Eero (Seitsemän veljestä)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eero
Eero Juha Mujeen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Eero Juha Mujeen näyttelemänä Turun kaupunginteatterin Seitsemässä veljeksessä.
Luoja(t) Aleksis Kivi
Näyttelijä(t) Vili Auvinen
Kaarlo Halttunen
Aku Hirviniemi
Arvo Kuusla
Arvo Lehesmaa
Juha Muje
Oiva Sala
Ensi-
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Viimeinen
esiintyminen		 Seitsemän veljestä
Henkilötiedot
Status suuren maatilan perillinen, nuorin poika
Ammatti maanviljelijä, jahtivouti
Sukupuoli mies
Kotipaikka Toukola, Häme
Asuinpaikka Toukola, Häme
Luonteenpiirteet järki-ihminen, älykäs, nokkela, sarkastinen, kunnianhimoinen
Suhteet
Vanhemmat Juhani
Sisarukset Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri
Puoliso(t) Seunalan Anna
Sisarusten lapset runsaasti, mm. Juhanin poika Juhannes
Muut sukulaiset Männistön Venla, Härkämäen tytär, Konkkalan Hindrikka, Kuokkalan kaksostyttäret (kälyjä)

Eero on Aleksis Kiven luoma kuvitteellinen hahmo. Hän on yksi päähenkilöistä Kiven 1870 julkaistussa romaanissa Seitsemän veljestä. Eero on veljeskatraan kuopus, romaanin alussa alle 18-vuotias. Veljesten ikäerot ovat kuitenkin vähäisiä, sillä esikoinen Juhani on vain kahdeksisen vuotta Eeroa vanhempi. Eeron veljistä Tuomas ja Aapo sekä Timo ja Lauri ovat kaksosia.[1]

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fyysisesti Eero on veljiensä kaltainen: vankkarakenteinen ja melko ruskeaihoinen. Hänen hiuksensa ovat hampunkarvaiset. Seitsemän veljeksen alussa Eeroa kuvaillaan lyhyeksi, sillä hän ei ole vielä kasvanut täyteen mittaansa.[1] Häntä kutsutaan "kuustuumaiseksi". Eero on veljessarjan nopeaälyisin ja vilkkain. Hän tekee mielellään kepposia veljilleen, mutta saa tuon tuosta selkäänsä ja kasvaa vähitellen kelpo mieheksi. Eero suhtautuu kirjasivistykseen myönteisesti ja oppii lukemaan vanhempia veljiään aiemmin. Niinpä hän päätyy opettamaan veljilleen lukutaidon.[2][3]

Sosiaalisesti Eero ei ole lahjakas kuten Aapo, joka hoitaa usein puhumisen. Veljeksistä Lauri on Eerolle läheisin, vaikka miehet ovat temperamenteiltaan toistensa vastakohdat. Fyysisesti Eero on taitava, korvaa ketteryydellään sen minkä voimassa häviää. Kylmähermoisena miehenä hän sietää hyvin paineita.[4]

Romaanin lopussa Eero alkaa pitää taloa Vuohenkalman torpassa vaimonsa Seunalan Annan kanssa ja pariskunnalle syntyy ainakin kaksi lasta; lasten tarkkaa lukumäärää Kivi ei kerro. Liinatukkainen ja kainosilmäinen Anna on monessa suhteessa Eeron vastakohta: introvertti ja melankolisuuteen taipuvainen. Pariskunnan lapset koulutetaan.[5]

Eerosta kasvaa sangen oppinut ja yhteiskunnallisesti edustava henkilö, merkittävä kunnallismies, jonka panos kansakoulun perustamiseksi Toukolaan on huomattava.[6] Eeron myöhempiin vaiheisiin kuuluu myös jahtivoudin työ ja sanomalehtiin kirjoittaminen. Kansakoulun perustamisen ohella hän ajaa muitakin hankkeita pitäjän kehittämiseksi ja toimii nimismiehen apuna. Sitä mukaa kun Eeron elinpiiri laajenee, hän alkaa käsittää kuinka Suomi sijoittuu suhteessa muuhun maailmaan. Kansainvälistyessään hänestä kasvaa nationalisti.[4]

Tulkitsijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen Teatteri teki Seitsemän veljeksen ensimmäisen näyttämöversion vuonna 1898, ja Eerona oli Sirkka Hertzberg.[7][8] 1900-luvun teatterituotannoissa Eeroa näyttelivät muun muassa Vili Auvinen[9], Kaarlo Halttunen[10], Arvo Lehesmaa[11], Oiva Sala[12], Arvi Tuomi[13] ja Oke Tuuri[14]. Ritva Holmbergin dramatisoimassa ja Kalle Holmbergin ohjaamassa Turun kaupunginteatterin kuuluisassa Seitsemässä veljeksessä 1970-luvulla Eerona oli Juha Muje.[15] Myös radiotoimittajana paremmin tunnettu Markus Rautio teki aikoinaan Eeron roolin.[16]

2000-luvulla Jukolan kuopuksen roolin ovat näytelleet muun muassa Iikka Forss Lahden kaupunginteatterissa[17] ja Aku Hirviniemi Tampereen Työväen Teatterissa.[18]

Turun kaupunginteatterissa Seitsemän veljestä nähtiin jälleen vuonna 2017. Eeroa näytteli Paavo Kinnunen.[19][20] Myös Ryhmäteatteri näytteli veljekset vuonna 2017. Eerona oli Elias Keränen.[21]

Elokuva ja televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilho Ilmarin elokuvassa Seitsemän veljestä (1939) Eerona nähdään Arvo Kuusla.[22] Jouko Turkan samannimisessä televisiosarjassa (1989) Eeroa näyttelee Tero Jartti.[23]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uotila, Jussi: Aleksis Kiven Seitsemän veljestä : luonnekuvia. Turku: Turun Aleksis Kivi -kerho, 1989. ISBN 952-90-1615-8. (suomeksi)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin – Inhemska scenkonstnärer i ord och bild. Viipuri: Kustannusliike Opas, 1930.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma – Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 – Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.
  • Tainio, Ilona (toim.): Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983 – Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu, 1983. ISBN 951-30-5727-5.
  • Malmberg, Ilkka & Vuori, Pekka: Seitsemän miestä. Helsinki: Helsingin Sanomat, 2005. ISBN 952-5557-04-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 13. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  2. ↑ Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä XVI / Henkilökuvat AKJ-sivusto. Arkistoitu 15.4.2016. Viitattu 25.4.2016.
  3. ↑ Kotro, Johanna: Äidinkieli ja kirjallisuus (Johanna Kontro) / Eeron henkilökuva seitsemän veljestä Peda.net. Arkistoitu 14.5.2016. Viitattu 25.4.2016.
  4. ↑ a b Seitsemän miestä, s. 230
  5. ↑ Seitsemän miestä, s. 222
  6. ↑ Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, s. 337–339. 19. painos (2003). Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1870. ISBN 951-0-02159-8.
  7. ↑ Korhonen, Anna: Seitsemän veljeksen tulkintoja: Ensimmäiset tulkinnat hallitsevat Yle Teema: Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina. Viitattu 27.4.2016.
  8. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  9. ↑ Teatterin maailma 1965, s. 139
  10. ↑ Suomen teatterit ja teatterintekijät 1983, s. 151
  11. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 163
  12. ↑ Teatterin maailma 1950, s. 224
  13. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 330
  14. ↑ Teatterin maailma 1965, s. 392
  15. ↑ Lindfors, Jukka: Seitsemän veljestä Turun kaupunginteatterissa Yle Elävä arkisto. 13.2.2009. Viitattu 27.4.2016.
  16. ↑ Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin 1930, s. 256
  17. ↑ Lahtinen, Outi: Seitsemän veljestä Lahdessa Turun Sanomat. 7.11.2002. Viitattu 26.4.2016. [vanhentunut linkki]
  18. ↑ Haapanen, Irmeli: Mikko Roihan Seitsemän veljestä tuo näyttämölle syrjään sysittyjen uhman Turun Sanomat. 19.1.2008. Viitattu 26.4.2016. [vanhentunut linkki]
  19. ↑ Seitsemän veljestä Teatteri.turku.fi. 2017. Viitattu 10.10.2019.
  20. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  21. ↑ Seitsemän veljestä Ilona. Teatterin tiedotuskeskus (TINFO) ja Teatterimuseo. Viitattu 10.10.2019.
  22. ↑ Seitsemän veljestä (1939) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.
  23. ↑ Seitsemän veljestä (1989) Elonet – Kansallisfilmografia. 2013. Viitattu 27.4.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eero_(Seitsemän_veljestä)&oldid=22296433”