pappi Jaakobille on Klaus Härön ohjaama suomalainen elokuva vuodelta 2009. Pääosissa ovat Kaarina Hazard ja Heikki Nousiainen.

Vuonna 2022 elokuva valittiin 2000-luvun koskettavimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi Helsingin Sanomien lukijoiden äänestyksessä[2].

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

1970-luvun alun Suomeen sijoitettu elokuva kertoo sokeasta papista Jaakobista ja armahdetusta elinkautisvangista, Leilasta. Kun Leila pääsee vapaaksi, hänelle tarjotaan paikkaa Jaakobin henkilökohtaisena avustajana syrjäisestä pappilasta, jonne Leila vastentahtoisesti meneekin.

Leilan tehtävä on lukea "seurakunnan" lähettämiä kirjeitä, joista useimmat ovat esirukouspyyntöjä tai hengellisen avun etsintää. Jaakobille kirjeliikenne on elämäntehtävä, mutta Leilaa se ei juuri kiinnosta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kaarina Hazard … Leila  
 Heikki Nousiainen … pappi Jaakob  
 Jukka Keinonen … posteljooni  
 Esko Roine … vankilan johtaja  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan käsikirjoituksen laati Jaana Makkonen, aiemmin nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajana työskennellyt elokuva-alan aikuisopiskelija[3][4]. Elokuva on ensimmäinen ja vuoteen 2022 mennessä ainoa elokuva, jonka tekemisessä Jaana Makkonen on ollut mukana[2]. Makkonen sai käsikirjoitukseensa aiheen tv-ohjelmasta, jossa kerrottiin vankilapappi Markku Yli-Mäyryn työstä[4].

Käsikirjoitus oli Makkosen opinnäytetyö Turun ammattikorkeakouluun[3], jonka viestinnän koulutusohjelman elokuvan suuntautumisvaihtoehdosta hän valmistui vuonna 2007[5]. Makkosen poistuessa oppilaitoksen portista opettaja juoksi hänet kiinni ja kehotti lähettämään käsikirjoituksen Klaus Härölle[6]. Aikansa epäröityään Makkonen lähetti paketin[6].

Käsikirjoituksen saapuessa marraskuussa 2007 Härö oli sairaana ja hänellä oli aikaa tutustua ilman saateviestiä tulleeseen käsikirjoitukseen, vaikka sellainen oli yleensä vastoin hänen tapojaan[2][3]. Härö innostui tekstistä ja otti yhteyttä tuottaja Risto Salomaahan, joka piti käsikirjoitusta timanttina[3]. Makkosen luvalla Härö jatkoi käsikirjoituksen työstämistä[2].

Alun perin tähtäimessä oli tv-tuotanto, mutta ensimmäisen version nähneet olivat yksimielisiä siitä, että valkokangas olisi elokuvalle oikea paikka. Tuottajat Salomaa ja Lasse Saarinen päättivät ottaa riskin lisäkuluista, ja tuotantoa laajennettiin.[3]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kuvasi Tuomo Hutri. Studiokuvaukset tehtiin Villilä Studioilla Nakkilassa. Tyhjänä keskiaikaisena kivikirkkona toimi Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja ulkokuvissa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Pappilaa esitti Kokemäen Kakkulaisissa sijaitseva Sukaran talo.[7]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi 15 elokuvan joukosta. Perustelujen mukaan Postia pappi Jaakobille on visuaalisesti kaunis elokuva, jossa kuvaus, lavastus ja puvut muodostavat ehjän kokonaisuuden, jota äänityö ja musiikki tukevat. Myös pääosanesittäjien roolityötä kiitettiin. [8]

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien Tarmo Poussu piti elokuvaa Härön siihen mennessä ehjimpänä ja koskettavimpana työnä. Poussun ”elokuvanovelliksi” luonnehtima työ ei hänen mukaansa sorru ylilyönteihin tai sentimentaalisuuteen. Tietyt yksityiskohdat sopivat paikoilleen hänestä turhan helposti ollakseen uskottavia, mutta Hazardin ja Nousiaisen roolityöt pitävät yllä oikeaa tunnelmaa.[9]

  • Kari Glödstaf, Filmgoer: 4/5 tähteä [10]
  • Juha Rosenqvist, Film-O-Holic.com: 5/5 tähteä [11]
  • Hannu Björbacka, DVD-Opas: 3/5 tähteä [12]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyypekin pohjoismaisen elokuvan festivaaleilla (Nordische Filmtage Lübeck) 2009 Postia pappi Jaakobille voitti sekä kirkon erikoispalkinnon että festivaalin yleisöäänestyksen.[13] Mannheim-Heidelbergin elokuvajuhlilla marraskuussa 2009 elokuva sai pääpalkinnon.[14] Samassa kuussa elokuva voitti Kairon kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla pääpalkinnon, Kultaisen Pyramidin. Pääpalkinnon lisäksi elokuva palkittiin Kairossa myös parhaasta käsikirjoituksesta.[15] Tammikuussa 2010 elokuva sai Sokeain ystävien tiedotuspalkinnon[16], ja vuoden 2010 Jussi-gaalassa se sai Jussi-palkinnon parhaasta elokuvasta, parhaasta ohjauksesta, parhaasta miespääosasta ja parhaasta musiikista. Lisäksi elokuva oli ehdolla viiteen muuhun Jussi-palkintoon[17].

Dani Strömbäckin musiikki valittiin Pohjoismaiden parhaaksi elokuvamusiikiksi vuonna 2009. Palkinto annettiin Göteborgin filmifestivaaleilla Ruotsissa helmikuussa 2010.[18] Postia Pappi Jaakobille on voittanut myös parhaan ulkomaisen elokuvan palkinnon Santa Barbaran kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Kaliforniassa Yhdysvalloissa.[19]

Kuvailun pioneeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan DVD-versio on ensimmäinen suomalainen näkövammaisille kuvailtu elokuva. Myös elokuvan televisioesitys TV 1:ssä 4.1.2010 oli mahdollista katsoa kuvailtuna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b https://www.ses.fi/katsojaluvut/
  2. ↑ a b c d 2000-luvun koskettavin leffa | Suomen koskettavimman elokuvan kirjoitti ihminen, joka ei ollut käsikirjoittanut aiemmin mitään – eikä hänestä ole kuultu alalla sen jälkeenkään Helsingin Sanomat. 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022.
  3. ↑ a b c d e Leena Pallari: Ohjaaja Härö sai outoa postia Helsingin Sanomat. 31.1.2009. Viitattu 25.7.2022.
  4. ↑ a b https://www.syry.fi/files/askel-tvp-201002.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ www.turku.fi » Taideakatemia web.archive.org. 27.9.2011. Arkistoitu 27.9.2011. Viitattu 25.7.2022.
  6. ↑ a b 2000-luvun koskettavin leffa | Suomen koskettavimman elokuvan kirjoitti ihminen, joka ei ollut käsikirjoittanut aiemmin mitään – eikä hänestä ole kuultu alalla sen jälkeenkään Helsingin Sanomat. 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022.
  7. ↑ Tämä Kokemäellä, Nakkilassa ja Sastamalassa kuvattu filmi on äänestetty 2000-luvun koskettavimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi (vain tilaajille) 25.7.2022. Satakunnan Kansa. Viitattu 26.7.2022.
  8. ↑ Postia pappi Jaakobille lähtee Oscar-kisaan Yle Uutiset. 16.9.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 6.11.2009.
  9. ↑ Tarmo Poussu: Sokea paimen ja eksynyt lammas. Ilta-Sanomat, 2009, nro 3.4., s. 35.
  10. ↑ Kari Glödstaf: Postia pappi Jaakobille Filmgoer.fi. Viitattu 25.7.2022. Finnish
  11. ↑ Juha Rosenqvist: Postia pappi Jaakobille • Arvostelu Film-O-Holic.com. 3.4.2009. Viitattu 25.7.2022.
  12. ↑ Postia pappi Jaakobille (KINO) - Arvostelu www.dvdopas.fi. Viitattu 25.7.2022.
  13. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Klaus+H%C3%A4r%C3%B6lle+kaksi+palkintoa+Lyypekin+filmifestivaaleilla/1135250587201
  14. ↑ Yleisradio, uutiset 16.11.2009
  15. ↑ Prizes 2009 Kairon kansainväliset elokuvafestivaalit. Arkistoitu 13.1.2010. Viitattu 12.1.2010. (englanniksi)
  16. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Pappi+Jaakobille+sokeain+tiedonvälityspalkinto/1135251886395
  17. ↑ Jussi-palkitut Filmiaura. Viitattu 6.3.2024.
  18. ↑ http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Postia+pappi+Jaakobille+-elokuva+palkittiin+musiikistaan/1135252700158
  19. ↑ http://www.iltalehti.fi/leffat/2010021611128430_le.shtml
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Postia_pappi_Jaakobille&oldid=22241584”