College of Europe

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

College of Europe (ransk. Collège d'Europe) on itsenäinen yliopisto, joka toimii Bruggessa Belgiassa ja vuodesta 1992 myös Puolan Varsovassa. College of Europe on keskittynyt Eurooppaa koskeviin jatko-opintoihin ja tutkimukseen. Sen perustivat vuonna 1949 aikansa suuret eurooppalaiset vaikuttajat Salvador De Madadiaga, Winston Churchill, Paul-Henri Spaak ja Alcide de Gasperi.[1] Yliopiston virallisia työkieliä ovat englanti ja ranska. Vuosittain yliopistosta valmistuu maisteriksi noin 450 opiskelijaa 50 maasta. Rehtorina on vuodesta 2013 lähtien toiminut Jörg Monar.

Yliopiston suuresta arvostuksesta kertoo, että siihen viitataan usein oppilaitoksena, jonne eurooppalainen nuori poliittinen "eliitti" tulee verkostoitumaan ja opiskelemaan Euroopan integraatiota[2][3]. College of Europe on myös maailman vanhin Euroopan tutkimukseen keskittyvä oppilaitos. Huomattava osa College of Europessa opiskelleista on valmistumisensa jälkeen päätynyt työskentelemään Euroopan Unionin eri instituutioihin.

Yliopistossa ovat opiskelleet monet päättäjät ja vaikuttajat, kuten Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb, Tanskan entinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt ja Itävallan entinen ulkoministeri Ursula Plassnik.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloite College of Europen perustamiseksi tehtiin vuonna 1948 Haagissa Eurooppalaisen liikkeen (European Movement) ensimmäisessä kongressissa. Tavoitteena oli perustaa yliopisto, jossa korkeakouluopiskelijat joka puolelta Eurooppaa ja sen lähialueita voivat opiskella ja asua yhdessä ja valmistautua asiantuntijoiksi eurooppalaiseen yhteistyöhön ja integraatioon liittyvissä asioissa.

Yliopiston ensimmäinen kampus avattiin Bruggen kaupungissa Belgiassa Eurooppalaisen liikkeen paikallisten aktiivien Karel Verleyen ja Henrik Brugmansin aktiivisen lobbauksen tuloksena vuonna 1949.

Toinen kampus perustettiin vuonna 1992 kommunismin päättymisen jälkeen Puolan Varsovaan Natolinin kaupunginosaan. Natolinin kampus on erikoistunut erityisesti Euroopan naapurisuhteisiin sekä Keski- ja Itä-Eurooppaan liittyviin opintoihin. Sen perustivat yhdessä Euroopan komissio ja Puolan hallitus.

Opiskelijavalinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

College of Europen opiskelijavalinta on hyvin korkeatasoinen. Useimpien maiden kohdalla valinta tapahtuu kunkin valtion asettaman valitsijakomitean kautta, joka käsittelee oman maansa hakemukset ja haastattelee hakijat. Valtisijakomiteat ovat yleensä ulkoministeriöiden järjestämiä. Joidenkin maiden valitut saavat myös osittaisen tai täyden stipendin lukukausimaksuihin ja asumiskuluihin.

College of Europen lukukausimaksu on 25 000 euroa, ja se kattaa lukukausimaksun lisäksi muun muassa asumisen ja täysihoidon, vakuutuksen ja opintomatkoja. Kaikki opiskelijat voivat halutessaan hakea osittaista tai täyttä rahoitusta eri stipendien muodossa. Jonkinlaisen stipendin saa valituista opiskelijoista keskimäärin 70 prosenttia.

Hakuaika on vuosittain loppusyksystä tammikuun alkuun. Valinnat ja hakijoiden haastattelut tapahtuvat maalis-toukokuussa.

Hakukelpoisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakijoilta vaaditaan aikaisempi korkeakoulututkinto, vähintään 240 ECTS opintopistettä. Useilla valituilla on jo aikaisempi maisteritason yliopistotutkinto, mutta se ei kuitenkaan ole välttämättömyys. Opiskelijoiksi valitaan myös kanditaustaisia hakijoita.

College of Europen kaksikielisyyden takia opiskelijoilta vaaditaan myös englannin ja ranskan kielten osaamista, joista jälkimmäistä vähintään alemmalla keskitasolla. Erityisesti Natolinin kampuksella on kuitenkin nykyään mahdollista opiskella lähes kokonaan englanniksi.

Suomalaiset opiskelijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa valitsijakomiteana toimi aikaisemmin CIMO, mutta enää Suomessa ei ole omaa valitsijakomiteaa. Suomalaiset hakijat haastattelee ja valitsee College of Europe suoraan.

Suomalaisia opiskelijoita valitaan vuosittain hyvin pieni määrä. Suomalaisille ei myöskään ole tarjolla virallista rahoitusta Suomen kautta, mutta he voivat hakea rahoitusta kaikille avoinna olevista stipendirahastoista.

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

College of Europe toimii periaatteella "yksi yliopisto - kaksi kampusta", eli kampuksesta riippumatta opiskelijat ovat virallisesti saman akateemisen neuvoston alaisuudessa. Kaikki tutkinnot ovat yhden vuoden mittaisia intensiivisiä maisterin tutkintoja (Master of Arts (MA) tai Master of Laws (LLM)). Ne vastaavat 66 ECTS opintopistettä.

Bruggen kampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

College of Europen pääkampus sijaitsee keskiaikaisen Bruggen kaupungin keskustassa Belgian flaamilaisella alueella. Yliopisto on jakautunut useaan rakennukseen ympäri kaupunkia. Kampuksella opiskelee noin 300 opiskelijaa.

Bruggen kampuksen tarjoavat maisteriohjelmat ovat:

  • Eurooppalainen taloustiede (European Economic Studies)
  • Eurooppaoikeus (European Legal Studies)
  • Eurooppalainen valtio-oppi ja hallintotieteet (European Political and Administrative Studies)
  • Euroopan kansainväliset suhteet ja diplomatia (European International Relations and Diplomacy Studies).

Natolinin kampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Natolinin kampus sijaitsee noin 11 kilometriä etelään Varsovan keskustasta historiallisella Natolinin palatsialueella ja yleisöltä suljetussa luonnonpuistossa. Potockin palatsi ja kartano ovat kuninkaallisen Wilanówin palatsin entiset metsästystilukset. Kampusalueen rakennukset omistaa Puolan valtio, ja kampuksella on säännöllisesti eri ministeriöiden konferensseja. Kampuksella opiskelee noin 120 opiskelijaa.

Natolinin kampuksen tällä hetkellä ainoa maisteriohjelma on tieteidenvälinen Eurooppa-tutkimus (European Interdisciplinary Studies), joka jakautuu neljään erikoistumisalaan:

  • EU globaalina toimijana (EU as a Global Actor)
  • EU:n naapurit ja Euroopan lähialuepolitiikka (EU neighbours and the European Neighbourhood Policy)
  • EU:n julkinen hallinto (EU Public Affairs and Policies)
  • Euroopan historia ja sivilisaatio (European History and Civilization)

Natolinin tutkinnon tieteidenvälinen lähestymistapa on suunniteltu valmistamaan opiskelijoita nykyaikaiseen työympäristöön. Ohjelman kaikille opiskelijoille ovat pakollisia laki-, taloustiede-, politiikka- ja historiaopinnot eurooppalaisesta näkökulmasta. Niistä ei kuitenkaan vaadita aikaisempaa akateemista taustaa.

Julkaisut ja tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

College of Europe julkaisee muun muassa vuosittain kirjoja, työraportteja ja akateemista lehteä Collegiumia, joka käsittelee Euroopan integraatioprosessia.

Molemmat kampukset kutsuvat säännöllisesti korkean tason vierailevia puhujia ja luennoitsijoita, muun muassa entisiä ja nykyisiä poliitikkoja, eri alojen erityisasiantuntijoita, tunnettuja akateemisia henkilöitä ja kirjailijoita.

Kampuksilla järjestetään myös vuosittain TEDx tapahtumat, ja College of Europen edustustot ovat perinteisesti menestyneet erinomaisesti Model United Nations (MUN) konferensseissa.

Vuosikurssit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen College of Europen akateeminen vuosikurssi (promotion) on nimetty jonkun tunnetun eurooppalaisen vaikuttajan tai merkkihenkilön mukaan.

Molempien kampusten avajaisseremonioissa on vuosittain ollut tunnettuja eurooppalaisia poliitikkoja vierailevina puhujina.

Aikaisempia vuosikursseja ovat olleet:

Lista vuosikursseista 2000-luvulla
Vuosi Henkilö, jonka mukaan vuosikurssi on nimetty Opiskelijamäärä Lisätietoa
2017–2018 Simone Veil
2016–2017 John Maynard Keynes 467 Jean-Claude Juncker oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2015–2016 Frédéric Chopin 479 Alexander Stubb oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2014–2015 Falcone & Borsellino 437
2013–2014 Voltaire 445
2012–2013 Václav Havel 444 Helle Thorning-Schmidt oli Bruggen kampuksen avajaisten pääpuhuja.
2011–2012 Marie Curie 448 José Manuel Barroso oli Natolinin kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2010–2011 Albert Einstein 435 Angela Merkel oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2009–2010 Charles Darwin 402 Thomas Hendrik Ilves oli Natolinin kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2008–2009 Marcus Aurelius 381
2007–2008 Anna Politkovskaja & Hrant Dink 415 David Miliband oli Bruggen kampuksen ja Carl Bildt Natolinin kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2006–2007 Nikolaus Kopernikus 413 Jean-Claude Juncker oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2005–2006 Ludwig van Beethoven 384
2004–2005 Montesquieu 404 José Manuel Barroso oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2003–2004 John Locke 391
2002–2003 Bertha von Suttner 370 Valéry Giscard d'Estaing oli Bruggen kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2001–2002 Simon Stevin 365 Guy Verhofstadt oli Natolinin kampuksen lukuvuoden avajaisten pääpuhuja.
2000–2001 Aristoteles 375

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. History | College of Europe www.coleurope.eu. Viitattu 16.12.2017.
  2. Free the Strasbourg 626 The Economist. Viitattu 28.2.2018. (englanniksi)
  3. China and China-EU Relations in the New Era www.fmprc.gov.cn. Viitattu 28.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]