Essi Renvall
| Essi Renvall | |
|---|---|
 Essi Renvall vuonna 1961. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. lokakuuta 1911 Oulu |
| Kuollut | 18. lokakuuta 1979 (68 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Essi Renvall |
| Ala | kuvanveisto |
| Kuuluisimpia töitä | Rauhanpatsas |
Ester ”Essi” Renvall (o.s. Lähde; 3. lokakuuta 1911 Oulu – 18. lokakuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kuvanveistäjä.[1]
Ester Lähde syntyi Oulussa, jossa hän myös vietti lapsuusvuotensa. Isä oli nahkurimestari ja äiti ompelija. Hän muutti perheensä mukana Tampereelle ollessaan kymmenvuotias. Hän opiskeli vuodet 1930–1932 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Koulussa hän tapasi tulevan aviomiehensä Ben Renvallin. Avioliitto kesti vuodet 1933–1943, jolloin Essi Renvall halusi eron miehestään.[1]
Essi Renvall debytoi vuonna 1933 ja hän sai kiitosta herkkänä lapsikuvaajana. Hän oli kuitenkin ansiotyössä mainospiirtäjänä, mikä viivytti ensimmäisen yksityisnäyttelyn syntyä. Kun se toteutui vuonna 1942, sai taiteilija WSOY:ltä tilauksen kolmestakymmenestä kirjailijamuotokuvasta. Näiden onnistuminen taas johti uusiin tilauksiin. Sodan jälkeen Renvall sai tehdäkseen monia monumentaalitöitä, kuten Uuno Kailaan patsas Heinolaan. Tunnetuin monumentaalityö on kuitenkin Rauhanpatsas (1968) Helsingin Eteläsatamassa.[1][2]
Essi Renvall kuoli vuonna 1979. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.[3]
Valokuvaaja Simo Rista on hänen poikansa.[2]
Teoksia
Veistoksia
- Kala ja poika -suihkukaivoveistos, Elannon puistikko, Mannerheimintie, Helsinki, 1936
- Uuno Kailaan patsas, Heinola, 1948
- Kotkan pojat, Kotka, 1951[4]
- Haavoittunut sotilas -sankaripatsas, Hatsalan (sankari) hautausmaa, Kuopio, 1951
- Huhtamäki-yhtymän monumentti, Kokkola, 1952
- Korkokuva, Koskenmäen kansakoulu, Nokia, 1953
- Kalevalaisen naisen muistomerkki, Jyväskylä, 1954
- Atlas-tyttö, Marianpuisto, Tampere, 1954
- Selma Anttilan muistomerkki, Orimattila, 1955
- J. H. Erkon muistomerkki, Erkonpuisto, Lahti, 1956
- Kristuksen toinen tuleminen -alttariveistos, Karjasillan kirkko, Oulu, 1963
- Rauhanpatsas, Kaivopuiston ranta, Helsinki, 1968
- Veistos, Turun krematoriokappeli, 1969
Kuvia julkisista teoksista
-
Kala ja poika, 1936, Helsinki. -
Kalevalainen nainen, 1954, Jyväskylä. -
Atlas-tyttö, 1954, Tampere. -
Kotkan pojat, 1956, Kotka. -
J. H. Erkko, 1956, Lahti. -
Rauhanpatsas, 1968, Helsinki.
Tunnustuksia
- Pro Finlandia 1959[2]
- Suomen Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen 1969[2]
Lähteet
Kirjallisuus
- Lindgren, Liisa: ”Renvall, Essi (1911–1979)”, Suomen kansallisbiografia, osa 8, s. 234–235. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-449-5. Teoksen verkkoversio.
- Renvall, Essi: Nyrkit savessa. [Omaelämäkerta.] Weilin+Göös 1971, Helsinki.
- Essi Renvall. Suomen Taiteilijaseuran kuvataiteilijamatrikkeli.
Viitteet
- ↑ a b c Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria 5: Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 226. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
- ↑ a b c d Lindgren, Liisa: Suomen Kansallisbiografia.
- ↑ Taiteilijainmäki V21A (PDF) Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 18.10.2018.
- ↑ Julkiset taideteokset Kotkassa 2.10.12. Kotkan kaupunki. Viitattu 6.7.2013.
Kirjallisuutta
- Kekäläinen, Tarja (toim.): Essi Renvall. Kirjokansi, 123. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISSN 2323-7392. ISBN 978-952-222-722-5.
- Lähteenoja, Sirkka-Liisa: Sopuli, persoonat ja sivupersoonat, s. 157–164. Huhmari: Karprint Ky, 2002. ISBN 952-9748-42-6.
Aiheesta muualla
- Weiland-Särmälä, Katja: Estoton Essi Antiikki & Design. 18.10.2016. Viitattu 18.10.2018.
- "Renvall Essi" Museoviraston Kuvakokoelmat. Viitattu 18.10.2018.
- Essi Renvallin kirjailijamuotokuvia WSOY-taidekokoelma. Viitattu 18.10.2018.
- : Essi Renvall - Kuvanveistotaiteen naispioneerin elämä ja tuotanto upeassa kirjassa Oulun kaupunki. 16.6.2016. Viitattu 18.10.2018.
- Essi Renvall – veistospäiden valtiatar Eeva. numero 1/2017. Viitattu 18.10.2018.
- Renvall, Essi hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
