Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiinan kansan neuvoa-antavan poliittisen konferenssin tunnus

Kiinan kansan neuvoa-antava poliittinen konferenssi (kiin.: 中国人民政治协商会议; pinyin: Zhōngguó rénmín zhèngzhì xiéshāng huìyì) on Kiinan kansantasavallan parlamentin epävirallinen ”ylähuone”. Sillä ei ole varsinaisia poliittisia oikeuksia, vaan se toimii eräänlaisena taustatukena Kiinan kansankongressille esitellen tälle omia lakiehdotuksiaan. Alun perin se perustettiin kansanrintamaksi, jolla pyrittiin saamaan tukea muilta kuin kommunistien kannattajilta. Nykyään kaikki konferenssin yli 2 200 jäsentä nimittää Kiinan kommunistinen puolue; jäsenet koostuvat muun muassa julkisuuden henkilöistä, poliitikoista ja asiantuntijoista. Konferenssi kokoontuu samaan vuoden aikana kuin kansankongressi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konferenssi perustettiin 1945 sisällissodassa olleiden kommunistien ja Guomindangin välille neuvotteluelimeksi, ja se kokoontui ensimmäisen kerran 11.31. tammikuuta 1946. Sisällissodan päätyttyä 1949, konferenssi toimi ensimmäiset vuodet lainsäädäntövallanpitäjänä, kunnes perustuslain muutos 1954 antoi kyseisen vallan kansankongressille. Tuon jälkeen konferenssi on päätynyt nykyiseen seremonialliseen rooliin. Muun muassa Kiinan viimeinen keisari Pu Yi ja Sun Yat-senin vaimo Song Qingling toimivat sen jäseninä.

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mao Zedong (1949–1954)
  2. Zhou Enlai (1954–1976)
  3. Deng Xiaoping (1978–1983)
  4. Deng Yingchao (1983–1988)
  5. Li Xiannian (1988–1992)
  6. Li Ruihuan (1993–2003)
  7. Jia Qinglin (2003–2013)
  8. Yu Zhengsheng (2013–2018)
  9. Wang Yang (2018–2023)
  10. Wang Huning (2023–)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.