Ruoholahden metroasema

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Gräsvikens metrostation)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruoholahti
Gräsviken
Asema huhtikuussa 2022.
Asema huhtikuussa 2022.
Perustiedot
Metrolinjat M1 M2
Osoite Itämerenkatu 14, 00180 Helsinki[1]
Paikkakunta Helsinki
Vyöhyke A
Avattu 16. elokuuta 1993
Käyttäjiä (ark.) 15 300 (2022)[2]
Etäisyydet
Kamppi 1,169 km
Lauttasaari 2,176 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat 8 8T
Linja-autot HSL:n bussit 21, 21N, 26, 112N, 113N, 114N, 118N, 121, 121A, 125N, 134N, 146N, 147N, 164, 164K, 165N, 173N, 192, 192T, 192V sekä kaukoliikenne Länsiväylän suuntaan
Pysäköinti 140
Rakenne
Tyyppi tunneliasema
Laituriraiteita 2
Liukuportaita 3
Hissejä 2
Aiheesta muualla
Km   Lyh. Liikennepaikat
kääntöraide
0,0 KIL Kivenlahti (Stensvik)
Metrovarikko (Metrodepån)
1,3 ESL Espoonlahti (Esboviken)
2,9 SOU Soukka (Sökö)
4,3 KAI Kaitaa (Kaitans)
5,5 FIN Finnoo (Finno)
7,1 MAK Matinkylä (Mattby)
9,0 NIK Niittykumpu (Ängskulla)
10,1 URP Urheilupuisto (Idrottsparken)
kääntöraide
11,4 TAP Tapiola (Hagalund)
13,1 OTA Aalto-yliopisto (Aalto-universitetet)
14,5 KEN Keilaniemi (Kägeludden)
Espoon ja Helsingin kunnanraja
16,8 KOS Koivusaari (Björkholmen)
18,4 LAS Lauttasaari (Drumsö)
kääntöraide
20,6 RL Ruoholahti (Gräsviken)
kääntöraide
21,8 KP Kamppi (Kampen)
22,3 RT Rautatientori (Järnvägstorget)
22,9 HY Helsingin yliopisto (Helsingfors universitet)
23,8 HT Hakaniemi (Hagnäs)
24,7 SN Sörnäinen (Sörnäs)
25,8 KA Kalasatama (Fiskehamnen)
27,6 KS Kulosaari (Brändö)
Kipparlahden metrosilta
29,1 HN Herttoniemi (Hertonäs)
 Oulunkylään
koestusraide
30,5 ST Siilitie (Igelkottsvägen)
Metrovarikko (Metrodepån)
32,5 IK Itäkeskus (Östra centrum)
33,6 PT Puotila (Botby gård)
34,4 MP Myllypuro (Kvarnbäcken)
Kehä I:n alitus
Vuosaaren metrosilta
35,5 RS Rastila (Rastböle)
35,8 KL Kontula (Gårdsbacka)
36,8 VS Vuosaari (Nordsjö)
37,1 MM Mellunmäki (Mellungsbacka)
kääntöraide
 Vuosaaren satamaan
Merkkien selitykset

Ruoholahden metroasema (ruots. Gräsvikens metrostation) on Helsingin metron maanalainen asema, joka palvelee pääasiassa Länsisataman kaupunginosaan kuuluvaa Ruoholahden osa-aluetta. Asema avattiin elokuussa 1993, ja se oli yli 24 vuoden ajan metrolinjan läntinen päätepiste, kunnes Länsimetro-jatkeen ensimmäinen osa avautui marraskuussa 2017.

Aseman ovat suunnitelleet arkkitehdit Jaakko Kontio ja Seppo Kilpiä. Laituritasanteen sinisävyinen kallionväritys poikkeaa useimmista muista maanalaisista asemista.[1] Samanlainen väritys on myös Helsingin yliopiston metroasemalla. Ruiskubetonoituja kalliopintoja korostavat valot ja lasiset suojaseinät.[3] Asemaa koristaa myös Juhana Blomstedtin keraamisista laatoista suunnittelema Ruoholahden tilateos, joka alkaa ylätasanteelta ja jatkuu aina laituritasolle.[4][5]

Ruoholahden asemalla on yksi sisäänkäynti, joka sijaitsee Itämerenkadun ja Itämerenkujan kulmassa. 2020-luvulla on suunniteltu toista sisäänkäyntiä Länsilinkin tienoille Baanan eteläpäähän.[6] Aseman kolmet liukuportaat ovat 67 metriä pitkät, ja ne olivat valmistuessaan Suomen pisimmät yhdessä Kampin aseman kanssa.[7][8] Sittemmin Suomen pisimmät liukuportaat on rakennettu Finnoon metroasemalle.[9] Metroasema ja liukuporraskuilu voidaan tarvittaessa sulkea teräsovilla ja muuttaa 3 500 ihmisen väestönsuojaksi.[3]

Vuonna 2022 asema oli kantakaupungin vähiten käytetyin. Sitä käytti päivittäin noin 15 300 matkustajaa, joista 8 000 nousi kyytiin ja 7 300 poistui.[2] Ruoholahden asema on 26 metrin syvyydessä,[7][3] sen kerrosala on noin 10 400 m² ja tilavuus noin 52 000 m³.[8] Siitä on 1,169 kilometriä matkaa itään Kamppiin ja 2,176 kilometriä länteen Lauttasaareen.[10]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoholahden asema oli metron ensimmäinen, joka sijoittui vasta rakennettavalle alueelle. Ruoholahden teollisuus- ja satamarakennukset olivat muuttumassa asuin- ja toimistoalueeksi, vaikkakin lama vaikeutti niiden käyttöönottoa. Ruoholahden aseman rakentaminen kuvasi sitä, miten nopeasti helsinkiläisten suhtautuminen metroon oli muuttunut. Rakennustöiden alkaessa vuonna 1987 kunnallispoliitikot halki puoluerajojen kannattivat metroa, ja olivat valmiita suosittelemaan sitä Espoon kaupungille.[11]

Metroaseman louhintatyöt kestivät 4,5 vuotta. Rakennustöistä vastasivat YIT, Yhtyneet maanrakentajat ja Lemminkäinen. Louhe siirrettiin täyttömaaksi Ruoholahteen.[3]

Aseman lippuhallin betonirunko oli harjakorkeudessa kesällä 1991, jonka jälkeen alkoi sisustaminen. Lopulta Ruoholahden aseman ja metroradan rakentaminen maksoi 216 miljoonaa markkaa, mikä alitti alkujaan suunnitellun budjetin 16 prosentilla.[7] Poliitikkojen lisäksi lehdistökin osoitti lähes yksimielisesti tukensa metron jatkeelle. Alueuutiset kehui vuolaasti toukokuussa 1993 tulevan aseman arkkitehtoonista ilmettä metron ”kiistatta kauneimmaksi ja onnistuneimmaksi”. Kehua saivat avara ja korkea laiturihalli, värisävyjen kontrasti, ”sadunsiniseksi maalattu katto luolamaisine muotoineen” ja ”tyylikäs ja raikas yleisilme”.[11]

Aseman avajaiset pidettiin 16. elokuuta 1993. Avajaisissa HKL:n toimitusjohtaja Martti Lund totesi Ruoholahden olevan väliasema, ”josta metron tulisi jatkua Tapiolaan”.[11] Espooseen johtava Länsimetro-jatke avautui vasta 24 vuotta myöhemmin.[12]

Aseman neuvostoliittolaisvalmisteiset liukuportaat remontoitiin vuonna 2012. Remontista vastasi Kone, joka samalla paransi niiden turvallisuutta nykymääräyksiä vastaaviksi. HKL kehotti remontin ajan Espoon linja-autojen vaihtomatkustajia käyttämään Kampin asemaa.[13][14][15] Vuonna 2019 sijoitusrahasto Trevian osti kiinteistön, jossa sijaitsee aseman sisäänkäynti.[16]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Liukkonen, Jouko: Naapurina Ruoholahti. Helsinki: Tietoluotsi, 2002. ISBN 9529905904

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ruoholahden metroasema Hel.fi. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 16.7.2013.
  2. ↑ a b Metron kävijämäärät asemittain vuonna 2022 Kaupunkiliikenne. Viitattu 12.4.2023.
  3. ↑ a b c d Liukkonen 2002, s. 190
  4. ↑ Liukkonen 2002, s. 51
  5. ↑ Helsingin kaupungin taidemuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Hietanen, Rauno: Ruoholahden metro saamassa toisen sisäänkäynnin Ruoholahden Sanomat. 22.2.2021. Viitattu 12.4.2023.
  7. ↑ a b c Pasanen, Esko: Ruoholahdessa on nyt metron läntinen pääteasema | Uuden rataosuuden rakentaminen tuli selvästi halvemmaksi kuin etukäteen oli arvioitu (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.8.1993. Viitattu 12.4.2023.
  8. ↑ a b Suomen pisimmät portaat vievät metroon 1993 Ruoholahden asemalla (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.6.1991. Viitattu 12.4.2023.
  9. ↑ Tanner, Matti: Suomen pisimmät liukuportaat vievät länsimetron syvimmälle asemalle – maan alla junat kulkevat jo Iltalehti. 5.9.2021. Viitattu 12.4.2023.
  10. ↑ Perustietoja ja metroasemat Suomen Raitiotieseura. Viitattu 13.4.2023.
  11. ↑ a b c Tolmunen, Tapio: Tunnelijunasta suosikiksi – Helsingin metro 25 vuotta, s. 79. HKL, 2007.
  12. ↑ Lehtonen, Samu & Nykänen, Riika: Länsimetro aukeaa viimein matkustajille – aloituspäivä 18. marraskuuta Ilta-Sanomat. 10.11.2017. Viitattu 13.4.2023.
  13. ↑ Keränen, Tuomas: Ruoholahden rullaportaat remonttiin Yle Uutiset. 22.1.2012. Viitattu 13.4.2023.
  14. ↑ Väntönen, Elina: Remontti voi ruuhkauttaa Ruoholahden metron portaat (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 16.1.2012. Viitattu 13.4.2023.
  15. ↑ Seppälä, Jarmo: Kone peruskorjaa Ruoholahden metroaseman liukuportaat (Maksullinen artikkeli) Tekniikka ja Talous. 14.11.2011. Viitattu 13.4.2023.
  16. ↑ Ruulio, Tiina: Trevian hankki Ruoholahden metroaseman kiinteistön (Maksullinen artikkeli) Kiinteistöuutiset. 8.7.2019. Viitattu 13.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Lauttasaari
▷ Kivenlahti 		M1 Kamppi
▷ Vuosaari
Lauttasaari
▷ Tapiola 		M2 Kamppi
▷ Mellunmäki
muokkaa wikidataa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruoholahden_metroasema&oldid=22511419”