Helsinki-syndrooma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsinki-syndrooma
Helsinki-syndrooma 2022 poster.webp
Tyyli kaappausdraama
Kestoaika 8×50 min
Luoja(t) Miikko Oikkonen
Pääosissa
Alkuperämaa Suomi
Alkuperäiskieli suomi
Verkko Yle TV1
Esitetty 4.9.2022 –
Tuotantokausia 1
Jaksoja 8
Tuotanto
Vastaava(t) tuottaja(t) Pekka Ruohoranta, Yle
Linjatuottaja Tarja Granvik
Käsikirjoittaja(t)
Kuvaaja(t) Tuomo Hutri
Tuotantoyhtiö(t)
Aiheesta muualla
IMDb

Helsinki-syndrooma on suomalainen 8-osainen jännitysdraamasarja vuodelta 2022. Se kertoo katkeroituneesta yrittäjästä, joka 2020-luvun alussa kaappaa Helsingin Sanomien toimituksen panttivangeikseen saadakseen oikeutta itselleen ja muille Suomen 1990-luvun alun lamasta asti suurista veloista kärsineille yrittäjille ja heidän takaajilleen. Pääosaa näyttelee Peter Franzén ja muissa keskeisissä rooleissa ovat Oona Airola, Taneli Mäkelä, Eero Saarinen, Antti Luusuaniemi ja Tuulia Eloranta.[1]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikesän valoisana iltana lähettifirman työntekijät alkavat kantaa Helsingin Sanomien toimitukseen isoja paketteja, joista löytyy elintarvikkeita ja 1990-luvun oikeudenkäyntipapereita. Samalla Sanomatalon sähköt ja tietoyhteydet alkavat reistailla. Sähkömieheksi tekeytynyt mies sulkee hissit ja muut kulkutiet ja alkaa aseella uhaten vaatia julkisuutta tarinalleen, joka juontaa 1990-luvun taitteen pankkien holtittomaan lainanantoon. Isänsä yrityksen takaajaksi 18-vuotiaana houkuteltu Elias Karo vaatii panttivangeikseen ottamaa neljää toimittajaa selvittämään pankin ja pankinjohtajan toimia isänsä yrityksen alasajossa ja omaisuuden haltuunotossa. Karo on pian 30 vuotta kärsinyt antamansa takauksen maksuvelvoitteista, ja parhaillaan menossa oleva koronaviruspandemia on vain pahentanut hänen oman yrityksensä asioita.[2][1][3]

Kidnapattu toimittajajoukko kiinnostuu kaappaajansa väitteistä ja alkaa ymmärtää tämän motiiveja (tästä tulee sarjan nimen viittaus Tukholma-syndroomaan). Toimittaja Hanna Raivio pääsee ulos Sanomatalosta etsiäkseen todisteita Karon väitteille arkistoista. Niitä alkaakin löytyä, mutta esimies Susanna Simonen ei anna jutulle julkaisulupaa todisteiden heiveröisyyden takia ja Raivio vuotaa skuuppinsa kilpailevalle medialle. Tapauksesta kehittyy kansainvälinen mediatapahtuma ja somekohu tukimielenosoituksineen viereisellä Kansalaistorilla.[2][1][3]

Keskusrikospoliisin neuvottelija Jarmo Kiiski varautuu pitkään piiritykseen, mutta sisäministeriö ja poliitikot painostavat poliisia tilanteen nopeaan ratkaisemiseen, ja Sanomatalon sähköt ja vedet katkaistaan. Kiiski riitaantuu poliisin kenttäjohtajan Hakkaraisen kanssa, joka pelaa hänen selkänsä takana. Kiisken onnistuu neuvotella diabeteksestä kärsivä veteraanitoimittaja Gustafsson vapaaksi, mutta tämä kuolee pian sairaalassa. Päivät kuluvat ja tilanne lukkiutuu. Rikostutkija Tapani Kolehmainen penkoo tahollaan Karon taustoja ja alkaa päästä jäljille tämän perusteellisista ennakkovalmisteluista ja rikoskumppanista Lauri Ristiniemestä, johon Karo pitää yhteyttä vaihtuvista prepaid-liittymistä. Toimittajat huomaavat, että oikeuden pöytäkirjoista on olemassa erilaisia versioita, mutta toisaalta jäljet johtavat valtiotasolle, presidentti Mauno Koiviston lamavuosina junailemaan pankkien suojelemiseen kaatumisilta. Vähitellen selviää, että HS-toimituksen kaappaus onkin vain osa Karon suurempaa suunnitelmaa, johon liittyy 1990-luvun pankinjohtajan nykyinen työpaikka Valtiokonttori, ja että Karo on onnistunut harhauttamaan niin mediaa, viranomaisia kuin suurta yleisöäkin.[2][1][3]

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Peter Franzén  kaappaaja Elias Karo  
 Taneli Mäkelä  KRP:n neuvottelija Jarmo Kiiski  
 Tuulia Eloranta  harjoittelija Eveliina Puolakka  
 Oona Airola  toimittaja Hanna Raivio  
 Eero Saarinen  toimituksen esimies Harri Gustafsson  
 Laura Malmivaara  toimittaja Anne Laukko  
 Pelle Heikkilä  toimittaja Klaus Arpola  
 Piitu Uski  päätoimittaja Susanna Simonen  
 Jakob Öhrman  Lauri Ristiniemi, kaappaajan apuri  
 Pihla Maalismaa  Julia Kiiski, neuvottelijan tytär  
 Esa-Matti Long  pankinjohtaja Matti Puronen  
 Mari Rantasila  Minna Karo, Eliaksen vaimo  
 Niina Nurminen  Kaisa, Minnan sisko  
 Aatos Mäki  Johannes Karo, Eliaksen poika  
 Daniel Viljanen  Santeri Karo, Eliaksen poika  
 Saku Taittonen  nuori Elias Karo  
 Sari Kuivalainen  Irmeli Karo, Eliaksen äiti  
 Robert Enckell  Pekka Karo, Eliaksen isä  
 Markku Juovi  Eliaksen setä  
 Marjo Kivi  Eliaksen täti  
 Turkka Mastomäki  kenttäjohtaja Hakkarainen  
 Antti Luusuaniemi  rikostutkija Tapani Kolehmainen  
 Juha Kukkonen  tutkinnanjohtaja Ortamo  
 Kris Gummerus  sisäministeriön Ilkka Nieminen  
 Jaana Joensuu  sisäministeri  
 Kaisa Hautala  pääministeri  
 Max Bremer  Esa Puolakka, Eveliinan isä  
 Rea Mauranen  Liisa Koskinen  
 Tiina Weckström  Ritva Malmi  
 Teijo Eloranta  Jari Malmi  
 Timo Jurkka  Jaakko Sallinen  
 Eija Ahvo  juristi Tarja Pakulin  

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen kertoo jo 2010-luvun alussa saaneensa luettavakseen Kaski-ryhmä ry:n keräämiä tositarinoita ylivelkaantuneista perheistä ja mietti tuolloin tekevänsä aiheesta dokumentin. Kun Yle halusi Oikkoselta uutta materiaalia menestyksekkään Sorjonen-sarjan jälkeen, syntyi idea Helsinki-syndroomasta. Oikkosen omat vanhemmat joutuivat 1990-luvun lamassa pitkäaikaistyöttömiksi, isä juuri sähköalalta, jota sarjan kaapparikin edustaa.[4]

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Episodi-elokuvasivuston R. Isoviidan mielestä sarja pysyy kiinnostavana hyvien näyttelijävalintojen ja taitavan henkilöohjauksen ansiosta[3]. Helsingin Sanomien Kaisu Tervonen piti lehtensä toimitukseen sijoittuvan sarjan kiinnostavimpana asiana sen yhteiskunnallista kehystä, jonka selittäminen katsojille ei kuitenkaan saa aikaan kovin luontevaa dialogia. Hänestä tarina hyppii eri aikatasoissa liikaakin ja eräät sivuteemat, kuten naistoimittajan leskeksi jääminen ja poliisineuvottelijan tyttären ongelmat, jättävät kysymyksiä niiden tarpeellisuudesta.[1] Myös Pekka Eronen moittii Lännen Median lehdissä liian aikahyppelyn verottavan tarinan jännittävyyttä[5]. Keskipohjanmaan Hannu Björkbackan mielestä hyvää tarkoittava ja tärkeästä aiheesta tehty sarja tyytyy ulkokohtaisiin havaintoihin, hyvään tekniseen osaamiseen ja komeaan ylöspanoon[6].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tervonen, Kaisu: Helsinki-syndrooma näyttää, mitä voi seurata, kun luottamus yhteiskuntaan horjuu. Helsingin Sanomat, 2.9.2022. Artikkelin maksullinen verkkoversio Viitattu 6.9.2022.
  2. a b c Helsinki-syndrooma Yle Areena. Viitattu 6.9.2022.
  3. a b c d Isoviita, R.: Illalla tv:ssä: Neljäs valtiomahti panttivankina Episodi. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
  4. Karjalainen, Jussi: Peter Franzén näyttelee kaapparia Helsinki-syndrooma -sarjassa Seura. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
  5. Eronen, Pekka: Sieppaaja vaatii paljastuksia uudessa tv-sarjassa Kainuun Sanomat. 4.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
  6. Björkbacka, Hannu: Elokuvia ja sarjoja tärkeistä aiheista Keskipohjanmaa. 26.8.2022. Viitattu 6.9.2022.