Antiikin Thessalonike

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thessalonike
Θεσσαλονίκη
Thessaloniken agoraa eli roomalaista forumia.
Thessaloniken agoraa eli roomalaista forumia.
Sijainti

Thessalonike
Koordinaatit 40°38′16″N, 22°56′45″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Thessaloniki, Keski-Makedonia
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 316/315 eaa.–[1][2]
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Makedonian valtakunta
Rooman valtakunta

Thessalonike (m.kreik. Θεσσαλονίκη, Thessalonikē, door.kreik. Θεσσαλονίκα, Thessalonika; myös Θετταλονίκη, Thettalonikē ja Θεσσαλονικεία, Thessalonikeia, usein Tessalonika; lat. Thessalonica) oli antiikin aikana hellenistisellä ja roomalaisella kaudella pohjoisen Kreikan merkittävimpiä kaupunkeja. Kaupunki perustettiin hellenistisen kauden alussa vuonna 316/315 eaa. Se oli tämän jälkeen Makedonian valtakunnan keskuksia. Roomalaisella kaudella se toimi Macedonian provinssin pääkaupunkina. Thessalonike oli kristinuskon varhaisia keskuksia, ja säilyi läpi bysanttilaisen keskiajan kehittyen nykyiseksi Thessalonikin kaupungiksi.[1][3][4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thessalonike sijaitsi, samoin kuin nykyinen kaupunki, Thermainlahden pohjukassa Khalkidiken niemimaan juuressa. Sen alue oli alun perin Mygdonian maakuntaa. Thessaloniken akropolis eli yläkaupunki oli rakennettu ylemmäksi kukkulalle, jossa keskiajalla sijaitsi Heptapyrgion-linnoitus, ja joka on myös nykyisen Thessalonikin Áno Pólia eli vanhaa yläkaupunkia. Alakaupunki sijaitsi rannikolla nykyisen kaupungin keskustan paikalla.[4]

Thessalonike oli suoraan yhteydessä Aksios-joen alueen laajaan tasankoon kaupungin länsipuolella. Itäpuoliseen Strymon-joen tasankoon se oli yhteydessä Khalkidiken niemimaan kaulan poikki kulkevan solan kautta. Etäisyys länsipuolella sijaitsevaan Pellaan oli noin 43 kilometriä ja itäpuoliseen Amfipoliin noin 107 kilometriä. Sijaintinsa ansiosta Thessalonike oli luonnostaan Egeanmeren pohjoisrannikkoa itä-länsissuunnassa kulkevan tien reitillä, ja myöhemmin roomalaisen Via Egnatian reitillä. Kaupunki oli myös hyvä satamapaikka.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaishistoria ja hellenistinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thessaloniken paikka on ollut asuttu jo varhasina aikoina, jolloin sen nimiksi mainitaan Emathia ja Halia. Arkaaisella ja klassisella kaudella paikalla sijaitsi Thermen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis). Se sai Thermainlahden tavoin nimensä alueen kuumista lähteistä.[4]

Thessalonikelle, Filippoksen tyttärelle, kuningattarelle”. Piirtokirjoitus Thessaloniken patsaan jalustasta, 100-luku eaa. Thessalonikin arkeologinen museo.

400-luvun eaa. alkupuolen persialaissotien aikaan alue oli Persian valtaama. Kserkseen joukot leiriytyivät Thermen ja Aksios-joen väliselle alueelle, ja Persian laivasto purjehti alueella. Ateenalaiset valtasivat Thermen peloponnesolaissodan aikaan vuonna 421 eaa., mutta luovuttivat sen pari vuotta myöhemmin Perdikkas II:n Makedonialle.[4]

Thessaloniken kaupungin perusti paikalle Makedonian kuningas Kassandros vuonna 316 tai 315 eaa. rakennuttamalla Thermen uudelleen. Hän nimesi kaupungin puolisonsa Thessaloniken, Filippos II:n tyttären ja Aleksanteri Suuren sisarpuolen, mukaan. Toisaalta kaupungin nimen alkuperäksi esitettiin myös, että sillä olisi kunnioitettu Filippoksen voittoa Thessaliasta; tämä tosin saattaa olla ennen kaikkea prinsessa Thessaloniken nimen alkuperä. Joka tapauksessa kaupungin myöhempinä aikoina tunnettu nimi oli peräisin makedonialaiselta, hellenistiseltä kaudelta, eikä se ollut käytössä vielä klassisella kaudella. Uusi nimi esiintyy ensimmäisen kerran Polybioksella.[1][3][4]

Thessaloniken perustaminen ajoittuu samaan aikaan kun Kassandros rakennutti myös Kassandreian entisen Poteidaian paikalle. Thessalonike luotiin yhdistämällä alueen 26 varhaisempaa kaupunkia tai muuta asutusta yhdeksi (synoikismos). Näihin kuuluivat Thermen lisäksi muun muassa Aineia, Khalestre ja Kissos. Näitä kaupunkeja ei kuitenkaan välttämättä lakkautettu kokonaan, ja on joitakin viitteitä siitä, että nimi Therme olisi säilynyt olemassa myös Thessaloniken perustamisen jälkeen.[4] Koska Thessaloniken kaupunki ei ollut olemassa vielä klassisella kaudella, se ei ollut koskaan varsinainen polis niin kuin edeltäjänsä.

Thessalonikesta tuli nopeasti yksi Makedonian valtakunnan keskeisimpiä kaupunkeja ja sotilastukikohtia, ja se korvasi Pellan valtakunnan pääsatamana. Se toimi keskuksena esimerkiksi Pyrrhosta vastaan käydyssä sodassa vuonna 273 eaa.[5]

Roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makedonian Roomaa vastaan käymien niin kutsuttujen makedonialaissotien aikana kaupunki oli Makedonian laivastotukikohtana. Se antautui roomalaisille Pydnan taistelun jälkeen vuonna 168 eaa. Roomalaiset jakoivat Makedonian alueen neljään osaan, ja Thessalonikesta tehtiin toisen osan pääkaupunki. Vuonna 146 eaa. kaupungista tehtiin yhdistetyn roomalaisen Macedonian provinssin pääkaupunki. Kaupungin kautta rakennettiin valtakunnan itä- ja länsiosia yhdistänyt päätie Via Egnatia noin 130 eaa.[3][4][5][2]

Thessalonikessa lyötyjä soliduksia, n. 351–354 jaa.

Cicero asui Thessalonikessa maanpakonsa aikana vuonna 58 eaa. ja kulki sen kautta usein matkalla Kilikian provinssiinsa. Julius Caesarin kansalaissodassa 49–45 eaa. Thessalonike oli Pompeiuksen puolueen ja Rooman senaatin tukikohtana. Toisen triumviraatin sodassa Caesarin murhaajia vastaan vuonna 42 eaa. se oli voittaneiden Antoniuksen ja Octavianuksen puolella. Tämän johdosta kaupunki sai vapaakaupungin (civitas libera) oikeudet, mistä alkoi sen kukoistuskausi. Kukoistukseen vaikutti myös kaupungin edullinen sijainti Rooman ja valtakunnan itäosien välisellä pääreitillä.[4][5]

Vapaata Thessalonikea hallitsi ylimpänä kuusi virkamiestä nimeltä politarkit (politarkhai). Kaupungissa oli todennäköisesti myös neuvosto ja kansankokous. Kaupungin väkiluvun kuvataan antiikin lähteissä olleen suhteellisen suuri.[4]

Thessalonikessa oli juutalainen siirtokunta, joka oli perustettu 1. vuosisadalla. Siitä tuli myös ensimmäisiä kristinuskon keskuksia. Apostoli Paavali saarnasi toisella lähetysmatkallaan vuosina 49–50 jaa. kaupungin synagogassa, ja laski perustan kirkolle kaupungissa. Juutalaisten häntä kohtaan osoittama vihamielisyys sai hänet kuitenkin pakenemaan Beroiaan. Paavali kirjoitti Thessaloniken kristityille kaksi kirjettä, ensimmäisen kirjeen tessalonikalaisille ja toisen kirjeen tessalonikalaisille.[6] Kaupungin ensimmäiseksi piispaksi tuli Aristarkhos.[5]

Gordianus III:n aikana vuonna 238–244 kaupunki sai neokoroksen arvon. Siitä tehtiin roomalainen kolonia Deciuksen aikana noin vuonna 250, mahdollisesti barbaarien hyökkäysten lisäännyttyä alueella. Tetrarkian aikana se toimi yhtenä pääkaupungeista. Galerius valitsi sen asuinpaikakseen tultuaan keisariksi vuonna 305. Kaupungin suojeluspyhäksi tuli siellä Galeriuksen aikana vuonna 306 marttyyrikuoleman kokenut Demetrios Mirhanvuodattaja. Konstantinus Suuri käytti kaupunkia tukikohtana Liciniusta vastaan.[3][4][2]

Konstantinopolin perustamisen jälkeenkin kaupunki hallitsi Kreikan ja Makedonian alueita. Vuonna 441 tai 442 Thessalonikesta tuli myös Illyricumin provinssin pääkaupunki, koska hunnit uhkasivat aiempaa pääkaupunkia Sirmiumia.[2][3][4]

Kaupunki kukoisti edelleen läpi bysanttilaisen ja osmanivallan ajan, ja on kehittynyt nykyiseksi Thessalonikin kaupungiksi. Se on Kreikan toiseksi suurin kaupunki ja kreikkalaisen Makedonian keskus.[4][5]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin ja bysanttilaisen ajan Thessaloniken kartta.

Hellenistisen kauden Thessalonikesta on kaivettu suhteellisen vähän jäänteitä, koska roomalainen kaupunki ja myöhempi kaupunki on sijainnut aina samalla paikalla. Pääosa antiikin aikaisista jäänteistä kaupungissa on peräisin roomalaiselta myöhäisantiikin ajalta.

Akropolis ja kaupunginmuurit

Thessaloniken muurein ympäröity kaupunkialue kattoi suurin piirtein suorakulmiomaisen alueen. Kaupungin akropolis eli linnoituskukkula sijaitsi kaupunkialueen koillislaidalla noin 1,8 kilometrin päässä rannikosta. Linnoitus, jonka paikalle keskiajalla rakennettiin Heptapyrgion-linna, oli ympäröity muureilla. Koko kaupungin ympäröineet kaupunginmuurit etenivät akropoliilta kaupungin pohjois- ja länsipuolitse sekä itäpuolitse niin, että myös näiden itä- ja länsimuurien etäisyys toisistaan oli noin 1,8 kilometriä. Säilyneet muurit ovat pääosin myöhäisantiikkisia ja keskiaikaisia, mutta niiden oletetaan olevan rakennettu hellenistisen ajan muurien perustuksille.[3]

Alakaupungin hellenistisen kauden rakennukset

Alakaupunki oli rakennettu hellenistisille kaupungeille tyypillisessä ruutuasemakaavassa. Sen korttelien (roomalaisittain insula) koko oli noin 100 x 50 metriä.[3] Myöhemmän agoran lähellä oli arkaaisella kaudella noin 500 eaa. rakennettu temppeli, joka oli siirretty muualta. Se on alkuperältään kytketty Thermeen mutta myös Aineiaan kaupunkiin.[7] Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Sen osia on löydetty useista paikoista nykyisen kaupungin keskustan alueelta.[3]

Kaupungin länsiosassa sijaitsi Serapeion eli Serapiin pyhäkkö, joka tunnetaan paremmin. Agoran pohjoispuolella sijaitsivat gymnasion ja stadion, jotka olivat todennäköisesti peräisin hellenistiseltä kaudelta.[3]

Agoran roomalainen odeion.

Agora

Thessaloniken agora eli forum sijaitsi kaupungin keskellä. Se oli rakennettu roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Agora oli kaupungin ruutuasemakaavassa kahden korttelin kokoinen. Se oli reunustettu kolmelta sivulta stoilla eli pylväshalleilla, ja sen itälaidalla oli odeion eli musiikkiteatteri, johon mahtui 400 katsojaa. Agoran yhteydessä olivat myös rahapaja sekä kaupunginarkiston rakennus. Etelälaidalla oli cryptoporticus, joka johti toiseen, agoran eteläpuolella olleeseen avoimeen tilaan.[3][5]

Galeriuksen palatsi

Suurikokoinen Galeriuksen palatsina tunnettu tetrarkkien palatsi sijaitsi kaupungin itälaidalla. Se rakennettiin 200- ja 300-lukujen jaa. taitteessa. Rakennus ulottui rannalta jopa noin 800 metriä sisämaahan, ja sen leveys oli noin 200 metriä, mikä tekee sen pinta-alaksi ainakin 150 000 neliömetriä. Palatsin piha löydettiin 1960-luvulla, ja palatsiin liittyneen noin 30 metriä halkaisijaltaan olleen oktagonirakennuksen perustukset vuonna 1950. Rakennuskokonaisuuteen kuului hallintorakennukseksi tarkoitettu basilika sekä stoia. Palatsiin liittynyt hippodromi oli noin 400 metriä pitkä, ja siitä on kaivettu esiin joitakin osuuksia.[3][5]

Galeriuksen kaari

Galeriuksen kaari, joka tunnetaan nykyisin myös nimellä Kamára, on eräs Galeriuksen palatsista säilynyt osa. Galerius rakennutti sen vuonna 298 jaa. juhlistaakseen voittoaan Persian kuninkaasta Narsehista. Kaareen kuului alun perin kahdeksan porttiaukkoa, joista yksi suuri ja yksi pienempi ovat säilyneet. Niiden leveydet ovat noin 9,7 ja 4,9 metriä. Kaari oli koristeltu reliefeillä, joista osa on säilynyt. Kaaren jäänteet ovat yksi nykyisen Thessalonikin maamerkkejä.[3][5]

Rotunda

Rotunda on pyöreä rakennus, joka liittyi myös Galeriuksen palatsikompleksiin, ja on sen toinen säilynyt osa Galeriuksen kaaren ohella. Rakennus oli ilmeisesti tarkoitettu Galeriuksen mausoleumiksi, mutta sitä ei koskaan käytetty sellaisena.[3] Toisaalta sitä on arveltu myös Zeuksen tai kabiirien temppeliksi. Rotundan halkaisija on noin 24,5 metriä. Bysanttilaisella ajalla rakennus toimi kirkkona ja osmanivallan aikana moskeijana, jolloin siihen lisättiin minareetti.[8]

Muut löydökset

Katakombeja.

Varhaisen roomalaisen kauden rakennuksiin kuuluu muun muassa Ciceron mainitsema Questorium. Arkaaisen kauden temppelin paikka agoran lähellä oli roomalaisella kaudella todennäköisesti keisarikultin käytössä.[3]

Kaupungin länsiosassa itä-länsisuuntaisen tien päässä oli noin vuonna 150 rakennettu portti, joka säilyi pystyssä vielä vuoteen 1874 saakka. Noin vuonna 150 kaupungiin rakennettiin myös pylväikkö, jonka karyatidia muistuttavat pylväät oli koristeltu toiselta puolelta Ganymedestä, dioskuureja, Auraa ja Nikeä sekä toiselta puolelta Ledaa, Ariadnea, Dionysosta ja mainadia esittäneillä reliefeillä.[3]

Useista paikoista nykyisen kaupungin alueelta on löydetty roomalaisten talojen jäänteitä ja niiden koristeellisia lattiamosaiikkeja. Kaupunginmuurien ulkopuolelta on löydetty sekä hellenistisen että roomalaisen kauden hautoja.[3]

Esinelöydöt

Thessaloniken alueelta ennen vuotta 1912 tehdyt esinelöydöt ovat pääosin Istanbulin arkeologisessa museossa Turkissa. Tämän jälkeen tehdyt esinelöydöt ovat puolestaan Thessalonikin arkeologisessa museossa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thessalonike”, Antiikin käsikirja, s. 580. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c d History of Thessaloniki Visit Greece. Viitattu 1.11.2017.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thessalonike (Thessaloniki), Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c d e f g h i j k l m Smith, William: ”Thessalonica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. a b c d e f g h Cartwright, Mark: Thessalonica Ancient History Encyclopedia. Viitattu 1.11.2017.
  6. History of Thessaloniki Greeka.com. Viitattu 1.11.2017.
  7. Tsetskhladze, Gocha R.: Greek Colonisation: An Account of Greek Colonies and Other Settlements Overseas, s. 26–30. Volume 2 of Mnemosyne Bibliotheca Classica Batava. Brill, 2008. ISBN 9004155767. Teoksen verkkoversio.
  8. Ροτόντα, Θεσσαλονίκη: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.11.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]