Bulgur
Bulgur tai bulgurvehnä on vehnästä valmistettuja suurimoita. Bulguria valmistetaan muun muassa Turkissa eteläisessä Anatoliassa, Syyriassa, Pohjois-Irakissa, Libanonissa, Palestiinassa ja Israelissa. Bulguria käyttävät muun muassa turkkilainen ja muut Välimeren alueen keittiöt sekä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansat. Bulgurin käyttö on levinnyt siirtolaisten mukana Eurooppaan ja Amerikkaan, joissa bulgurista on tullut trendikäs vaihtoehto riisille ja lyhyelle pastalle.
Bulgur tarkoittaa sananmukaisesti murskattua vehnää, mutta sen valmistusprosessi on monimutkaisempi kuin tavallisen murskatun vehnän: jyvät esikeitetään ja kuivataan tai paahdetaan. Bulguria voidaan käyttää kuskusin ja riisin tapaan. Se on libanonilaisen tabouleh-salaatin ja kibbehin oleellinen raaka-aine.
Bulguria on eri karkeusasteita, kuten
- kokonainen bulgur
- karkea bulgur
- keskikarkea bulgur
- hieno bulgur
Bulgur sisältää enemmän mineraaleja ja vitamiineja, esimerkiksi B-vitamiineja, K-vitamiineja, fosforia, rautaa, mangaania ja proteiinia, kuin vaihtoehtoiset elintarvikkeet [1] riisi, pasta tai kuskus. Suuren ravintopitoisuutensa ansiosta bulgur on suositeltava vaihtoehto terveellistä tai kasvisruokavaliota noudattaville.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raamatussa mainitaan bulgur nimellä arisah. On viitteitä, että bulguria olisi Babyloniassa keitetty jo neljätuhatta vuotta sitten sekä Egyptissä ja historiallisessa Palestiinassa ainakin vuonna 1000 eaa. [2]
Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bulgur, ABIGEM (EU-Turkish Business Center), 2006.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Health & Nutrition Sunnyland Mills. Arkistoitu 5.2.2007. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
- ↑ History of bulgur wheat 9.11.2006. Web Archive: Sunnyland Mills. Arkistoitu 9.11.2006. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)