Lahden Kesänäyttämö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lahden Kesänäyttämö on Lahden kulttuuripalveluiden järjestämä jokavuotinen kesätyöllistämisprojekti, jonka tarkoituksena on tarjota nuorille mahdollisuuksia kesätyöhön kulttuurin parissa. Projektin tarkoituksena on luoda teatteriesitys, jonka tekemisessä nuoret ovat aktiivisesti mukana alusta loppuun.

Projekti on Lahden kulttuuripalveluiden ja Lahden kaupungin rahoittama. Se eroaa muista kaupungin järjestämistä kesätyömahdollisuuksista siten, että se on aina vaatinut hakijoilta erikoisosaamista ja pääsykokeisiin osallistumista.

Kesätyöllistämisprojekti on ollut käynnissä jo vuodesta 1995.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesätyöllistämisprojekti käynnistyi vuonna 1995 ajatuksena työllistää lama-ajan nuoria kesänäytelmän pariin. Projektin kautta haluttiin antaa nuorille mahdollisuus oppia musiikkiteatteria ammattitaiteilijoiden opastuksella, sekä kokeilla kuntien välistä yhteistyötä. Kesätyöllistämisprojektin kautta on syntynyt revyitä, musiikkinäytelmiä, kabareita, musikaaleja, kiertueita, ulkotapahtumia ja lastenoopperoita eri-ikäisille yleisöille. Joinain vuosina on panostettu enemmän kuntien väliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.[2]

Hakijoina on vuosittain 100-600 nuorta, joista pääsykokeisiin kutsutaan 30-90 ja heistä valitaan 15-25 nuorta kesäprojektin toteuttamiseen. Hakijoita tulee etenkin paikallisista kouluista ja harrastetoiminnasta, mutta myös maakunnan ulkopuolelta ja heiltä edellytetään kokemusta teatterin, sirkuksen, tanssin, musiikin, äänen- ja valotekniikan, tarpeiston, lavastuksen, puvustuksen, tuottamisen, markkinoinnin tai tapahtumajärjestämisen aloilta opintojen tai harrastusten kautta. Pääsykokeiden valintaraati koostuu eri taiteenalojen ammattilaisista ja kulttuuripalveluiden henkilökunnasta. Vuosina 1998-2004 kesätyöproduktiossa oli mukana Kulttuurilla työhön - projekti (Kuty).[3]

1995-2001[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvuosina esityksiä suunnattiin nuorille ja aikuiselle yleisölle. Kesätyöllistämisprojektin ensimmäinen esitys oli nimeltään Falskisti vaan! - kesäkabaree Lahti 90, jonka ensi-ilta oli Kansantalon Vaahterasalissa 21.6.1995. Esityksiä nähtiin kesän aikana yhteensä 15. Kabareen ohjasi kulttuurisihteeri Riittakatriina Manninen-Louhensalo käsikirjoittaja-juontaja Jakke Naulapään käsikirjoituksen pohjalta. Näytelmässä oli paljon viittauksia 90-luvun Lahteen ja sen tarina keskittyi keskisuuren eteläsuomalaisen "kirpputorikaupungin" eri vaiheisiin.[4]

Seuraavina vuosina nähtiin klassikkomusikaali Annie mestariampuja (1996), kabaree Meidän vuosisatamme (1998-1999), musiikkinäytelmä Ultima Thule (1999) ja kabaree Täydellinen maailma 2001? (2001), josta esitettiin myös lyhennetty englanninkielinen versio Perfect World 2001? NOVU-ystävyyskaupunkiviikolla. Esityspaikkoina olivat Vaahterasali, Karirannan kesäteatteri ja Pikkuteatteri. Näytelmien ohjauksesta ja käsikirjoituksesta vastasivat Riittakatriina Manninen-Louhensalo ja Oskari Katajisto. Annie mestariampuja on tähän mennessä kesänäyttämön suurin ja pitkäkestoisin produktio ja sen yhteyteen perustettiin tanssin koreografian työpaja, jota ohjasi tanssitaiteilija Ritva Ståhlberg-Bondarew. Vuosina 1997 ja 2000 kesäproduktiota ei järjestetty rahallisista ja muista syistä.[5]

2002-2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäproduktio siirtyi lähes kokonaan ulkotapahtumaksi. Kesällä 2002 perustettiin Lahden Runomaraton ry:n avustuksella Mukkulan vanhalle golfkentälle satuinen runotapahtuma Lasten 1. Runopuisto, jossa haluttiin yhdistellä kirjallisuutta, draamaa, kädentaitoa ja ympäristökasvastusta. Tapahtuma koostui toimipisteistä ja pienoisnäytelmistä. Seuraavana vuonna yhteistyö Lahden Matkailun kanssa synnytti Enonsaareen Viikinkien jalanjäljillä -seikkailutapahtuman (2003), joka muodostui näytelmistä ja työpajoista. Kesällä 2004 järjestettiin intiaanitapahtuma Ochawira - Solisevan lähteen laakso Mukkulan kartanon puistossa, jonka keskiössä oli Kari Kyllösen ja Riittakatriina Manninen-Louhensalon käsikirjoittama ja Mikko Peltoniemen ohjaama näytelmä kahdesta intiaaniheimosta.[6]

Kesän 2005 produktio oli revyy Miekat kivessä, josta esitettiin lyhennetty englanninkielinen versio Swords in Stone NOVU-ystävyyskaupunkiviikolla. Näytelmiä esitettiin yhteensä 10 kertaa Vaahterasalissa.[7]

2006-2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmivuotinen Efekti-hanke osallistui kesäproduktioiden järjestämiseen ja tapahtuma alkoi kiertämään Päijät-Hämeen seutukunnissa. Työpajoista ja näytelmästä koostuva satutapahtuma Prinsessa Ruusunen (2006) kävi kiertueella Nastolassa, Hollolassa ja Asikkalassa, lopulta asettuen Lahden kaupungintalon sisäpihalle. Klassikkonäytelmän pienillä juonimuunnoksilla ohjasi Kari Kyllönen. Näyttelijä Jane Kääriäiselle tämä oli neljäs ja viimeinen kesäproduktio.[8]

Kesän 2007 tapahtuma koostui Robin Hood -musiikkinäytelmästä, työpajoista ja seutukuntia kiertävästä kulkurit-kiertueesta. Näytelmästä esitettiin kahden tunnin mittainen koko versio aikuisille Vaahterasalissa ja tunnin mittainen lastenversio Lahden kaupungintalon sisäpihalla, sekä vielä lyhyempi kiertueversio Kärkölän, Nastolan, Asikkalan ja Hollolan kunnissa.[9]

Kesänäyttämön viimeinen kiertuetapahtuma oli Väinö Weckströmin ohjaama musiikkinäytelmä Lännen keisari (2008), joka esitettiin Lahden Karirannan kesäteatterin lisäksi Orimattilassa, Sysmässä, Hollolassa, Nastolassa, Asikkalassa ja Hämeenkoskella.[10]

Kesällä 2009 kesäproduktio palasi hetkellisesti aikuisemmalle katsojakunnalle suunnattuun materiaaliin Kalevala -musiikkinäytelmän myötä. Näytelmän ensi-ilta esitettiin Vaahterasalissa 24.6.2009. Se ei saavuttanut samanlaista suosioita, kuin edellisvuosien produktiot.[11]

2010-2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosikymmenen aikana kesätyöproduktio koki useita muutoksia, kuten nimen virallisen muutoksen Lahden Kesänäyttämöksi vuonna 2016. Sen lisäksi ohjelmisto suunnattiin lapsille ja perheille, seutukunta yhteistyö jätettiin pois ja rahoitusta ei enää saatu kaupungin ulkopuolelta, joten ammattilaisten palkkaaminen nuorten ohelle lopetettiin. Lisäksi Kesänäyttämö aloitti musiikkivierailut kaupungin palvelutaloihin ja laajensi markkinoinnin ja viestinnän sosiaaliseen mediaan. Sisäesitysten teatteri vaihtui vuoden 2013 jälkeen Vaahterasalista Pikkuteatteriin, mutta poikkeuksellisesti kesän 2021 näytelmä esitettiin Finlandia-klubilla.[12] Vuosina 2010-2012 Kesänäyttämö esitti Sinikka Nopolan ja Tiina Nopolan teoksiin perustuvia musiikkinäytelmiä Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset (2010), Risto Räppääjä ja pakastaja Elvi (2011) ja Risto Räppääjä ja villi kone (2012). Ohjaajina toimivat Jarna Mandelin ja Susanna Tiitinen.[13]

Kesällä 2013 esitettiin dramatisoitu konsertti Matkustan ympäri maailmaa, jossa orimattilalainen Oravan perhe on lähtenyt kesälomamatkalle. Produktio oli seikkailuaiheisista lauluista koostuva musiikkimatka, jonka ideoinnista vastasi Taiteen edistämiskeskuksen säveltaiteen ja kirjallisuuden läänitaiteilijoiden Jarmo Julkusen ja Päivi Haanpään johdolla joukko musiikin ja kirjallisuuden ammattilaisia: Mila Teräs, Kalle Veirto, Sana Mustonen ja Nelli Hietala. Viimeisenä esityspäivänä produktio vieraili Hauhon musiikkijuhlilla.[14]

Vuosina 2014-2016 Kesänäyttämöllä nähtiin Marjatta Pokelan suosittuja Mörön tarinoita. Mörköooppera (2014), musiikkinäytelmä Mörri-Möykyn suvi (2015) ja lastenooppera Mörkö se lähti laivaan (2016). Ohjaajina toimivat Nuorisoteatterin ohjaajat Markus Karekallas ja Sanna Heiskanen.[15]

Seuraavien vuosien produktioina nähtiin Elina Karjalaisen Uppo-Nalle -teoksien pohjalta dramatisoituja musiikkinäytelmiä. Ensin Uppo-Nalle (2017), jonka ohjauksesta vastasi Sanna Heiskanen ja näyttelemässä oli nykyinen näyttelijä-muusikko Siiri Partanen ja sitten Uppo-Nalle laulujen laineilla (2018), jonka ohjasi Väinö Weckström.[16]

Kesällä 2019 Kesänäyttämö palasi Marjatta Pokelan teoksiin ja esitti 1994 vuoden lastenoopperan Karamelliooppera. Seuraavana vuonna tarkoituksena oli esittää Jukka Linkolan vuonna 1985 säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama klassikkomusikaali Peter Pan (2020) Kesänäyttämön 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kaupungin Eero-näyttämöllä, mutta koronapandemian vuoksi esitys peruttiin. Kesän 2021 dramatisoitu konsertti englantilaisesta kansansadusta Jaakko ja Pavunvarsi pysyttiin esittämään poikkeuksellisesti Sibeliustalon Finlandia-klubilla. Esitys myös livestreamattiin ja oli katsottavissa kahden viikon ajan Kesänäyttämön Facebook-sivuilla ja YouTube-kanavalla.[17]

Viimeisimmät esitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lahden Kesänäyttämön 25. kesäproduktio sai ensi-iltansa 30.6.2022 Pikkuteatterilla. Kyseessä oli Wilhelm Buschin teokseen perustuva musikaalin Max ja Moritz, jonka käsikirjoitti Pertti Reponen ja ohjasi Sanna Heiskanen. Musiikin sävelsi Jukka Linkola ja sovitti Erno Tiittanen.[18]

Kesällä 2023 Lahden Kesänäyttämö esittää Oiva Paloheimon lastenkirjaan perustuvan Tirlittan -musiikkinäytelmän, jonka on sovittanut näytelmäksi Leena Havukainen. Sävellykset näytelmään on tehnyt Toni Edelmann ja sanoitukset Pertti Reponen. Sanna Heiskasen ohjaama Tirlittan tulee Pikkuteatterilla (Lahti) ensi-iltaan torstaina 29.6.2023. Tirlittan on Lahden Kesänäyttämön 26. kesäproduktio.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 9-10, 15. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  2. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 9-10, 33. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  3. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 14-16, 30. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  4. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 33-37. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  5. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 43-65. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  6. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 75-98. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  7. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 105-106. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  8. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 113-120. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  9. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 123. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  10. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 131-132. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  11. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 137. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  12. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 145-147. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  13. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 149-157. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  14. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 161-163. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  15. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 165-173. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  16. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 179-188. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  17. ↑ Lampinen, Pauliina: Kesätöissä Proggiksessa, s. 191-199. Lahden kaupungin kulttuuripalvelut, 2023.
  18. ↑ Lahden kaupungin kulttuuripalveluiden arkistot. Viitattu 17.3.2023.
  19. ↑ Lahden Kesänäyttämö esittää musiikkinäytelmän Tirlittan Lahti. Viitattu 19.6.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lahden_Kesänäyttämö&oldid=21632132”