Postia pappi Jaakobille

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Postia pappi Jaakobille
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Klaus Härö
Käsikirjoittaja Klaus Härö
Alkuperäiskäsikirjoitus: Jaana Makkonen
Tuottaja Risto Salomaa
Lasse Saarinen
Säveltäjä Dani Strömbäck
Kuvaaja Tuomo Hutri
Leikkaaja Samu Heikkilä
Pääosat Kaarina Hazard
Heikki Nousiainen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Tuotantoyhtiö Kinotar Oy
Ensi-ilta 3. huhtikuuta 2009
Kesto 76 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 525 000 €
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Postia pappi Jaakobille on suomalainen vuonna 2009 ensi-iltansa saanut elokuva, jonka on ohjannut Klaus Härö. Pääosissa ovat Kaarina Hazard ja Heikki Nousiainen.

Tarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

1970-luvun alun Suomeen sijoitettu elokuva kertoo sokeasta papista Jaakobista ja armahdetusta elinkautisvangista, Leilasta. Kun Leila pääsee vapaaksi, hänelle tarjotaan paikkaa Jaakobin henkilökohtaisena avustajana syrjäisestä pappilasta, jonne Leila vastentahtoisesti meneekin.

Leilan tehtävä on lukea "seurakunnan" lähettämiä kirjeitä, joista useimmat ovat esirukouspyyntöjä tai hengellisen avun etsintää. Jaakobille kirjeliikenne on elämäntehtävä, mutta Leilaa se ei juuri kiinnosta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kaarina Hazard  … Leila  
 Heikki Nousiainen  … pappi Jaakob  
 Jukka Keinonen  … posteljooni  
 Esko Roine  … vankilan johtaja  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahden ihmisen draama Postia pappi Jaakobille oli alkujaan tarkoitettu televisioelokuvaksi.[1]

Kuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kuvasi Tuomo Hutri. Studiokuvaukset tehtiin Villilä Studioilla Nakkilassa. Tyhjänä keskiaikaisena kivikirkkona toimi Hattulan Pyhän Ristin kirkko, ulkokuvauksissa Tyrvään Pyhän Olavin kirkko.[2] Pappilaa esittänyt rakennus sijaitsee Kokemäellä. [3]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi 15 elokuvan joukosta. Perustelujen mukaan Postia pappi Jaakobille on visuaalisesti kaunis elokuva, jossa kuvaus, lavastus ja puvut muodostavat ehjän kokonaisuuden, jota äänityö ja musiikki tukevat. Myös pääosanesittäjien roolityötä kiitettiin. [4]

Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilta-Sanomien Tarmo Poussu piti elokuvaa Härön siihen mennessä ehjimpänä ja koskettavimpana työnä. Poussun ”elokuvanovelliksi” luonnehtima työ ei hänen mukaansa sorru ylilyönteihin tai sentimentaalisuuteen. Tietyt yksityiskohdat sopivat paikoilleen hänestä turhan helposti ollakseen uskottavia, mutta Hazardin ja Nousiaisen roolityöt pitävät yllä oikeaa tunnelmaa.[1]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyypekin pohjoismaisen elokuvan festivaaleilla (Nordische Filmtage Lübeck) 2009 Postia pappi Jaakobille voitti sekä kirkon erikoispalkinnon että festivaalin yleisöäänestyksen.[5] Mannheim-Heidelbergin elokuvajuhlilla marraskuussa 2009 elokuva sai pääpalkinnon.[6] Lisäksi elokuva voitti samassa kuussa Kairon kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla pääpalkinnon, Kultaisen Pyramidin. Pääpalkinnon lisäksi elokuva palkittiin Kairossa myös parhaasta käsikirjoituksesta.[7] Lisäksi elokuva sai tammikuussa 2010 Sokeain ystävien tiedotuspalkinnon[8], ja vuoden 2010 Jussi-gaalassa se sai Jussi-palkinnon parhaasta elokuvasta, parhaasta ohjauksesta, parhaasta miespääosasta ja parhaasta musiikista. Lisäksi elokuva oli ehdolla viiteen muuhun Jussi-palkintoon.

Dani Strömbäckin musiikki valittiin Pohjoismaiden parhaaksi elokuvamusiikiksi vuonna 2009. Palkinto annettiin Göteborgin filmifestivaaleilla Ruotsissa helmikuussa 2010.[9] Postia Pappi Jaakobille on voittanut myös parhaan ulkomaisen elokuvan palkinnon Santa Barbaran kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla Kaliforniassa Yhdysvalloissa.[10]

Kuvailun pioneeri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan DVD-versio on ensimmäinen suomalainen näkövammaisille kuvailtu elokuva. Myös elokuvan televisioesitys TV 1:ssä 4.1.2010 oli mahdollista katsoa kuvailtuna.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]