Drottninggatan

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Drottninggatan

Drottninggatan on yksi Tukholman keskustan keskeisimmistä kaduista, jonka varrella on monia lähikauppoja, pubeja ja ravintoloita. Se alkaa Ruotsin valtiopäivätalon kohdalta, Strömmenin varresta, Norrmalmin kaupunginosasta, ja jatkuu Vasastadenissa sijaitsevalle Observatoriekullenille asti. Yhdessä Helgeandsholmenin poikki johtavan Riksgatanin kanssa se muodostaa jatkeen Tukholman vanhassakaupungissa olevalle Västerlånggatanille. Suuri osa kadusta on kävelykatua. Pohjoisessa Drottninggatanin jatkeena on Norrtullsgatan, joka johtaa Tukholman kantakaupungin rajalla sijaitsevalle Norrtull -nimiselle aukiolle saakka.

Drottninggatan rakennettiin 1600-luvun puolivälissä, ja sillä on edelleen sen alkuperäinen linjaus ja leveys. Regeringsgatanin ja Götgatanin ohella se on yksi kolmesta Tukholman vanhaankaupunkiin johtaneesta historiallisesta tiestä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1600-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norrmalmin ja Ladugårdslandetin yleissuunnitelma vuodelta 1640

Ennen 1600-luvulla toteutettua uudisrakentamista Drottninggatan oli päätie, joka kohti Mamltorgetilta eli nykyiseltä Gustav Adolfs torgilta Klaaran kirkon ohi pohjoiseen. Anders Torsstenssonin vuonna 1636 laatimassa suorakulmaisessa asemakaavassa se sai ensin nimen Stoore Konnungzgatan ("Suuri kuninkaankatu") ja vuonna 1639 nimen Drotningegathon, johon sen nykyinen nimi ("Kuningattarenkatu") perustuu. Katu nimettiin todennäköisesti silloin vielä alaikäisen kuningatar Kristiinan mukaan.[1] Katu muodosti pääakselin silloin vielä ylipääsemättömänä esteenä pidetyn Brunkebergsåsenin länsipuolella (Västra malmen), kun taas Regerinsgatan oli vastaavana akselina sen itäpuolella (Östra malmen).

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1637, ja vuonna 1641 Drottningggatan oli kivetty Hötorgetin pohjoispuolella sijainneelta tulliportilta Malmtorgetille saakka. Rakennuskanta sen varrella muodostui pääasiassa keskenään yhtäläisistä tiilirakennuksista. Ne olivat kolmikerroksisia ja niissä oli kadun puolella viisi ikkunaa kerrosta kohti, ja niiden ensimmäisessä kerroksessa oli usein pieniä kauppoja. Tätä rakennustyyppiä edustaa edelleen Kannunvalajamestarin talo osoitteessa Drottinggatan 8.[2]

1700-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klaran suuri tulipalo vuonna 1751 tuhosi rakennukset kadun länsipuolelta ja johti rakennuskannan laajaan uusiutumiseen. Kadun alkupäähän lähelle Norrströmiä Rosenbadin kortteliin rakennettiin 1700-luvun lopulla komea Bondeska palatset ja Hildebrandska huset.[2] Siihen aikaan Norrströmin yli ei ollut siltaa, vaan Drottninggatan päättyi eteläpäässään Roddaretrappaniin, josta soutajanaiset kuljettivat matkustajia virran yli Vanhaankaupunkiin.[3]

1800-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Drottninggatan 1808, nähtynä Kungstensgatanin kulmassa. Vasemmalla Petissan ja Schefflerska palatset.

1830-luvun puolivälistä lähtien kaupungin keskusta alkoi vähitellen siirtyä Vanhasta kaupungista Norrmalmille. Drottninggatanin varrelle tuli suuri joukko muodikkaita liikkeitä, ja kadusta tuli myös porvariston suosima kävelypaikka, jota kansan suussa nimitettiin "snobien kujaksi" (ruots. Snobbrännan). Hildebrandin talossa Drottninggatan 3 avattiin vuonna 1832 Tukholman ensimmäinen yläluokkainen hotelli, Hôtel Garni.[2] Ylempänä kadun varressa, vastapäätä nykyistä Centralbadetia Svenska Trädgårdsföreningenin puistossa avasi kondiittori Wilhelm Davidson suositun huvittelupaikan, jota sanottiin Davidsonin paviljongeiksi. Sen kahdesta rakennuksista eteläisemmässä oi kahvila, pohjoisemmassa esitettiin näytelmiä ja järjestettiin juhlia. Vuonna 1857 alueelle rakennettiin hieno hotelli Fenix.[4]

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monien liikkeiden lisäksi kadun varrelle sijoittuvat 1800-luvun viimeisinä vuosina ja 1900-luvun alussa myös joukko pankkipalatseja, varsinkin kadun eteläosan varrelle lähelle Fredsgatania. Kulkuyhteydet paranivat, kun vuonna 1907 valmistui Riksbron, joka yhdisti Norrmalmin Helgeandsholmeniin ja muodosti Drottningsgatanille luontevan jatkeen Vanhan kaupungin Mynttorgetille saakka. Klaran kaupunginosan kadut Drottninggatanin varrella sekä sen ja läheisen Tukholman keskusrautatieaseman välisellä alueella muodostivat 1900-luvun alkupuolella Tukholman liike-elämän vilkkaimman keskuksen.

Suuri osa kadun vanhasta rakennuskannasta kuitenkin purettiin 1950- ja 1960-luvuilla Norrmalmin uudelleenjärjestelyn yhteydessä, ja tilalle rakennettiin suuria liike- ja konttoritaloja. Lisäksi alueelle muodostettiin uusi keskusaukio, Sergelin tori, jonka länsireunaa pitkin myös Drottninggatan nykyisin kulkee.

Tukholman keskusta-aluelle laadittiin vuonna 1977 uusi yleiskaava, joka mukaisesti suurin osa Drottninggatania muutettiin kävelykaduksi.[5][6]

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman iskussa 2017 syntynyt äkkijarrutuksen jälki kadulle maalatun August Strindbergin säkeen päällä, joka on peräisin runosta Ett Drömspel på Drottninggatan.

Katu on edelleen tärkeä liikekatu, jonka varrella on vähittäiskauppoja, tavaratloja kuten Åhlens ja PUB, nykyaikaisia kauppakeskuksia sekä monia ravintoloita ja kahviloita. Se on myös turistien suosiossa.

Vuonna 2017 kadun myös Drottninggatanin pohjoisin, Tegnérgatanin ja Kungstensgatanin välinen osuus muutettiin kävelykaduksi.[7]

Terrrori-iskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2010 itsemurhapommittaja räjäytti auton Drottninggatanilla haavoittaen kahta sivullista. Hetken päästä hän räjäytti itsensä muutaman sadan metrin päästä auton räjäytyspaikasta. Vuoden 2017 huhtikuussa kadulla tehtiin terroristi-isku ajamalla kuorma-autolla väkijoukkoon. [8]

Taideteoksia kadun varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laura Fordin veistos Hemlös räv ("Koditon kettu").
  • Talojen Drottninggatan 67 ja 85 välillä kadun keskellä on jono ruostumattomasta teräksestä taottuja laattoja, joissa on Strindgergin tunnettuja säkeitä. Niissä on muun muassa seuraava lainaus: "Vad är ekonomi? En vetenskap uppfunnen av överklassen för att kunna tillskansa sig frukterna av underklassens arbete". ("Mitä on talous? Tiede, jonka yläluokka on keksinyt voidakseen vallata itselleen alaluokan työn hedelmät.") Teoksen ovat luoneet Ingrid Falk ja Gustavo Aguerre, ja se sijoitettiin kadulle vuonna 1998.[9]
  • Schefflerin palatsin edessä on Carl Eldhin veistos Linnea vuodelta 1891. Linneaa pidetään tekijänsä läpimurtotyönä, ja hän voitti sillä kultamitalin Pariisin salongissa vuonna 1902.[10]
  • Anders Årfelt on muotoillut betonista leijonan muotoisia veistoksia, jotka vuodesta 1995 lähtien ovat toimineet ajoesteinä kävelykadulla.[13]

Drottninggatan kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åke Holmbergin kirjoissa kuvitteellisen yksityisetsivä Totte Svenssonin (ruots. Ture Sventon) toimisto sijaitsee Drottninggatanilla. Drottninggatanin ja Jakobsgatanin risteykseen kiinnitettiin vuonna 2000 muistolaatta, jossa on teoksesta Yksityisetsivä Totte Svensson (ruots. Ture Sventon, privatdetektiv)[14] lainaus, joka kirjan suomennoksessa kuuluu seuraavasti:

»Tukholman Kuningattarenkatu – Drottninggatan – on pitkä ja kapea katu kaupungin keskustassa. Se on vilkas liikekatu. Etenkin toimeliaan salapoliisin kannattaa saada jalansija siellä. Pääsee aivan tapahtumien keskipisteeseen.»

Rakennuksia ja paikkoja Drottninggatanin varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osoitenumeroiden mukaisessa järjestyksessä:

Kuva Rakennus Osoitenumero Rakennustyyppi (alkuperäinen käyttö) Kuvaus
Rosenbad 2006.jpg Rosenbad 1-3 Pankki- ja toimistorakennus Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ferdinand Bogerg Ab Rosenbadia ja Nordiska Kreditbankenia varten, ja se valmistui vuonna 1902. Myöhemmin rakennuksesta on tullut Ruotsin hallituksen symboli.
Adelswärdska huset 2012 -c.JPG Adelswärdin talo 2 Palatsi Rakennus valmistui vuonna 1890, ja sen suunnitteli arkkitehti Isak Gustaf Clason. Sen rakennutti poliitikko ja teollisuusmies Theodor Adelswärd.
Sydsvenska kreditaktiebolaget.jpg Sydsvenska kreditaktiebolaget 4 Pankkirakennus Jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli Gustaf Wickman, ja vuonna 1909 Sydsvenska kreditaktiebolaget saattoi muuttaa uuteen pääkonttoriinsa.
Skånebanken entre 2009.jpg Skånebanken 5 Pankkipalatsi Jugendtyylisen pankkipalatsin suunnitteli Gustaf Wickman, ja se valmistui vuonna 1900.
Lifförsäkringsaktiebolaget Nordstjernan.jpg Lifförsäkringsaktiebolaget Nordstjernan 7 Toimistotalo Drittninggatanin ja Fredgatanin kulmatalo. Rakennettiin vuosina 1874–1876 yhtiön uudeksi pääkonttoriksi Axel ja Hjalmar Kumlienin suunnitelmien mukaan.
Drottninggatan 14cc.jpg Brunkhuvudet 4 14 Liike ja toimistotalo Talon suunnitteli Wolter Gahn, ja se rakennettiin vuonna 1929. Se oli yksi Tukholman ensimmäisistä funkistaloista.
Tjenstemannabanken, taklist.jpg Tjenstemannabanken 15 Pankkirakennus Ernst Stenhammar suunnitteli pankkitalon, joka valmistui vuonna 1908. Se rakennettiin ensimmäisenä Tukholmassa Helsingborgs Ångtegelbrukin tiilistä.
Sundsvallsbanken, fasad 3.jpg Sundsvalls Handelsbank 17 Pankkirakennus Thor Thorénin suunnittelema runsaasti koristeltu jugendtyylinen julkisivu.
Sergelplaza1.JPG Downtown Camper by Scandic 28 Hotelli Hotelli rakennettiin vuosina 1969–1971 Tukholman kaupungin kiinteistötoimiston saneerausosaston toimeksiannosta, ja sen suunnittelivat Sune Malmquist ja Lennart Skoogh. Vuoteen 2017 saakka hotellin nimenä oli Sergel Plaza.
Suecia 1-048 ; Wredeska.jpg Wreden palatsi 29 Palatsi Nyttemmin puretun palatsin rakennutti 1690-luvulla todennäköisimmin valtaneuvos Fabian Wrede (1641–1712). Palatsiin liittyi alkujaan puutarha, joka ulottui Klara sjön rantaan saakka.
Klarahuset 2009b.jpg Klarahuset 33 Toimisto- ja liiketalo Rakennuksen suunnitteli Carl Nyrénin arkkitehtitoimisto, ja se rakennettiin vuosina 1986–1989. Tähän pystytettiin uudestaan vuonna 1972 puretun Felix Sachsin talon julkisuvu, joka oli sijainnut Regeringsgatan 9:ssä. Paikalla oli aikaisemmin Lidemanin palatsi.
Stockholms Stadsteater 2008a.jpg Tukholman kaupunginteatteri 34 Teatteri Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Tukholman kulttuuritalossa Drottninggatanin puolella. Kulttuuritalo vihittiin vuonna 1974, ja kaupunginteatteri avautui yleisölle vuonna 1990. Sen suunnitteli arkkitehti Peter Celsing. Paikalla oli aikaisemmin Preisin talo.
Sergelstorg 2008.jpg Sergelin tori - Tori, aukio Aukion suihkulähteineen suunnitteli arkkitehti David Helldén, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1967. Suihkulähteessä on Edvin Öhrströmin veistos Kristallvertikalaccent.
Kontorshus Drottninggatan.jpg Länssparbankenin talo 43 Toimisto- ja pankkirakennus Talon rakennutti konttori- ja pankkitiloiksi Länssparbanken Stockholm vuosina 1957–1960 arkkitehti Curt Björklundin laatimien piirustusten mukaan
Ahlens City 2009.jpg Åhléns City 45–47 Tavaratalo Åhléns City in Åhlénsin suurin tavaratalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Backström & Reinius Arkitekter AB. Se avattiin vuonna 1964, ja vuonna 1966 se sai Kasper Salin -palkinnon.
Bredenbergs 2010.jpg Bredenbergin tavaratalo 54 Tavaratalo Rakennuksen suunnitteli Gunnar Asplund, ja se rakennettiin vuosina 1934–1935. Se on huomattavin esimerkki varhaisesta ruotsalaisesta funktionalismista. Bredenbergin tavaratalo toimi rakennuksessa 1980-luvulle saakka.
Buttericks 2009c.jpg Butterick's 57 Kauppa Butterick's on ruotsalainen perheyrityksen ylläpitämä vähittäiskauppa, joka perustettiin Tukholmaan vuonna 1903. Se myy pääasiassa juhla- ja pilailutarvikkeita.
Apoteket Ugglan 2010a.jpg Apoteket Ugglan 59 Apteekki Ruotsin vanhin apteekki, joka on toiminut samalla paikalla vuodesta 1798 saakka. Kadun varrella toimivat 1800- ja 1900-luvuilla myös Morianen ja Nordstjernan -nimiset apteekit.
Norra Latin, Drottninggatan.JPG Norra latin 71B Koulu Rakennuksen suunnitteli Norra Latin -nimistä koulua varten Helgo Zetterwall firenzeläiseen uusrenessanssityyliin. Se vihittiin käyttöön vuonna 1880 muun muassa kuningas Oskar II:n ja prinssi Eugenin läsnäollessa.
PUB 2010a.jpg PUB 72–76 och 63 Tavaratalo Drottninggatanin ja Kungsgatanin kulmatalon suunnitteli Ove Gorsmen vuonna 1929. Gamla Brogatanin puoleisen rakennuksen suunnitteli Arthur von Schmalensee vuosina 1936–1937. Niin sanotun Bohagshusetin sen sijaan suunnittelivat veljekset Erik ja Tore Ahlsén, ja se valmistui vuonna 1959.

Byggnader vid Drottninggatan/Kungsgatan ritades år 1929 av Ove Gormsen. Mot Gamla Brogatan tillkom 1936-37 byggnaden ritad av Artur von Schmalensee. Det så kallade "Bohagshuset" mittemot ritades av bröderna Erik och Tore Ahlsén och invigdes 1959.

Kungsgatan 52.JPG Vinkelhaken 9 78 Pankki- ja liiketalo Talon rakensi vuosina 1913–1915 Stockholms Handelsbankin tytäryhtiö Filia. Rakennukselle tyypillisiä ovat suuret ikkunat, ja sitä pidetään nykyisin kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Arkkitehtina oli Erik Josephson.
Skandia-Teatern 2009.jpg Skandia-Teatern 82 Elokuvateatteri Skandia-Teatern on klassinen elokuvateatteri, joka sijaitsee Warodellin talossa. Se avatiin vuonna 1923, ja sen suunnitteli Gunnar Asplund. Sitä pidetään yhtenä Tukholman kauneimmista.
Centralbadet 2010a.jpg Centralbadet 88 Kylpylä Centralbadet on vanha, hyvin säilynyt jugendtyylinen kylpylärakennus, jonka vuonna 1904 suunnitteli arkkitehti Wilhelm Klemming.[15] Sen pääsisäänkääynti on Centralbadsparkenin puolella.
Centralbadet 2009b.jpg Centralbadsparken 88 Puisto Centralbadsparken on vehreä puisto keskellä Tukholmaa.
Hårlemanska malmgården 2010.jpg Hårlemanska malmgården 88A Asuinrakennus Hårlemanska Malmgården oli arkkitehti Carl Hårlemanin asunto ja yksi harvoista 1700-luvun alussa rakennetuista nimellä malmgård tunnetun rakennustyypin edustajista, jotka Tukholman keskustassa ovat edelleen jäljellä.
Strindbergmuseet april 2008cc.jpg Blå tornet 85 Asuintalo, museo Blå tornet ("Sininen torni") on Hagströmin ja Ekmanin suunnittelema, vuosina 1906–1907 rakennettu jugendtalo. Nimen sille antoi August Strindberg[16], joka asui talossa vuodesta 1908 kuolemaansa saakka 12. toukokuuta 1912. Talosaa on nykyisin muun muassa Strindberg-museo.[16]
Drottninggatan 90b.jpg Islandet 10, 11 90 Asuintalo, toimisto Drottninggatan 90 on vuonna 1938 rakennettu, Kjell Ödeenin ja Gunnar Wejken suunnittelmema ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu talo. Sen rakennutti Hufvudstaden, ja se oli yhtiön ensimmäinen uudisrakennus Kreugerkraschenin jälkeen.
Gamla tekniska högskolan, Stockholm 03.jpg Vanha teknillinen korkeakoulu 91–95 Korkeakoulurakennus Päärakennus rakennettiin alun perin Kuninkaallista teknillistä korkeakoulua (myöhemmin KTH) varten. Myöhemmin se on ollut Tukholman yliopiston käytössä, ja nykyisin siinä toimii Kungliga Skogs- och Lantbruksakademien. Rakennuksen suunnitteli Fredrik Wilhelm Scholander, ja se rakennettiin 1860-luvulla
Adolf Fredriks Kyrkogata 12.JPG Centralvaruhuset 92–94 Tavaratalo Centralvaruhuset käsitti kolme kerrosta tässä Hagströmin ja Ekmanin suunnittelemassa talossa.
Wallingatan 2008a.jpg Westmanin palatsi 98–96 Palatsi Rakenuksen suunnittelivat arkktehti Carl Christoffer Gjörwell nuorempi ja rakennusmestari Abraham Westman perheelleen vuosina 1799–1800.
Spökpalatset 2010x.jpg Schefflerin palatsi 116 asuinrakennus Malmgård -tyyppinen rakennus, jonka kauppias Hans Petter Scheffler rakennutti noin vuonna 1700. Rakennukseen ja sen edessä olevaan puutarhaan liittyy useita kummitustarinoita, ja se tunnetaankin myös nimellä Spökslottet ("Kummituslinna").
Stockholm högskola 2010b.jpg Entinen Tukholman korkeakoulu 118 Korkeakoulu Rakennettiin vuonna 1907 Spökparkenin pohjoisosaan aikaisemmalle Petissanin tontille. Se oli Tukholman korkeakoulun ensimmäinen uudisrakennus, ja sen suunnitteli Victor Bodin. Nykyisin se on rakennusmuistomerkki, ja siellä toimii Tukholman työväenopisto.
Observatoriet 2011.JPG Tukholman vanha observatorio 120 Observatorio Tähtitornin rakennutti Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia vuosien 1747 ja 1753 välillä. Sen suunnittelusta vastasi Carl Hårleman.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Drottninggatan, Stockholm

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulf Sörenson: Rosenbad: huset som spegel, s. 89–122. Tukholman kaupunki, 2001. ISBN 91-7031-113-7.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nils Gustaf Stahre, Per Anders Fogelström: Stockholms gatunamn: innerstaden. Tukholman kaupunki; Liber, 1986. ISBN 91-38-90777-1.
  2. a b c Staffan Nilsson: Tagandes gatorna så breda son han någonsin kan Viitattu 13.6.2018.
  3. Ulf Sörenson: Rosenbad: huset som spegel, s. 103. Tukholman kaupunki, 2001. ISBN 91-7031-113-7.
  4. Bengt Järbe: Förändringarnas torg: boken om Norra Bantorget. Tukholma: Tiden, 1989. ISBN 91-550-3530-2. (ruotsiksi)
  5. Cityplan 1977: förslag till generalplan för Stockholms city. Stockholms stadsbyggnadskontor, 1978.
  6. Cityplan 1977 Wikivividly.com. Viitattu 13.6.2018.
  7. Så ska Drottninggatan bli mer gågata StockholmDirekt. Viitattu 13.6.2018.
  8. Attentat på Drottninggatan i Stockholm - Säkerhetspolisen 7.4.2017. Viitattu 13.6.2018.
  9. Skulptur: Strindbergsitat skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
  10. Eva Bonniers donationsnämnd (ruots. Wikipediassa käytetty lähde, sivu ei enää aukea[vanhentunut linkki])
  11. Skulptur: Triton på delfin skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
  12. Skulptur: Hemlös räv skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
  13. Stockholmslejon Viitattu 13.6.2018.
  14. Åke Holmberg: Yksityisetsivä Totte Svensson, s. 5. Suomentanut Eila Kivikkaho. Tammi, 1989. ISBN 951-30-9136-8.
  15. Kaj Sandell: ”Centralbadet”, Eyewitness Travel: Stockholm, s. 69. Dorling Kindelsley Ltd, 2012. ISBN 978-1-40536-866-7. (englanniksi)
  16. a b Kaj Sandell: ”Strindbergmuseet Blå Tornet”, Eyewitness Travel: Stockholm, s. 69. Dorling Kindelsley Ltd, 2012. ISBN 978-1-40536-866-7. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]