Tämä on lupaava artikkeli.

Kevin Phillips (jalkapalloilija)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kevin Phillips
Kevin Phillips
Henkilötiedot
Koko nimi Kevin Mark Phillips
Syntymäaika 25. heinäkuuta 1973 (ikä 46)
Syntymäpaikka Hichin, Englanti
Pelipaikka Hyökkääjä
Pituus 170 cm
Junioriseurat
1991–1992 Southampton
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1992–1994 Baldock Town ? (?)
1994–1997 Watford 59 (24)
1997–2003 Sunderland 211 (115)
2003–2005 Southampton 64 (22)
2005–2006 Aston Villa 23 (4))
2006–2008 West Bromwich 74 (41)
2008–2011 Birmingham 69 (19)
2011–2013 Blackpool 59 (18)
2013 Crystal Palace (laina) 16 (7)
2013–2014 Crystal Palace 4 (0)
2014 Leicester City (laina) 12 (2)
Maajoukkue
1999–2002 Flag of England.svg Englanti 8 (0)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 8. marraskuuta 2010.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 14. huhtikuuta 2011. Nimi-testi OK

Kevin Mark Phillips (s. 25. heinäkuuta 1973 Hitchin[1]) on englantilainen entinen jalkapalloilija, pelipaikaltaan hyökkääjä.

Pienikokoinen Phillips ei saanut nuoruudessaan sopimusta Southampton FC:hen, koska hänen ei uskottu pärjäävän hyökkääjänä. Hän siirtyi alasarjassa pelanneen joukkueen kautta Watfordiin ja sieltä Sunderlandiin, jossa hän voitti Englannin Valioliigan maalikuninkuuden ja Euroopan Kultainen kenkä -palkinnon kaudella 1999–2000. Hän on edustanut myös Englannin maajoukkuetta kahdeksassa A-maaottelussa ja yhdessä B-maaottelussa.

Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Phillips liittyi Southamptoniin 14-vuotiaana.[1] Hän pelasi seuran nuorisojoukkueissa neljä vuotta, mutta ei saanut ammattilaissopimusta, koska pienikokoisen Phillipsin ei uskottu pärjäävän hyökkääjänä eikä hänen näytöt vakuuttaneet myöskään oikeana puolustajana. Hän siirtyi tämän jälkeen paikalliseen alasarjan amatöörijoukkue Baldock Towniin. Phillipsin peliesitykset herättivät 1. divisioonassa pelanneet Watfordin kiinnostuksen, ja hän siirtyi seuraan 10 000 punnan siirtosummalla joulukuussa 1994. [2]

Phillips pääsi pelaamaan heti siirryttyään Watfordiin. Ensimmäisellä kaudellaan hän onnistui viimeistelemään yhdeksän maalia 16 pelaamassaan ottelussa. Phillips on sanonut olevansa koko uransa velkaa Watfordin silloiselle managerille, Glenn Roederille, saatuaan tilaisuuden näyttää taitonsa.[3] Phillipsin ensimmäinen täysi kausi 1995–1996 sujui Watfordilta heikosti, sillä se putosi 2. divisioonaan, mutta Phillips onnistui maalinteossa 11 kertaa. Seuraava kausi jäi Phillipsin viimeiseksi Watfordissa, josta hän siirtyi 1. divisioonan Sunderlandiin 325 000 punnan summalla heinäkuussa 1997.[4]

Sunderlandissa huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunderland oli pudonnut Valioliigasta edellisellä kaudella ja yritti nopeaa nousua takaisin. Phillipsin 30 maalia runkosarjassa auttoivat Sunderlandin aina nousukarsintojen finaaliin asti. Se kuitenkin hävisi ratkaisevan ottelun rangaistuspotkukilpailussa Charltonia vastaan, mikä on Phillipsin mukaan "hänen uransa suurin pettymys".[5] Keväällä 1998 Phillips esiintyi myös Englannin B-maajoukkueessa yhdessä ottelussa.[6] Kausi 1998–1999 toi Sunderlandille ja Phillipsille 1. divisioonan mestaruuden ja nousun Valioliigaan.[4] Phillips valittiin myös maajoukkueeseen, jossa hän pelasi ensimmäisen ottelunsa Unkaria vastaan huhtikuussa 1999.[7]

Vastoin odotuksia Sunderland pelasi Valioliigassa hyvin, ja Phillips loisti kärjessä. Ennen kauden alkua televisiokommentaattorina toiminut entinen pelaaja Rodney Marsh arveli, että "Phillips vaivoin pystyisi kuuteen maaliin".[8] Phillips osoitti epäilyt turhiksi voittamalla Valioliigan maalikuninkuuden 30 maalilla ja samalla ensimmäisenä englantilaispelaajana Euroopan Kultainen kenkä -palkinnon.[8] Hän oli pelaajayhdistyksen Vuoden pelaaja -äänestyksessä toinen Roy Keanen jälkeen.[9] Phillips valittiin myös Englannin joukkueeseen kesän EM-kilpailuihin, mutta Phillips ei päässyt kertaakaan kisoissa kentälle.[10]

Seuraavina kahtena kautena Phillipsin maalimäärä pieneni, mutta hän onnistui silti tekemään molemmilla yli 10 maalia vaikka Sunderland oli jälkimmäisellä kaudella vasta sijalla 17. Hän oli mukana myös maajoukkueessa pelaten tänä aikana kolmessa maaottelussa.[11] Kausi 2002–2003 oli sekä seuralle että Phillipsille heikko. Sunderland jäi viimeiseksi ja putosi. Ensi kerran Sunderlandissa alle 10 maaliin jäänyt Phillips siirtyi kauden päätteeksi Valioliigassa pelaavaan Southamptoniin 3,25 miljoonalla punnalla.[12]

Southampton ja Aston Villa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Southamptonissa Phillips ei pystynyt saavuttamaan samoja maalimääriä kuin parhaimmillaan Sunderlandissa, mutta teki kuitenkin yli 10 maalia kaudessa. Kaudella 2003–2004 hän pääsi myös pelaamaan UEFA Cupissa, mutta Southampton hävisi heti ensimmäisellä kierroksella Steaua Bukarestille.[13] Southamptonin pudottua Valioliigasta kauden 2004–2005 päätteeksi Phillips siirtyi Aston Villaan miljoonan punnan siirtosummalla.[14] Villassa loukkaantumisista kärsinyt Phillips ei juurikaan tehnyt maaleja, ja hän päätti siirtyä Mestaruussarjan West Bromwichiin yhden kauden jälkeen.[15]

Mestaruussarja ja paluu Valioliigaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

West Bromwichin riveissä Phillips löysi jälleen maalivainunsa. Ensimmäinen kausi toi mukanaan 19 maalia ja paikan nousukarsintojen finaaliin, jonka se kuitenkin hävisi. Kausi 2007–2008 meni sekä Phillipsiltä että West Bromwichilta vieläkin paremmin. Hän teki 22 maalia, ja seura nousi Valioliigaan. Phillips palkittiin kauden päätteeksi vuoden parhaana pelaajana. Vaikka Phillips olisi voinut jatkaa West Bromwichissa, hän päätti vaihtaa Birminghamiin, koska uskoi joutuvansa vaihtopenkille ja seuran olevan mukana putoamistaistelussa. [8][4]

Ensimmäisellä Birmingham-kaudellaan Phillips pelasi avauskokoonpanossa ja teki 36 Mestaruussarjan ottelussa 14 maalia. Hän oli Birminghamin paras maalintekijä Valioliigaan nousuun päättyneellä kaudella. Kaudella 2009–2010 Phillips oli pääasiassa vaihtopelaajan roolissa. Kesällä 2010 hän teki yhden vuoden mittaisen jatkosopimuksen seuran kanssa.[16] Birmingham voitti 2011 liigacupin, mutta Phillips ei pelannut finaalissa Arsenalia vastaan.[17] Kauden päätteeksi Birmingham putosi Mestaruussarjaan ja Phillips jätti seuran sopimuksensa päätyttyä.[18]

Pelaajauran loppuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkuussa 2011 Phillips siirtyi Mestaruussarjan Blackpooliin vuoden mittaisella sopimuksella.[19] Phillips onnistui kauden aikana maalinteossa 17 kertaa ja oli Blackpoolin paras maalintekijä. Blackpool eteni aina Valioliigan nousukarsintojen finaaliin, jonka se hävisi. Kauden päätteeksi Phillips päätti jatkaa vielä uraansa ja hänen sopimusta jatkettiin vuodella.[20] Seuraavalla kaudella Phillipsin rooli pieneni ja lopulta hän siirtyi tammikuussa 2013 manageri Ian Hollowayn perässä Mestaruussarjan Crystal Palaceen loppukauden mittaiselle lainalle. Crystal Palace pääsi lopulta nousukarsintafinaaliin, jossa Phillips onnistui Watfordia vastaan rangaistuspotkussa jatkoajalla ja varmisti Palacen nousun Valioliigaan. Phillips siirtyi kauden päätteeksi pysyvästi yhden vuoden sopimuksella Crystal Palaceen, mutta hän ei kyennyt murtautumaan enää kokoonpanoon. Tammikuussa 2014 Phillips siirtyi vielä loppukauden mittaiselle lainalle sarjaporrasta alemmas Leicester Cityyn, jossa hän oli jälleen avainasemassa nostamassa yhtä seuraa Valioliigaan.[21][22]

Kauden 2013–2014 päätteeksi Phillips päätti pitkä pelaajauransa 40-vuotiaana. Lopettaessaan hän oli muun muassa kaikkien aikojen vanhin kenttäpelaaja sekä Leicesterissä että Crystal Palacessa, ja Leicesterin vanhin maalintekijä.[22][23]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajauran päätyttyä Phillips jäi Leicester Cityyn valmennustehtäviin. Syksyllä 2015 hänet palkattiin Derby Countyyn Paul Clementin apuvalmentajaksi.[24] Kesällä 2018 Phillips siirtyi Stoke Cityyn Gary Rowettin valmennusryhmään, mutta joutui jättämään tehtävänsä tammikuussa 2019 Rowettin saatua potkut.[25][26]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kevin Phillips on naimisissa Julie Phillipsin kanssa. Heillä on neljä lasta – Millie, Toby, Tia ja Alfie.[27]

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurajoukkuetilastot Sarja FA Cup Liigacup Eurocupit Yhteensä
Kausi Seura Sarja Pelit Maalit Pelit Maalit Pelit Maalit Pelit Maalit Pelit Maalit
1994–95 Watford 1. divisioona 16 9 - -   16 9
1995–96 27 11 2 0 2 1 31 12
1996–97 2. divisioona 16 4 - - 16 4
1997–98 Sunderland 1. divisioona 461 311 2 4 - 48 35
1998–99 26 23 1 0 5 2 32 25
1999–00 Valioliiga 36 30 2 0 - 38 30
2000–01 34 14 4 2 4 2 42 18
2001–02 37 11 1 1 1 1 39 13
2002–03 32 6 4 3 - 36 9
2003–04 Southampton 34 122 1 0 - 2 1 37 13
2004–05 30 10 4 2 2 1   36 13
2005–06 Aston Villa 23 4 2 0 2 1 27 5
2006–07 West Bromwich Albion Mestaruussarja 391 191 3 3 1 0 43 22
2007–08 35 22 3 2 - 38 24
2008–09 Birmingham City 36 14 - 2 0 38 14
2009–10 Valioliiga 19 4 4 0 1 0 24 4
2010–11 14 1 4 2 2 1 20 4
2011–12 Blackpool Mestaruussarja 411 16 4 1 0 0 45 17
2012–13 18 2 1 0 0 0 19 2
2012–13 Crystal Palace (laina) 161 71 0 0 0 0 16 7
2013–14 Crystal Palace Valioliiga 4 0 0 0 1 0 5 0
2013–14 Leicester City Mestaruussarja 12 2 0 0 0 0 12 2
Yhteensä 591 252 42 20 23 9 2 1 660 282

1 Sisältää nousukarsinnat. 2 Yhdessä lähteistä maalimäärä on 13, muissa 12.

[28][21][29]

Maaottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivämäärä Pelipaikka Vastustaja Tulos Kilpailu
28. huhtikuuta 1998 Budapest, Unkari Flag of Hungary.svg Unkari 1–1 ystävyysottelu
10. lokakuuta 1999 Sunderland, Englanti Flag of Belgium (civil).svg Belgia 2–1 ystävyysottelu
28. helmikuuta 2000 Lontoo, Englanti Flag of Argentina.svg Argentiina 0–0 ystävyysottelu
27. toukokuuta 2000 Lontoo, Englanti Brasilian lippu Brasilia 1–1 ystävyysottelu
3. kesäkuuta 2000 Ta' Qali, Malta Flag of Malta.svg Malta 2–1 ystävyysottelu
15. marraskuuta 2000 Torino, Italia Flag of Italy.svg Italia 0–1 ystävyysottelu
10. marraskuuta 2001 Manchester, Englanti Flag of Sweden.svg Ruotsi 1–1 ystävyysottelu
13. helmikuuta 2002 Amsterdam, Alankomaat Flag of the Netherlands.svg Alankomaat 1–1 ystävyysottelu

Taulukossa Englannin maalit ovat aina ensin

[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thorpe, Martin: Hitting heights on the level 28.4.1999. The Guardian. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  2. May, John: Saints find faith in Phillips 14.8.2003. BBC Sport. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  3. Lepcowski, Chris: Kevin Phillips: My football debt to Glenn Roeder 17.4.2008. Birmingham Mail. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  4. a b c Kevin Phillips Profile West Bromwich Albion. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  5. James, Stuart: Phillips keen to save West Brom ordeal by shoot-out 28.5.2007. The Guardian. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  6. England - International Results B-Team - Details RSSSF. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  7. a b Kevin Phillipsin maajoukkuetilastot England Football Online. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  8. a b c White, Clive: Two Kevins hope to call shots after drop into Championship 6.8.2008. The Telegraph. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  9. Sami Hyypiä valioliigan tähdistöön. Helsingin Sanomat, 2.5.2000. HS arkisto (maksullinen).
  10. Nisbet, John: Sympathy for outcasts Phillips and Fowler 11.8.2000. The Independent. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  11. England - International Results 2000-2004 - Details RSSSF. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  12. Southampton land Phillips 14.8.2003. BBC Sport. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  13. Grant, Alisdair: Raducanu snuffs out Southampton sortie 16.10.2003. The Guardian. Viitattu 8.11.2010. (englanniksi)
  14. Phillips completes Villa switch 29.6.2005. BBC Sport. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  15. Phillips makes move to West Brom 22.8.2006. BBC Sport. Viitattu 23.10.2008. (englanniksi)
  16. Kevin Phillips Birmingham City FC. Viitattu 15.10.2010. (englanniksi)
  17. Arsenal 1-2 Birmingham 27.2.2011. BBC Sport. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  18. Kevin Phillips, Lee Bowyer and Sebastian Larsson let go by Birmingham 27.5.2011. The Guardian. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  19. Phillips signs for Seasiders 10.7.2011. Sky Sports. Viitattu 7.12.2011. (englanniksi)
  20. Canavan, Steve: Golden oldie’s big u-turn 31.5.2012. Blackpool Gazette. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  21. a b Kevin Phillipsin pelaajatilastot Soccerbase.com. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  22. a b Fitzpatrick, Sarah: Premier League Heroes: Sunderland legend Kevin Phillips 27.11.2014. Pundit Arena. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  23. Kevin Phillips: Leicester City striker to retire 28.4.2014. BBC Sport. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  24. Kevin Phillips leaves Leicester City to become Derby County’s No2 17.9.2015. The Guardian. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  25. Coaching Team Check-in 26.6.2018. Stoke City FC. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  26. Spinks, Martin: Gary Rowett sacked by Stoke City 8.1.2019. Stoke Sentinel. Viitattu 19.8.2019. (englanniksi)
  27. Roz Laws: She's the WAG who hates shopping 28.1.2007. Sunday Mercury. Viitattu 8.11.2010. (englanniksi)
  28. Kevin Phillipsin profiili Birmingham City FC. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  29. Kevin Phillipsin tilastot Valioliigassa premierleague.com. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)