Linssi (kasvi)
| Linssi | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fabales |
| Heimo: | Hernekasvit Fabaceae |
| Suku: | Linssit Lens |
| Laji: | culinaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lens culinaris |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Linssi eli rokkalinssi eli kylvövirvilä (Lens culinaris, syn. Vicia lens) on hernekasveihin kuuluva viljelyskasvi, jota käytetään sekä ihmisravinnoksi että rehuksi. Se muistuttaa paljon virnoja (Vicia) ja nätkelmiä (Lathyrus). Kasvi on yksivuotinen. Se on rentovartinen. Lehdet ovat parijakoiset, ja päissä on kärhiä. Sen tertussa on harvassa kaksi tai kolme sinisensävyistä kukkaa. Kukka muodostaa palkohedelmän, jossa on yleensä vain yksi tai kaksi siementä.
Linssi on peräisin Lähi-idästä. Nykyään sen tärkeimpiä viljelyalueita ovat Intia, Turkki ja Kanada.[1] Euroopassa sitä on viljelty etupäässä karjanrehuna, Suomessa vaatimattomalla menestyksellä[2].
Kylvövirvilän siemen eli linssi on yleinen raaka-aine itämaisessa ruuassa ja erinomainen kasvisperäinen proteiinin ja ravintokuidun lähde. Roomalaiset laivasivat linssejä Eurooppaan Egyptistä. Välimeren alueella linsseistä on tehty löydöksiä, jotka on kyetty ajoittamaan 11 000 eaa.[3] Linssistä tunnetuimmat ovat vihreät ja punaiset.
Kasvin nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linssin nimi on vanha. Monissa kielissä sama sana, esimerkiksi latinan lens, ranskan lentille, saksan Linse ja suomen linssi, tarkoittaa sekä kasvia että optista linssiä. Alun perin nämä sanat tarkoittavat kasvia. Kun optisia linssejä alettiin valmistaa, niistä ryhdyttiin käyttämään samaa nimeä, koska kupera linssi muistuttaa muodoltaan linssin siementä.[1] Englannissa kuitenkin lens tarkoittaa vain optista linssiä, kun taas kasvin nimi on lentil.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Linssi on erittäin hyvä kasvisproteiinin lähde ja onkin siksi kasvissyöjien ruokavalion yksi kulmakivistä. Siinä on noin 25 prosenttia proteiinia.[1] Intiassa, jossa linssejä käytetään päivittäin, valmistetaan niistä dal-nimellä tunnettu linssikeitto, jota tarjoillaan riisin ja kasvisten kera.
Linssit kannattaa huuhtoa hyvin ennen keittämistä, mieluiten väljässä vedessä. Linssejä ei tarvitse liottaa, joskin liotettuina ne kypsyvät nopeammin. Vihreiden linssien keittoaika on noin puoli tuntia. Punaiset linssit kypsyvät 10–20 minuutissa. Linsseistä keitetään usein linssikeittoa, jota on parempi käyttää kastikkeen tapaan kuin syödä yksistään, sillä runsaat määrät linssejä tai muita palkokasveja sulavat heikosti ja tuottavat helposti ilmavaivoja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 123–125. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
- ↑ Hiitonen - Poijärvi: Retkeilykasvio
- ↑ A Short History of Lentils
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Linssi (rokkalinssi) (Vicia lens)
- Fineli: Linssi vihreä/ruskea (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Lens culinaris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Lens culinaris (englanniksi)
- Flora of China: Lens culinaris (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Lens culinaris (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
|