Demetrias

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista kaupunkia. Demetrias oli myös yksi antiikin Attikan fyleistä.
Demetrias
Δημητριάς
Sijainti

Demetrias
Koordinaatit 39°20′33″N, 22°55′59″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Vólos, Magnesia, Thessalia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 293 eaa.–800-luku jaa.
Huippukausi n. 217–168 eaa.
Kulttuuri antiikki
Bysantti
Alue Magnesia

Demetrias (m.kreik. Δημητριάς, Dēmētrias) oli antiikin aikainen ja varhaisbysanttilaisen ajan kaupunki Magnesiassa Kreikassa. Sen perusti Makedonian kuningas Demetrios I Poliorketes noin vuonna 293 eaa.[1][2] Kaupungin arkeologinen alue sijaitsee noin kolme kilometriä etelään nykyisestä Vóloksen kaupungista.[3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demetriaan kaupunki sijaitsi Pagasainlahden länsirannalla Pagasain ja Nelian puolessa välissä. Kaupunkiin kuului koko nykyisin Pefkákiana tunnetun niemen alue mataline kukkuloineen kaupungin itäosassa, sisämaan kukkula-alue lännempänä, sekä näiden välinen tasanko.[1] Kaupungin läheltä virtasi Anauros-joki. Kaupungin alueen pohjoispuolella oli Tempen alue ja lounaassa Theban ja Ferain kaupunkien vallassa olleet alueet.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Demetriaan seutu on ollut asuttu viimeistään neoliittisella kaudella ja edelleen helladisella kaudella, jonka ajan merkittävin löytöpaikka alueella on Pefkákia. Se toimi alueen merkittävänä satamana erityisesti mykeneläisellä kaudella.[3]

Maalattu stele Demetriaksesta. Louvre.

Demetriaan kaupungin perusti paikalle Makedonian kuningas Demetrios I Poliorketes hellenistisellä kaudella vuonna 293 eaa. Se perustettiin alueen aiempien kaupunkien ja kylien yhteenliittymänä (synoikismos); siihen liitettiin Boibe, Iolkos, Nelia, Ormenion, Pagasai ja Rhizos sekä Sepiaan niemen alue, ja todennäköisesti myös Kasthanaie. Myöhemmin kaupunkiin liitettiin myös Aiole, Halos, Homolion, Korope ja Spalauthra. Tavoitteena oli luoda alueelle poliittisesti ja taloudellisesti merkittävä kaupunki, jolla olisi strateginen sijainti. Se nimettiin kuninkaan itsensä mukaan.[1][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Dēmētrieus (Δημητριεύς).[2]

Kaupunki toimi 200-luvun eaa. Antigonidien hallitsijasuvun asuinpaikkana, tukikohtana ja satamana. Sen kautta vaikutettiin Thessaliaan alueeseen ja eteläisempään Kreikkaan sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Roomalaiset valtasivat kaupungin Kynoskefalain taistelun jälkeen vuonna 196 eaa. ja perustivat sinne varuskunnan. Vuonna 194 eaa. kaupungista tehtiin Magnesian liiton keskus. Aitolian liitto valtasi kaupungin vuonna 192 eaa., jonka jälkeen se toimi lyhyen aikaa Antiokhos III:n tukikohtana. Vuonna 191 eaa. kaupungin valtasi Filippos V, jonka jälkeen se pysyi Makedonian vallassa Pydnan taisteluun vuonna 168 eaa. saakka. Tuolloin roomalaiset tuhosivat sen linnoitukset.[1]

Seuranneella roomalaisella kaudella kaupunki pysyi uuden Magnesian liiton keskuksena, mutta menetti muuten merkityksensä ja alkoi vähitellen taantua. Se oli kuitenkin olemassa vielä varhaisbysanttilaisella kaudella 500-luvulla jaa., jolloin se toimi piispanistuimena. Kaupunki autioitui 600-luvulla ja koko alue hylättiin suurimmaksi osaksi saraseenien hyökkäysten vuoksi 800-luvulla.[1][3]

Demetriaan alueen arkeologiset kaivaukset alkoivat 1800-luvun lopulla ja jatkuvat edelleen.[3]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akropolis, muurit ja satamat

Demetriaan kaupunki oli ympäröity kaupunginmuurilla, jonka kokonaispituus oli lähteestä riippuen 7–11 kilometriä. Linnoitteet oli rakennettu 200-luvun eaa. alkupuolella. Muuria on säilynyt suurelta osalta sen matkaa, lukuun ottamatta sen pohjoissivulla. Muurista on tunnistettu 182 tornia, jotka oli sijoitettu suunnilleen tasavälein. Kaupungin akropoliina toimi kaupungin alueen korkein kukkula sen luoteisosassa. Sen korkeus oli noin 170 metriä. Kaupungissa oli kaksi satamaa sen pohjois- ja eteläpuolella.[1][3]

Pyhä agora ja Artemis Iolkian temppeli

Kaupungin keskiössä oli niin kutsuttu Pyhä agora, jonka alue toimi kaupungin hallinnollisena keskuksena. Agoran yhteydessä sijaitsi Artemis Iolkialle omistettu temppeli. Se oli peripteraalitemppeli, joka oli rakennettu 200-luvun eaa. alkupuolella. Sen kaivaukset suoritettiin vuonna 1908. Pyhäkköalue ja koko agora oli ympäröity peribolos-muurilla. Ainakin agoran länsisivulla sitä reunusti stoa eli pylväshalli.[1][3]

Palatsi

Antigonidien hallitsijasuvun palatsi (Anaktoron) sijaitsi heti Pyhän agoran pohjoispuolella kaupungin itäosassa (39°20′33″N, 22°55′59″E ). Se oli rakennettu 200-luvun eaa. ensimmäisellä puoliskolla. Rakennuksen koko oli noin 54 x 55 metriä, ja se koostui huoneiden ympäröimästä peristyyli- eli pylväikköpihasta, jonka pylväät edustivat doorilaista tyyliä. Rakennuksessa oli kaksi kerrosta, ja sen seinät oli koristeltu marmoria jäljittelevin seinämaalauksin. Palatsi muistuttaa monin tavoin Aigain eli Verginan palatsia. Rakennus hylättiin 100-luvulla eaa. Roomalaisella kaudella aluetta käytettiin hautausmaana.[1][3]

Teatteri, stadion ja hippodromi

Teatteri sijaitsi kaupungin länsiosassa kukkulan juurella (39°20′36″N, 22°55′28″E ). Se oli rakennettu heti kaupungin perustamisen yhteydessä. Teatteri oli tyypillinen kreikkalainen puolikaarenmuotoinen teatterirakennus, jonka keskellä oli pyöreä orkhestra. Rakennusta kunnostettiin tai muutettiin ainakin neljästi sen historian aikana. Roomalaisella kaudella teatterin skene- eli näyttämörakennus uusittiin, ja se on rakennuksen parhaiten säilyneitä osia. Rakennus jäi käyttämättömäksi 300-luvulla jaa. Teatterin lähellä sen pohjoispuolella sijaitsivat oletettavasti stadion ja hippodromi.[1][3]

Muut rakennukset

Länsikukkulalta teatterin yläpuolelta on löydetty useista huoneista ja tasanteista koostunut rakennus, jossa oli propylon-sisäänkäynti sekä kokonaisuuden keskellä alttari. Rakennuksen käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta sen oletetaan olleen jonkinlainen pyhäkkö.[1]

Myöhemmän roomalaisen ja varhaiskristillisen ajan kaupunki vaikuttaa keskittyneen pohjoisen sataman läheisyyteen. Kaupungista on löydetty kaksi basilikakirkkoa, joiden lattiat oli koristeltu mosaiikein. Damokratian basilikana tunnettu kirkko sijaitsi pohjoisen sataman lähellä ja Hautausmaan basilikana tunnettu kirkko etelässä muurien ulkopuolella.[1][3]

Esinelöydöt

Kaupungin alueen merkittävimpiin esinelöytöihin kuuluvat muun muassa lukuisat marmoriset, maalauksin koristetut hautastelet eli -kivet. Niitä on löydetty ainakin 400 kappaletta, ja ne ajoittuvat pääasiassa 200-luvulle eaa. Osassa maalauskoristelu on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Esinelöydöt ovat pääosin Vóloksen arkeologisessa museossa. Osa löydöistä on Kansallisessa arkeologisessa museossa Ateenassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Demetrias, Thessaly, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  2. a b Smith, William: ”Demetrias”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h i j Archaeological Site of Demetrias Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
  4. Michaleas, Spyridon: Demetrias The Encyclopedia of Ancient History. Viitattu 4.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]