Plootu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kahdeksan taalarin plootu (British Museumin kokoelmat).

Plootu (ruots. plåt) on suurikokoinen, kuparista valmistettu metalliraha. Plootuja käytettiin Ruotsissa 1600- ja 1700-luvulla. Ensimmäinen plootu valmistettiin vuonna 1644, ja se oli kooltaan ja massaltaan huomattavan suurikokoinen. Myöhemmin rahojen koko vaihteli, ja tavallisesti plootu oli suorakaiteen muotoinen kuparilevy, jonka nurkkiin oli kaiverrettu leima ja nimellisarvo. Painavin plootu painoi 19,7 kg.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa oli kuparin ylituotantoa, mutta merkantilististen näkemysten mukaan ylituotanto ja siitä seurannut markkina-arvon alentuminen ei ollut vahingollista, kunhan tullimaksut ja valmistusvero sekä muut veromaksut päätyivät valtiolle. Ylituotannon hillitsemiseksi etsittiin kuitenkin lieventävää keinoa, ja sellaiseksi kehittyi plootujärjestelmä. Ylimääräinen kupari rationalisoitiin käyttämällä kolikoihin enemmän raaka-ainetta. Vuonna 1660 Tukholmaan perustettiin Ruotsin ensimmäinen pankki, Stockholms Banco, joka myönsi talletusseteleitä valtavia plootuvarastoja vastaan. Näin Ruotsissa oli käytössä ensimmäisenä Euroopan historiassa seteliraha.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mirkka Lappalainen: Maailman painavin raha: kirjoituksia 1600-luvun Pohjolasta. WSOY, 2006. ISBN 951-0-32185-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Fredrikson, Erkki: Plooturaha. Pohjautuu Keski-Suomen museossa talvella 2004 järjestettyyn näyttelyyn. Jyväskylä: Minerva, 2004. ISBN 952-5478-50-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.