Suomenojan voimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomenojan voimalaitos
Suomenojan voimalaitos vuonna 2014.
Suomenojan voimalaitos vuonna 2014.
Tyyppi sähkö + kaukolämpö
Polttoaine maakaasu, kivihiili[1]
Tuotanto 359 MW sähköä ja 600 MW kaukolämpöä
Omistaja Fortum
Sijainti Espoo
Koordinaatit 60°8.9′N, 24°43.1′E

Suomenojan voimalaitos sijaitsee Espoossa Finnoossa Kaitaan kaupunginosassa lähellä Matinkylän rajaa. Voimalaitoksen ensimmäinen osa otettiin käyttöön vuonna 1977 ja se käytti polttoaineena kivihiiltä. Kivihiilen käyttö aiotaan lopettaa Suomenojalla kokonaan vuonna 2025[2]. Toinen laitoksen hiiliyksiköistä suljettiin vuonna 2020.[3]

Suomenojan voimalaitoksen on rakentanut alun perin Espoon Sähkö Oy. Voimalaitosyksiköistä vanhin, So1, oli 1977 valmistunut kivihiiltä käyttävä vastapainevoimalaitos, joka koostui hiilipölykattilasta ja 102 MVA höyryturbiinigeneraattorista, jotka tuottivat sähköä ja kaukolämpöä. Vuonna 1989 laitoksen yhteyteen rakennettiin savukaasujen puhdistusta varten rikinpoistolaitos, So8, jossa oli myös sähkösuodattimet.

Voimalaitoksen näkyvä maamerkki on 150-metrinen, liukuvalumenetelmällä rakennettu betoninen savupiippu, joka valmistui ensimmäisen osan yhteyteen.lähde?

Voimalaitoksen toinen osa otettiin käyttöön vuonna 1989 ja se käyttää polttoaineena maakaasua. Voimalaitoksen maakaasukäyttöinen kolmas osa otettiin käyttöön vuonna 2009 ja se pienensi kivihiilellä toimivan laitososan käyttöä merkittävästi.

Laajennuksen jälkeen voimalaitoksen kokonaisteho oli 359 MW sähköä ja 554 MW kaukolämpöä.[4]

Viimeisin yksikön päivitys oli HSY:n puhdistettua jätevettä hyödyntävä 40 MW:n lämpöpumppu, joka valmistuttuaan vähensi lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä 15 prosentilla. Nykyisten kahden lämpöpumpun lisäksi rakenteilla on kolmas 40 MW:n lämpöpumppuyksikkö, joka otetaan käyttöön vuonna 2021.päivitettävä

Suomenojalla on myös uusi lämpöakku, johon voidaan varastoida noin 800 MWh lämpöenergiaa. Kaukolämpö jaetaan yli 800 km pituisen kaukolämpöverkon kautta.

40 metriä korkean lämpöakun kylkeen on maalattu Suomen toiseksi korkein muraali, harmaasorsia kuvaava "Muutoksen siivet". Voimalaitos sijaitsee tunnetun lintukosteikon vierellä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]