Afrikan maantiede

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Satelliittikuva, jossa näkyvät Saharan autiomaa ja keskiosan sademetsät

Afrikka on maapallon toiseksi suurin manner. Sen pohjoisosaa hallitsee Saharan autiomaa, ja keskiosissa on trooppisia sademetsiä.

Sijainti ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikka rajautuu pohjoisessa Välimereen, koillisessa Suezin kanavaan ja Punaiseenmereen, idässä Intian valtamereen ja lännessä Atlanttiin.[1]

Afrikan pinta-ala on 30,3 miljoonaa neliökilometriä.[1] Afrikan pohjoisimmasta kohdasta, Ras ben Sakkasta Tunisiassa (37°21' N), eteläisimpään, Cape Agulhasiin Etelä-Afrikassa on matkaa suunnilleen 8 000 kilometriä.[2] Manteren läntisimmästä kohdasta, Kap Verden niemimaasta Senegalissa(17°33'22" W), itäisipään kohtaan Sar Hafuniin Somaliassa (51°27'52" E), on noin 7 400 kilometriä.[3]

Afrikan rantaviivan pituus on noin 26 000 kilometriä. Muihin maanosiin verrattuna Afrikan rannikot ovat melko suoria, ilman laajoja niemimaita tai lahtia.[3]

Pinnanmuodot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan korkeuseroja kuvaava kartta. Ylätasangot näkyvät vihreällä.

Afrikka koostuu useista ylätasangoista, jotka Itä-Afrikan hautavajoama halkaisee mantereen itäosissa. Vulkaanisessa hautavajoamassa on useita järviä ja laaksoja. Afrikan luoteisosissa ovat Atlasvuoret, jotka ovat geologisesti mantereen nuorinta osaa.[1]

Afrikan korkein vuori on Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnasta.[4]

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan suurin joki on Välimereen laskeva Niili, jota pidetään noin 6 690 kilometrin pituudellaan maailman pisimpänä jokena. Muita Afrikan suurimpia jokia ovat Kongo (4 630 km), Sambesi (2 735 km) ja Niger (4 100 km).[1]

Useimmat Afrikan suurista järvistä sijaitsevat Ison hautavajoaman alueella. Suurimpia järviä ovat esimerkiksi Victorianjärvi, Tanganjikajärvi, Njassajärvi, Albertinjärvi ja Tšadjärvi.[5]

Saaret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan kaakkoisrannikolla on Madagaskar, joka on maailman neljänneksi suurin saari.[6] Mannerta ympäröiviä muita saaria ovat esimerkiksi Komorien saaristo (Komorit ja Mayotte), Réunion, Mauritius, Seychellit, Sokotra, Tristan da Cunha, Madeira, Kanariansaaret sekä São Tomé ja Príncipe.[7]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvillisuusvyöhykkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan kasvillisuusvyöhykkeet

Pohjois-Afrikassa on suuri Saharan kuumuusaavikko. Sen pohjoispuolella on kapea Välimeren rannikkovyöhyke. Saharan eteläpuolella on Sahel, joka on kuiva, puoliaavikosta savanniksi asteittain muuttuva alue. Keski- ja Länsi-Afrikka on tiheiden ja kosteiden trooppisten sademetsien peitossa. Eteläisessä Afrikassa on puoliaavikoita ja Kalaharin autiomaa.[1]

Eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikassa on hyvin monimuotoinen ja runsas eläimistö.[1] Siellä on maailman muihin alueisiin verrattuna huomattavan paljon suurikokoisia eläimiä, varsinkin nisäkkäitä. Sellaisia ovat petoeläimistä leijona, leopardi ja hyeena, kasvis­syöjistä esimerkiksi afrikannorsu, kirahvi, virtahepo ja sarvikuono. Afrikassa on myös suuri joukko antilooppilajeja sekä kädellisiä kuten paviaanit sekä ihmis­apinoihin kuuluvat simpanssit ja gorillat. Linnuista suurin on strutsi ja matelijoista krokotiili.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2000. ISBN 3-8290-2481-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Geographica 2000, s. 312.
  2. Lewin, Evans: Africa. Clarendon press, 1924.
  3. a b Merriam-Webster’s Geographical Dictionary (Index), s. 10–11. Merriam-Webster, 1998. ISBN 0-87779-546-0.
  4. What does Kilimanjaro look like? Climb Mount Kilimanjaro. Viitattu 21.11.2013.
  5. 5 Major Lakes in Africa, USA Today
  6. Geographica 2000, s. 353.
  7. Geographica 2000, s. 372–373.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]