Belgian Grand Prix 1981

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Belgian Grand Prix 1981 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 17. toukokuuta 1981 Zolderin radalla Belgiassa. Kilpailun voitti Williamsilla ajanut Carlos Reutemann, jolle voitto oli kauden toinen. Kisaviikonlopun aikana koettiin kuljettajien järjestämiä mielenilmauksia rataturvallisuudesta, mekaanikot saivat vakavia vammoja (yksi kuoli myöhemmin) ja uusintalähdön jälkeinen kilpailu keskeytettiin sateen vuoksi.[1]

[2]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 2 Argentiina Carlos Reutemann Williams-Ford 54 1.16.31,61 1 9
2 26 Ranska Jacques Laffite Ligier-Matra 54 + 36,06 9 6
3 12 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Lotus-Ford 54 + 43,69 10 4
4 27 Kanada Gilles Villeneuve Ferrari 54 + 47,64 7 3
5 11 Italia Elio de Angelis Lotus-Ford 54 + 49,20 14 2
6 3 Yhdysvallat Eddie Cheever Tyrrell-Ford 54 + 52,51 8 1
7 7 Yhdistynyt kuningaskunta John Watson McLaren-Ford 54 + 1.01,66 5  
8 28 Ranska Didier Pironi Ferrari 54 + 1.32,04 3  
9 23 Italia Bruno Giacomelli Alfa Romeo 54 + 1.35,58 17  
10 22 Yhdysvallat Mario Andretti Alfa Romeo 53 + 1 krs. 18  
11 14 Sveitsi Marc Surer Ensign-Ford 52 + 2 krs. 15  
12 4 Italia Michele Alboreto Tyrrell-Ford 52 + 2 krs. 19  
13 31 Italia Piercarlo Ghinzani Osella-Ford 50 + 4 krs. 24  
Kesk. 6 Meksiko Hector Rebaque Brabham-Ford 39 Ulosajo 21  
Kesk. 25 Ranska Jean-Pierre Jabouille Ligier-Matra 35 Voimasiirto 16  
Kesk. 21 Brasilia Chico Serra Fittipaldi-Ford 29 Moottori 20  
Kesk. 32 Italia Beppe Gabbiani Osella-Ford 22 Moottori 22  
Kesk. 1 Australia Alan Jones Williams-Ford 19 Ulosajo 6  
Kesk. 8 Italia Andrea de Cesaris McLaren-Ford 11 Vaihdelaatikko 23  
Kesk. 5 Brasilia Nelson Piquet Brabham-Ford 10 Kolari (Jones) 2  
Kesk. 20 Suomi Keke Rosberg Fittipaldi-Ford 10 Vaihdelaatikko 11  
Kesk. 15 Ranska Alain Prost Renault 2 Kytkin 12  
Kesk. 29 Italia Riccardo Patrese Arrows-Ford 0 Kolari (Stohr) 4  
Kesk. 30 Italia Siegfried Stohr Arrows-Ford 0 Kolari (Patrese) 13  
DNQ 18 Irlanti Derek Daly March-Ford        
DNQ 16 Ranska René Arnoux Renault        
DNQ 17 Chile Eliseo Salazar March-Ford        
DNQ 9 Ruotsi Slim Borgudd ATS-Ford        
DNQ 33 Ranska Patrick Tambay Theodore-Ford        
DNQ 36 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Toleman-Hart        
DNQ 35 Yhdistynyt kuningaskunta Brian Henton Toleman-Hart        

[3]

Tilanne kuljettajien MM-sarjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sija Kuljettaja Pisteet
1 Carlos Reutemann 34
2 Nelson Piquet 22
3 Alan Jones 18
4 Riccardo Patrese 10
5 Jacques Laffite 7
6 Elio de Angelis 5
7 Nigel Mansell 4
  Alain Prost 4
9 Mario Andretti 3
  Eddie Cheever 3
  Hector Rebaque 3
  Marc Surer 3
  Gilles Villeneuve 3
14 René Arnoux 2
  Didier Pironi 2
16 Andrea de Cesaris 1
  Patrick Tambay 1
  1. Humalaisten häiriköintiä ja traagisia päätöksiä – 13 F1-kisaa, joita ei koskaan ajettu loppuun MTV Uutiset. 12.4.2019. Viitattu 14.4.2019.
  2. The Official Formula 1 Website FIA. Arkistoitu 16.5.2014. Viitattu 15. lokakuuta 2007. (englanniksi)
  3. Merkkipaalut F1-ruutu. Arkistoitu 3.5.2015. Viitattu 15. lokakuuta 2007.