Tehoreservi
Tehoreservi on käytäntö, jonka tarkoitus on turvata sähkön saanti Suomessa sellaisissa tilanteissa, joissa sähkön tarjonta ei riitä kattamaan sähkön kulutusta.[1]
Energiavirasto valitsee tehoreserviin joukon voimalaitoksia, jotka sitten varautuvat tuottamaan sähköä, kun siitä on pulaa.[2] Tehoreservin avulla ei ole mahdollista hillitä sähkön hintojen nousua.[2] Tehoreservi ei tule hätiin ennen kuin sähkö loppuu[2]. Se on tarkoitettu viimeiseksi keinoksi ennen kiertäviä sähkökatkoja. [2]
Laitokset valitaan Energiaviraston järjestämän tarjouskilpailun perusteella vuodeksi kerrallaan[3]. Valituille laitoksille maksetaan ylläpitokorvaus sekä hyvitetään mahdollisen käyttöönoton kustannukset.[3] Tehoreservissä oleva laitos tulee kyetä ottamaan käyttöön talvikaudella 12 tunnin kuluessa käskystä ja kesällä yhden kuukauden kuluttua käskystä[3]. Tehoreservilaitokset eivät voi osallistua markkinoille sopimuskauden aikana[3].
Tehoreservijärjestelmä on ollut käytössä vuoden 2007 alusta.[1] Sen perusteena on Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä. [1][4]
Energiavirasto määrittää tarvittavan tehoreservin määrän, kilpailuttaa reservilaitokset, vahvistaa reservin ehdot sekä valvoo järjestelmän toimintaa ja lain noudattamista.[1] Fingrid Oyj tekee Energiaviraston valitsemien laitosten kanssa sopimuksen, huolehtii tehoreservin hallinnoinnista ja päättää laitosten käynnistämisestä[1][3].
Suomen tehoreserviä on tähän mennessä käytetty vain yhden kerran, 8. tammikuuta vuonna 2010, kun pakkanen nosti sähkönkulutusta koko pohjoismaisella markkina-alueella ja vesivarastot olivat vähissä, jolloin sähkön hinta nousi yli 1 000 euroon megawattitunnilta.[2] Silloin käynnistettiin kolmen tunnin aikana 190 megawattia tehoreserviä.[2] Energiavirasto on määrittänyt Suomessa tarvittavaksi tehoreservin määräksi 600 MW[3]. Kaudelle 1.11.2023 – 31.10.2024 Energiavirasto ei hankkinut tehoreservikapasiteettia lainkaan, koska mm. Olkiluoto 3 -voimalan ansiosta sähköä arvioitiin riittävän muutenkin.[5]
Tyypillisesti tehoreservin laitokset ovat olleet käyttöikänsä päässä olevia laitoksia, jotka eivät ehkä pärjäisi markkinoilla, mutta voivat vielä varalaitoksena toimimalla saada pientä tuloa.[6] Tehoreservissä ovat olleet esimerkiksi seuraavat voimalaitokset: Meri-Pori (440 MW), Naistenlahti 1 (129 MW) ja Kymijärvi KT (42 MW). [3] Jos tehoreservissä ollutta laitosta ei enää valita seuraavalle kaudelle, se usein poistetaan käytöstä tai puretaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Toimitusvarmuus Energiavirasto. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ a b c d e f g Suomi varautuu sähkönmarkkinoiden hätätilanteisiin 600 megawatin lisätehoilla – tällainen on tehoreservi, jota on hyödynnetty viimeksi 12 vuotta sitten Yle Uutiset. 12.8.2022. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ a b c d e f g Tehoreservi turvaa sähkön toimitusvarmuutta Energiavirasto. 11.8.2022. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä… 117/2011 www.finlex.fi. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Energiavirasto ei hanki tehoreservikapasiteettia kaudelle 1.11.2023 – 31.10.2024 Energiavirasto. 28.4.2023. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Suomi varautuu sähkönmarkkinoiden hätätilanteisiin 600 megawatin lisätehoilla – tällainen on tehoreservi, jota on hyödynnetty viimeksi 12 vuotta sitten Yle Uutiset. 12.8.2022. Viitattu 4.11.2023.