Hiilivoima Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Finland locator map.svg

Lauhde
Vastapaine

Hiilivoima Suomessa kattaa yli 10 prosenttia primäärienergiasta. Kivihiilen osuus sähköntuotannosta on vaihdellut 11 ja 21 prosentin välillä. Kaukolämmöstä ja siihen liittyvästä sähköstä tuotetaan kivihiilellä 26–27 prosenttia. Kivihiilen käyttö on keskittynyt suuriin voimalaitoksiin.[1] Suuret lauhdevoimalaitokset sijaitsevat rannikolla, Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa on vastapainevoimalaitoksia.[2] Kivihiiltä tuodaan Suomeen ulkomailta, eniten Venäjältä.[2]

Vuonna 2017 Suomessa oli seitsemän suurta kivihiilivoimalaa, joista vain yksi tuotti sähköä pelkällä kivihiilellä[3]. Vuonna 2014 suljettiin Inkoon voimalaitos, joka oli Suomen suurin kivihiilivoimala.[4] Meri-Porin voimalaitos on Suomen suurin hiilivoimala. Se käyttää polttoaineena yksinomaan kivihiiltä ja tuottaa yksinomaan sähköä.[5] Kaikki muut hiilivoimalat ovat sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia. Tämä tarkoittaa, että ne eivät ole optimoituja sähkön tuotantoon, vaan niillä pyritään tuottamaan kaukolämpöä, mikä nostaa voimalaitoksen hyötysuhteen korkeaksi.

Jos Suomessa luovuttaisiin kivihiilen käytöstä vuonna 2025, kaukolämmön hinta nousisi. Kaukolämmön hinta nousisi Helsingissä 5-10 prosenttia ja Vaasassa jopa 20 prosenttia. Myös Vantaalla ja Turun seudulla kaukolämmön hinnat nousisivat. Energia- ja ilmastostrategian mukaan hiilen energiakäytöstä luovutaan Suomessa vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2030 aikataululla energiayhtiöille aiheutuu vain pieniä vaikutuksia.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Hiilellä tuotettu energia (TJ) Hiilen osuus energiantuotannosta (%)
1970 94 750 13,2
1975 94 752 12,3
1980 176 221 18,6
1985 167 755 16,0
1990 167 352 14,7
1995 167 561 13,9
2000 146 713 11,2
2005 127 725 9,3
2010 186 304 12,7
2015 100 979 7,7

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on toiminnassa kymmenen suurta voimalaitosta, jotka käyttävät polttoaineenaan hiiltä. Suomen kivihiiilivoimalaitokset ovat kokeneet sulkemisia: Mussalon voimalaitos suljettiin vuonna 2013, Inkoon voimalaitos vuonna 2014, ja Kristiinan voimalaitos ja Tahkoluodon voimalaitos vuonna 2015. Lisäksi monissa voimalaitoksissa ollaan korvaamassa kivihiiltä uusiutuvilla energian lähteillä. Esimerkiksi Helen-energia-alan konserni on ottanut käyttöön voimalaitoksissaan energialähteeksi kivihiilen rinnalle puupellettien polttamisen.

Suomen hiilivoimalaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos Sijainti Omistaja Tyyppi Teho (MW) Hiilen
osuus (%)
Lähde Kuva
Sähkö Lämpö Höyry
Hanasaaren voimalaitos Helsinki Helen vastapaine 220 420 100 [8] Hanasaari B.jpg
Kymijärven voimalaitos Lahti Lahti Energia vastapaine 200 250 65–70 [9] Combined heat and power plant.Kymijarvi of Lahti.20060204.15 25 40 EET.ojp.jpg
Martinlaakson voimalaitos Vantaa Vantaan Energia vastapaine 195 330 [10] Martinlaakso power plant.jpg
Meri-Porin voimalaitos Pori Fortum
Teollisuuden Voima
lauhde 565 100 [11] Fortumin hiilivoimala.jpg
Naantalin voimalaitos Naantali Turun Seudun Energiantuotanto vastapaine 256 350 80 pääpolttoaine [12] Fortum, Naantalin voimalaitos.JPG
Pietarsaaren voimalaitos Pietarsaari Alholmens Kraft vastapaine 265 160 100 5–25 [13][14] Alholmens Kraft Power Station.jpg
Salmisaaren voimalaitos Helsinki Helen vastapaine 160 300 93–95 [15] Salmisaari power plant, Helsinki.jpg
Suomenojan voimalaitos Espoo Fortum vastapaine 350 600 pääpolttoaine [12] Suomenoja power plant 2014.jpg
Vaskiluoto 2 Vaasa Vaskiluodon Voima vastapaine 230 175 pääpolttoaine [16] Vaskiluoto power plant.jpg

Hiilen tuonti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa ei ole omaa hiilen tuotantoa, joten kaikki poltettu hiili tuodaan ulkomailta. Tuontimäärä on riippuvainen Pohjoismaiden ilmaston sateisuudesta – sateisina vuosina tuonti on vähäisempää. Kivihiilen tuonti on ollut keskimäärin noin neljä miljoonaa tonnia vuodessa. Tuonnin arvo on ollut 230:stä 520:n miljoonaan euroon. Suurin osa hiilestä tulee Venäjältä, muita tärkeitä tuojia ovat Kazakstan, Puola ja Yhdysvallat.[17]

Vuonna 2014 Suomeen tuotiin kivihiiltä yhteensä 4 121 000 tonnia, josta Venäjältä 3 739 000 tonnia, Kazakstanista 183 000 tonnia ja Puolasta 176 000 tonnia.[17] Lisäksi pieniä määriä tuotiin muun muassa Norjasta ja Saksasta.

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi on sitoutunut kansainvälisillä ilmastosopimuksilla vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään, mikä tarkoittaa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Vuoden 2013 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjattiin, että kivihiilen käyttöä vähennetään merkittävästi siirtymällä voimalaitoksissa biomassan käyttöön.[18] Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa linjattiin keväällä 2015, että Suomi luopuu hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana.[19] Kivihiili olisi tarkoitus korvata muun muassa biopolttoaineilla voimalaitoskäytössä. Tämä kuitenkin vaatii voimalaitosinvestointeja. Sipilän hallitus on suunnitellut kieltävänsä kivihiilen käytön energiantuotannossa vuoden 2030 jälkeen.[20]

Monilla energiayhtiöillä on suunnitelmissa korvata kivihiilikäyttöisiä voimalaitoksia uusiutuvia energianlähteitä käyttävillä voimalaitoksilla. Lahti Energian Kymijärvi I -voimalaitos on tarkoitus muuttaa varavoimalaitokseksi ja korvata monipolttoainevoimalaitoksella. Helen on suunnitellut yhtenä vaihtoehtona korvata 40 % kivihiilen käytöstä biomassalla. Turun Seudun Energiantuotanto on aloittanut monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisen, joka korvaa osittain Naantalin voimalaitoksen.

Joulukuussa 2015 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti, että Hanasaaren voimalaitos suljetaan vuoteen 2024 mennessä.[21]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivihiili energia.fi. Energiateollisuus ry.. Viitattu 21.10.2009.
  2. a b Energia-ABC: Kivihiili Energiaa Suomessa. Viitattu 21.10.2009.
  3. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/hiilivoimalat-hupenevat-suomen-kartalta---jaljella-enaa-seitseman-isoa/BKstFsZV
  4. https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/talous/jattihiilivoimala-suljettu-kahden-laitoksen-kohtalo-auki/
  5. http://www.energiauutiset.fi/uutiset/kivihiilta-poistuu-sahkomarkkinoilta.html
  6. https://yle.fi/uutiset/3-10135147
  7. Energian kokonaiskulutus energialähteittäin ja CO2-päästöt Tilastokeskus. Viitattu 13.11.2015.
  8. Hanasaaren voimalaitos Helen. Viitattu 2.11.2016.
  9. Kymijärvi I -voimalaitos Lahti Energia. Viitattu 23.10.2015.
  10. Tehokas yhteistuotanto Vantaan Energia. Viitattu 23.10.2015.
  11. Meri-Porin voimalaitos Fortum. Viitattu 23.10.2015.
  12. a b Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Suomessa Fortum. Viitattu 21.10.2009.
  13. Maailman suurin biopolttoainevoimala Alholmens Kraft. Viitattu 23.10.2015.
  14. Kivihiili Alholmens Kraft. Viitattu 23.10.2015.
  15. Salmisaaren voimalaitokset Helen. Viitattu 23.10.2015.
  16. Vaasan voimalaitos Vaskiluodon Voima. Viitattu 21.10.2009.
  17. a b Energian tuonti ja vienti alkuperämaittain Tilastokeskus. Viitattu 13.11.2015.
  18. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia 20.3.2013. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 2.11.2016.
  19. Ratkaisujen Suomi – Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 2.11.2016.
  20. Hartikainen, Jarno: Hallitus aikoo tehdä Suomesta ensimmäisen valtion, joka kieltää lailla kivihiilen käytön – ”Se olisi naisten äänioikeuteen verrattava linjaus” HS.fi. 2.11.2016. Viitattu 2.11.2016.
  21. Malminen, Ulla: Mustat hiilikasat katoavat Helsingin kaupunkikuvasta – Hanasaaren voimalaitos suljetaan 2020-luvulla Yle Uutiset. 2.12.2015. Viitattu 2.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]