Iivi Anna Masso

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iivi Anna Masso
Syntynyt 31. toukokuuta 1967 (ikä 49)
Tallinna, Viro
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti poliittinen asiantuntija, luennoitsija, vapaa kirjoittaja

Iivi Anna Masso (s. 31. toukokuuta 1967 Tallinna, Viro[1]) on valtiotieteiden tohtori ja politiikan tutkija.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtiotieteiden tohtori Masso on suorittanut maisterintutkinnon filosofiasta Helsingin yliopistossa vuonna 1997 ja tutkinnon politiikan tutkimuksesta Central European Universityssa Budapestissa 2002. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 2006. Hän on ollut vierailevana tutkijana New Yorkissa vuoden ajan ja määräaikaisena tutkijana Helsingin yliopistossa. Masso on perehtynyt tutkijana muun muassa poliittiseen filosofiaan, liberalismiin, demokratian teoriaan, feminismiin, Hannah Arendtiin, totalitarismiin ja monikulttuurisuuteen.[2][3] Nykyisin Masso työskentelee yrittäjänä muun muassa poliittisena asiantuntijana, luennoitsijana ja vapaana kirjoittajana.lähde?

Masso kirjoitti Vasemmistoliiton vuoden 2003 demokratiapamfletin.[4] Masso oli vuoden 2008 kuntavaaleissa Helsingissä Kokoomuksen ehdokkaana.[1] Masso on Helsingin Sanomien HS-raadin jäsen.[5]

Iivi Anna Masso oli kansainvälisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen Diplomaatia-aikakauslehden päätoimittaja 2010–2012. Masso toimi Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen neuvonantajana vuosina 2013–2015.[6] Masso on toiminut myös Eestin Päevalehden, Postimees-lehden ja Uuden Suomen kolumnistina ja YLE:n radiotoimittajana.

Masso syntyi tallinnalaiseen arkkitehtiperheeseen. Koska hän ei halunnut opiskella neuvostoliittolaisessa yliopistossa, hän oli lukion jälkeen useita vuosia töissä ennen kuin sai 1990-luvun vaihteessa stipendin ja mahdollisuuden päästä kokoaikaisesti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Masso avioitui vuonna 1993.[1] Masso on sekä Suomen että Viron kansalainen ja tuntee molemmat maat kotimaakseen.[7] Masso on "protestanttinen ateisti", ja hänen perheensä on ollut uskonnoton usean sukupolven ajan.[8]

Ajattelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masso on arvostellut ”dogmaattiseksi muuttunutta monikulttuurisuusoppia”, jonka mukaan ”kaikki kulttuurit ja maailmankatsomukset ovat tasavertaisia keskenään, eikä varsinkaan länsimaisia arvoja saa pitää muita vaihtoehtoja parempina.”[9] Masson mukaan rasismiksi luokitellaan usein rotuun perustuvan halveksunnan ja syrjinnän lisäksi myös länsimaista poikkeavien kulttuuristen käytäntöjen ja uskonnollis-poliittisten oppien arvostelu. Tällainen käsitys kostautuu niille vähemmistöjen jäsenille, jotka haluaisivat hyötyä länsimaiden tarjoamasta tasa-arvosta. Masson mukaan uskonnon ja kulttuurin nimellä kulkevien oppien arvostelu on hienostuneille länsimaalaisille vaikeampaa kuin puhtaasti poliittisten aatteiden.[10]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Democratic legitimacy and the politics of rights: A comparative analysis of the conceptual relationship between democracy and rights in contemporary political theories. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Helsinki: Helsinki University Press, 2006. ISBN 952-92-0424-8. Teoksen verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Rikkaat, köyhät ja demokratia: Vasemmistoliiton demokratiapamfletti 2003. Helsinki: Vasemmistoliitto, 2003. ISBN 951-97257-1-7.

Artikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksilöllisyys, identiteetti, oikeudet. Teoksessa Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-953-9.
  • Keskusteleva demokratia ja perustuslaillinen oikeusvaltio: onko osallistuvan kansanvallan ja liberaalin oikeusjärjestelmän suhde symbioottinen vai ristiriitainen? Teoksessa Nuotio, Kimmo & Gylling, Heta Aleksandra (toim.): Oikeus ja politiikka: Filosofisia esseitä. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja. E-sarja n:o 18. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdistys, 2007. ISBN 978-951-855-273-7.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Pärssinen, Juha: Teoriasta käytäntöön Nykypäivä. 10.10.2008. Viitattu 13.2.2009.
  2. Iivi Masso 2006. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta. Viitattu 13.2.2009. [vanhentunut linkki]
  3. Ambassador Portrait: Iivi Anna Masso 2008. DG EAC – European Year of Intercultural Dialogue 2008. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. Masso, Iivi Anna: Rikkaat, köyhät ja demokratia: Vasemmistoliiton demokratiapamfletti 2003. Helsinki: Vasemmistoliitto, 2003. ISBN 951-97257-1-7.
  5. HS-raadin jäsenet (verkkosivu) Hs.fi. Viitattu 13.2.2009. [vanhentunut linkki]
  6. "Iivi-Anna Masso alustab tööd Ilvese nõunikuna", ERR Uudised, 14. detsember 2012 President.ee. Viitattu 15.10.2015.
  7. Masso, Iivi Anna: Suomen tasavallan 91-vuotispäivänä, 6.12.2008 Suomen Viron-instituutti. Viitattu 13.2.2009. [vanhentunut linkki]
  8. Iivi Anna Masso: Sekularismikeskustelua tänään kello 18.30 (web.archive.org) 20.10.2008. Viitattu 9.9.2011.
  9. Masso, Iivi Anna: Hirsi Ali 22.11.2007. Uusisuomi.fi. Viitattu 13.2.2009.
  10. Iivi Anna Masso: Unohdetut toiset. Vapaa-ajattelija, 2009, 65. vsk, nro 2, s. 6. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]