Pühäjõgi
| Pühäjõgi eli Sillaotsa jõgi | |
|---|---|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Põlvamaa, Valgamaa |
| Kunnat | Kanepin kunta, Otepään kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pühäjõen valuma-alue |
| Pinta-ala | 90,5 km² [1] |
| Yhtyy | Võhandu jõgi (140 km joensuusta [1]) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Vidrike järv, Vidrike |
| Laskupaikka | Võhandu jõgi, Jõgehara |
| Läpivirtausjärvet | Suurjärv, Hatsikõ järv, Vaaba järv, Pikkjärv, Liinu järv, Lubjaahujärv, Sinikejärv, Nahajärv, Lambahanna järv, Voki järv |
| Sivu-uomat | Parmu oja, Alopi oja, Loku oja, Seega oja |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 119,5 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 110 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 9,5 m |
| Pituus | 15,3 km [1] |
| Kaltevuus | 0,62 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pühäjõgi tai myös Sillaotsa jõgi (sekä Pühajõgi [1][2]) on Virossa Põlvamaalla ja Valgamaalla virtaava 15 kilometriä pitkä Võhandu jõen sivujoki.[1]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Virallisen tulkinnan mukaan joki alkaa Otepään kunnassa Vidriken kylässä sijaitsevasta Vidrike järvestä, jonka vedenpinnan korkeus on 119,5 metriä mpy. Karttojen mukaan järveen kuitenkin laskee oja, jonka nimeksi ehdotetaan myös Pühäjõgi [3]. Sen pituudeksi tulee kartasta mitattuna 2,5 kilometriä ja se alkaa Kauru järvestä. Vidrikestä alkavaa Pühäjõgea luonnehtii kaltevarinteisessä laaksossa ja monen järven läpi virtaava lyhyt joki. Järvet ovat muodostuneet pohjaltaan epätasaisen laakson painaumiin ja järvien muoto seuraa ahtaan laakson rinteiden muotoa. Joen ensimmäinen osuus alkaa Vidriken järven itäpäästä ja osuus on 350 metriä pitkä, jonka jälkeen joki laskee Voki järveen (korkeus 119,3 m mpy.). Siihen tulee neljä metsäojaa ja sen rannassa sijaitsee kaksi nimettyä lähdettä Saare-Oru läte ja Saarekõivu läte. Järvi on 1,1 kilometriä pitkä ja Pühäjogi jatkaa sen itäpäästä 200-metrisellä osuudella Lambahanna järveen (118,9 m mpy.). Tähän järveen laskee kolme oja ja Pühäjogi jatkaa 600 metriä pitkän järven kaakkoispäästä 300-metrisellä osuudella Nahajärveen (118,4 m mpy.) Truutan kylässä. Nahajärv on 450 metriä pitkä ja joki jatkaa virtaamistaan sen kaakkoon työntyvän lahden pohjukasta kohti kaakkoa. Joki juoksee sen 1,1 kilometriä pitkällä osuudella pienten Sinikejärven ja Lubjaahujärven läpi ja laskee sitten Liinu järven länsipäähän (118,0 m mpy.), joka kuuluu jo Kanepin kuntaan. Joki jatkaa lyhyen Liinu järven jälkeen 300 metriä Pikkjärveen (117,2 m mpy.), joka on 800 metriä pitkä. Tämän osuuden matkalla jokeen yhtyy pohjoisesta tuleva Seega oja. Pikk on viimeinen järviketsua muodostavista järvistä. Pühäjogi virtaa tämän jälkeen 2,5 kilometrin matkan aiempaa leveämpänä jokena ja laskee sitten pieneen Vaaba järveen (114,8 m mpy.), ja jatkaa matkaa laskien jo 200 metrin päässä pikkuiseen Hatsikõ järveen, joka vaikuttaa ennemminkin Suurjärven (114,7 m mpy.) lahdelta. Suurjärv sijaitsee Koorasten kylässä on seudun suurin järvi. Järveen laskevia Alopi ojaa ja Loku ojaa voidaan pitää Pühäjoen valuma-alueen sivuhaaroina. Joki jatkaa Suurjärvestä matkaansa ja se virtaa metsäsaarekkeiden kirjoman peltomaan läpi ja yhtyy kolmen kilometrin päässä Võhandu jõgeen Jõgeharan kylässä Kiviküla paisjärven kohdalla (korkeus noin 110 m mpy.). Võhandu on täällä padottu. Suurjärven jälkeisellä osuudella jokeen yhtyy lounaasta tuleva Parmu oja.[1][a][b]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pühäjõen valuma-alue rajautuu etelässä Kärgula ojaan ja pohjoisessa Kokõ ojaan, jotka ovat myös Võhandu jõen sivu-uomia. Pohjoisessa jatkuu Otepään ylänkö, josta alkaa myös muita jokia. Itäpuolella virtaa Pieni Emajoki, joka laskee Võrtsjärveen, ja sen sivujoet. Pühäjõen valuma-alueen pinta-ala on 90,5 neliökilometriä.[1][a]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pühäjõen sivu-uomat ovat melko lyhyitä ja alla olevaan luetteloon on koottu niistä pisimmät.[1]
| yhtyy Pühäjõgeen (km suusta) |
Nimi | Pituus (km) |
Valuma-alue (km²) |
Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Parmu oja | 7 | [4] | ||
| Alopi oja | 3 | 5 | [5] | |
| Loku oja | 9 | 21 | [6] | |
| 11 | Seega oja | 14 | 22 | [7] |
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen yläjuoksulla on joen pääuomassa monia alkulaaksossa sijaitsevia järviä, jotka on lueteltu edellä. Niiden lisäksi valuma-alueella esiintyy runsaasti ihmisten patoamia lampia, joista otetaan talouksiin käyttövettä. Niiden lisäksi on luonnollisiakin järviä. Joen lähdejärven Vidrike järven valuma-alueelta löytyy vielä Kuhamu järv ja Kauru järv. Seega ojan valuma-alueella on useita pieniä järviä. Niitä on Suurõsuu lump, joka on karstijärvi, Tülsujärv, Märi lomp, Kaarasuu järv ja Hallasuu. Loka oja tuo pohjoisesta vesiä Suurjärveen. Sen valuma-alueella sijaitsevat esimerkiksi Kooraste paisjärv ja Laanõperä lump. Suurjärven lounaispäähän laskee Uiakatsi järven oja ja sitä pitempi Alopi oja. Sen valuma-alueella sijaitsevat Kapatsi järv, Otitiik, Aalupi järv ja Laatrõjärv. Alajuoksulla Pühäjõgeen yhtyvällä ja lännestä tulevalla Parmu ojalla ei ole luonnollisia järviä. Sen sijaan Hüüdre järv laskee itsenäistä ojaa pitkin pääuoman suuntaan.[1][a]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki luetaan kuuluvaksi kirkasvetisiin ja vedessään vain vähän orgaanista ainesta sisältäviin virtavesiin.[1]
Etymologiaa ja joen muita nimiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso artikkelissa Võhandu jõgi esitettyä selitystä joen Pühajõgi-nimelle. Lähteistä ei selviä Pühäjõen nimen merkitystä, eli onko nykyään sivujokena pidettyä osaa kohdeltu joskus pääuoman yläjuoksuna, vai onko sillä ollut sivujokena jokin alla luetelluista nimistä samaan aikaan, kun pääuomaa kutsuttiin Pühäjõeksi.[8][9]
Joki on luonteeltaan kaksijakoinen. Se virtaa yläjuoksullaan useiden järven läpi, mutta Suurjärven jälkeen se muistuttaa perinteistä jokea. Alajuoksua on kutsuttu esimerkiksi nimillä Sillaotsa-, Kimmi-, Krimi- ja Kivi jõgi. Yläjuoksua on vastaavasti kutsuttu Hatsike oja, Voki, Kusta jõgi ja Tammeoja.[2]
Hallintoalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pühäjogi kuuluu Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka on osa Itä-Viron vesistöaluetta. Ojan vesistörekisterin tunnus on VEE1003300.[1]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Keskkonnaregister: Pühäjõgi (VEE1003300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.7.2020. (viroksi)
- ↑ a b Järvekülg, A.: Sillaotsa jõgi (teoksesta Eesti jõed) eestigiid.ee. 2001. Tarto. Viitattu 19.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Vidrike järv (VEE2120300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Parmu oja (VEE1003301) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Alopi oja (VEE1003600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Loku oja (VEE1003500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Seega oja (VEE1003400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)
- ↑ Võhandu jõgi Eesti kohanimeraamat. eki.ee: Eesti Keele Institut. Viitattu 15.7.2020. (viroksi)
- ↑ Saarõ Evar: Pühäjõgi, Võhandu, Võu Uma Leht. 28.5.2013. Tarto. Viitattu 16.7.2020. (viroksi)