Nahajärv
| Nahajärv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Valgamaa |
| Kunnat | Otepään kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pühäjõen valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Pühäjõgi Lambahanna järvestä |
| Laskujoki | Pühäjõgi Sinikejärveen [1] |
| Järvinumero | VEE2120400 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 118,4 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,315 km [1] |
| Leveys | 0,105 km [1] |
| Rantaviiva | 0,843 km [1] |
| Pinta-ala | 3,4 ha [1] |
| Suurin syvyys | 11,3 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Nahajärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Nahajärv (myös Naha järv) on Viron Valgamaalla Otepään kunnan Truutan ja Koigun kylissä sijaitseva järvi.[1]
Se kuuluu Koorasten kylän järvialueeseen (vir. Kooraste järvestik), johon kuuluu yhteensä 15 järveä.[2][3]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 315 metriä pitkä, 105 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 3,4 hehtaaria. Järvi on melko pyöreän muotoinen, mutta siitä työntyy kaakkoon päin luusuamainen lahti. Järvessä ei ole saaria ja sen syvänteessä on 11,3 metriä vettä. Etelärantaan laskeutuu 26 metriä korkeat ja jyrkät rinteet, jotka kasvavat metsää. Pohjoispuolella rinteet ovat metsää ja niittyjä ja eteläisiä rinteitä loivemmat. Truutan kylän asutus sijaitsee näiden rinteiden yläpuolella kahta rakennusta lukuun ottamatta. Kylälle tuleva tie ohittaa järven sen länsipuolelta ja järvelle laskeutuu Truutasta yksi tie.[1][4][a]
Luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[4]
Aare Mäemets on julkaisussaan Eesti NSV järved ja nende kaitse vuodelta 1977 kuvaillut järveä. Hänen mukaansa järven rannat ovat pohjastaan hiekkaa, mutta syvemmällä on mutapohjaa. Järvessä on lähteitä, joiden vesi on rautapitoista. Vedenväri on keltaista, sen näkösyvyys on 1,8 metriä, ja järven vesi on kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunutta. Veden happamuustaso on pH 7,6–7,8 [3]. Järvessä elää ainakin lahna, hauki, särki, ahven, suutari, ankerias ja sorva.[5]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nahajärv kuuluu Pühäjõen valuma-alueeseen, koska se on joen läpivirtausjärvi. Pääosa siihen tulevasta vedestä on peräisin Pühäjõesta, joka tulee Lambahanna järvestä ja jatkaa Sinikejärveen. Siihen tulee itäpuolelta laskeva oja pienestä lammesta.[1][a]
Pühäjõgi on Võhandu jõen sivujoki. Võhandu jõgi laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][a]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Keskkonnaregister: Nahajärv (VEE2120400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 19.7.2020. (viroksi)
- ↑ Kooraste järvestik, kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 19.4.2017
- ↑ a b Kooraste järvestik, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi), viitattu 19.4.2017 (viroksi)
- ↑ a b Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.7.2020). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Naha järv (Nahajärv), kalapeedia.ee (viroksi), 1977, viitattu 19.4.2017