Arabialainen keittiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Falafelit ovat rapeita rasvassa keitettyjä papupalleroita.

Arabialainen keittiö on yleisnimi arabimaiden perinteiselle ruokakulttuurille. Siihen luetaan osmanivaikutteinen syyrialainen keittiö Syyriassa, Libanonissa, Palestiinassa ja Jordaniassa, sekä beduiinivaikutteiset Arabian niemimaan keittiö, irakilainen keittiö ja Egyptin keittiö.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähi-idän paimentolaisten ruoanvalmistus on perustunut helposti mukana kuljetettaviin ruoka-aineisiin ja ruoanlaittoon telttakeittiössä.[2][3] Arabian niemimaan asukkaiden ruokavalio koostui alun perin vähistä raaka-aineista: liha, taatelit, maitotuotteet ja vilja muodostivat sen perustan. Arabit veivät omat ruokasäännöksensä valloittamilleen alueille 600-luvulta alkaen ja yhdistivät paikalliset ruokakulttuurit omaansa. Suurimpia muutoksia oli vihannesten käytön lisääntyminen, ja myös palkokasveista kuten linsseistä, pavuista ja herneistä tuli monipuolinen osa arabialaista keittiötä.[4] Muslimien halal-säännöt antavat ohjeita sallituista ruoka-aineista ja ruokien valmistamisesta.

Ateriat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabialaisen aamiaisen koostumus vaihtelee maittain. Se on yleensä kevyt, ja siihen kuuluu esimerkiksi tee, leipä, jogurtti tai taatelit. Lounas on päivän pääateria: siihen kuuluu yksinkertaisimmillaan leipä, riisi tai pasta sekä vihannes- tai palkokasviruoka, jossa voi olla hiukan lihaa.[5] Myös erilaiset keitot ovat suosittua arabialaista ruokaa. Tunnettuja keittoja ovat esimerkiksi fatta, punapippurikeitto shorba sekä juuttikeitto mulukhiyya. Salaatteja syödään pääaterioiden yhteydessä.[6] Illallinen nautitaan myöhään. Yleisimpiä lihoja ovat kana ja lammas, rannikolla merenelävät. Liha valmistetaan usein vartaassa, tai se leivotaan kubbataikinaan.[7]

Arabit syövät leipää joka aterialla. Leivän lisäksi aterioilla syödään riisiä, burghulia, pastaa tai kuskusta. Kananmunia käytetään paljon. Kastikkeisiin tuodaan makua tuoreilla yrteillä, mausteilla ja pikkelssillä. Ruokajuomana käytetään vettä ja nykyisin usein virvoitusjuomia.[8]

Lähi-idässä tunnettuja alkupaloja ovat mezet, joissa voi olla vihanneksia, lihaa tai kalaa. Falafelit ovat rapeita rasvassa keitettyjä kikherne- tai härkäpapupyöryköitä, joita syödään pitkin päivää.[9]

Arabialainen vieraanvaraisuus on kuuluisaa: suosittua kestitysruokaa ovat makeiset ja makeat leivonnaiset, kuten halva ja baklava.[10]

Juomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraani ja hadithit kieltävät rypäleviinin, ja nykyisin kaikki muutkin alkoholipitoiset juomat ovat kiellettyjä muslimeilta. Islamilaisissa maissa valmistetaan kuitenkin alkoholijuomia kristittyjen ja juutalaisten käyttöön sekä vientiin.[11] Kahvin valmistus keksittiin Jemenissä 1300-luvun tienoilla. 1500-luvulla kahvi levisi Arabiasta muuallekin Lähi-itään, ja kahviloista tuli tärkeä osa alueen sosiaalista elämää.[12] Teestä alkoi tulla Lähi-idässä suosittua vasta 1800-luvulla Britannian siirtomaavallan myötä.[13]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hallenberg, Helena & Perho, Irmeli: Ruokakulttuuri islamin maissa. Helsinki: Gaudeamus, 2010. ISBN 978-952-495-165-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hallenberg & Perho 2010, s. 302–303.
  2. M. Mohaibes: Arabialainen ruokakulttuuri InKido Oy. Arkistoitu 20.5.2007.
  3. Arab.net
  4. Hallenberg & Perho 2010, s. 303.
  5. Hallenberg & Perho 2010, s. 306.
  6. Hallenberg & Perho 2010, s. 307.
  7. Hallenberg & Perho 2010, s. 308.
  8. Hallenberg & Perho 2010, s. 304–305.
  9. Hallenberg & Perho 2010, s. 305–306.
  10. Hallenberg & Perho 2010, s. 308–309.
  11. Hallenberg & Perho 2010, s. 106, 109.
  12. Hallenberg & Perho 2010, s. 112–120.
  13. Hallenberg & Perho 2010, s. 130–131.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]