Meneksenos (dialogi)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Meneksenos
eli Hautajaispuhe
Μενέξενος
ἢ Επιτάφιος
Dialogin alku ensimmäisessä painetussa laitoksessa (editio princeps) vuodelta 1513.
Dialogin alku ensimmäisessä painetussa laitoksessa (editio princeps) vuodelta 1513.
Alkuperäisteos
Kirjailija Platon
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre filosofia
Julkaistu 387 eaa.
Kausi keskivaihe
Tetralogia VII tetralogia
Numerointi 234a–249e
Suomennos
Niteessä Teokset II
Suomentaja Marja Itkonen-Kaila
Kustantaja Otava
Julkaistu 1999
ISBN 951-1-15893-7
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Meneksenos (muinaiskreikaksi Μενέξενος; lat. Menexenus) on Platonin kirjoittama dialogi. Sen toinen nimi Thrasylloksen jaottelussa on Hautajaispuhe (Επιτάφιος, Epitafios).[1] Dialogissa keskustelevat Sokrates ja Meneksenos.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Platonin teosten joukossa Meneksenos kuuluu tämän keskivaiheen dialogeihin. Näin se on kirjoitettu siihen aikaan, jolloin Platon oli perustanut oman Akatemiansa. Teos voidaan nähdä myös kuuluvaksi siirtymäkauteen varhaisvaiheen ja keskivaiheen dialogien välillä.[3] Tarkemmin dialogi on ajoitettu vuoteen 387 eaa. Holger Thesleff näkee dialogin Platonin eräänlaisina jäähyväisinä Ateenan todellisuudelle hänen vetäydyttyään julkisesta elämästä filosofian pariin.[4]

Diogenes Laertioksen esittämässä, Thrasylloksen tekemässä Platonin teosten jaottelussa dialogi kuuluu VII tetralogiaan yhdessä laajemman ja lyhyemmän Hippiaan sekä dialogin Ion kanssa. Aiheensa puolesta Thrasyllos luki dialogin Platonin eettisten teosten joukkoon.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meneksenos koostuu dialogimuotoisen kehyskertomuksen lisäksi pitkästä hautajaispuheesta. Kehyskertomuksessa Sokrates sanoo esittävänsä Aspasialta, Perikleen rakastajattarelta, kuulemansa puheen. Näin dialogin voi nähdä satirisoivan Perikleen tunnettua hautajaispuhetta, jonka Thukydides on kuvannut teoksessaan Peloponnesolaissota.[4]

Pääosan "dialogista" muodostaa puhe, joka ylistää Ateenaa ja sodassa kaatuneita. Teoksessa dialogi toimii siis ainoastaan kehyksenä itse puheelle. Puhe jäljittelee tyylillisesti vastaavia todellisia puheita. Ilman satiirin paljastavaa kehyskertomusta se onkin joskus erehdytty tulkitsemaan yksiselitteisesti isänmaan ylistykseksi.[4]

Dialogi on mielenkiintoinen siksi, että se on yksi harvoista lähteistä ateenalaisiin hautajaispuheisiin, huolimatta siitä että se on puheen parodia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Diogenes Laertios (DL): Merkittävien filosofien elämät ja opit III.58–60.
  2. Thesleff, Holger: "Esittelyjä ja selityksiä". Teoksessa Platon 1999, s. 307–309.
  3. Smith, Nicholas D.: Plato The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 7.1.2014. (englanniksi)
  4. a b c Thesleff, Holger: Platonin arvoitus, s. 18, 174–175. Yhteistyössä tekijän kanssa suomentanut Pinja Riikonen. Helsinki: Gaudeamus. ISBN 978-952-495-200-2.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Menexenus. Teoksessa Burnet, J. (toim.): Opera. Volume III: Theages, Charmides, Laches, Lysis, Euthydemus, Protagoras, Gorgias, Meno, Hippias Maior, Hippias Minor, Io, Menexenus. Oxford Classical Texts. Oxford: Oxford University Press. ISBN 9780198145424. Kreikankielinen alkuteksti.
  • Plato: Menexenus. Teoksessa Plato's Works. Volume IX: Timaeus. Critias. Cleitophon. Menexenus. Epistles. Loeb Classical Library. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press. ISBN 0-674-99257-1. Kreikankielinen alkuteksti ja englanninkielinen käännös.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Μενέξενος (kreikaksi)
Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Menexenus (englanniksi)

Teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Plato: Menexenus. Perseus. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  • Plato: Menexenus. Project Gutenberg. (englanniksi)