Sokotra

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sokotra
Socotra archipelago.png

Socotra Archipelago.PNG

Maantiede
Sijainti 12°30′36″N, 53°55′12″E
Vesialue Intian valtameri
Saaria yht. 4
Suurin saari Sokotra
Valtio
Valtio Jemen
Maakunta Sokotra
Piirikunta Hidaybu, Qulensya ja Abd al-Kuri
Väestö
Väkiluku n. 44 000
Asutuskeskukset Hadiboh
Tärkein kieli sokotra

Sokotra (arab. سقطرى‎; Suquṭra) on Jemenille kuuluva saariryhmä ja maakunta Arabianmerellä. Saariryhmä sijaitsee Somalian rannikolla noin 300 kilometriä Arabian niemimaasta etelään.

Sokotran asukkailla on oma kielensä, seemiläiseen kieliryhmään kuuluva sokotra, jonka lisäksi saaristossa puhutaan arabiaa.

Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokotran pääsaari on Sokotra ja sen lähellä sijaitsevat pienemmät Samhah, Darsan Al-Ikhwan ja Abd al-Kuri. Pääsari Sokotran sisämaassa sijaitevat Hajhir-vuoret.[1] Jabal Haggier kohoaa 1 419 metrin korkeuteen merenpinnasta. Saariston etäisyys Arabian niemimaan rannikosta on noin 300 kilometriä ja Afrikan rannikosta 240 kilometriä. Sokotran lounaisosat ovat kuivia ja paljaita, mutta sen muut osat saavat suhteellisen runsaasti sateita monsuunikautena heinäkuun ja joulukuun välillä.[2]

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yli kolmasosaa Sokotran noin 800 kasvilajista ei esiinny missään muualla. Siellä kasvavaa Dracaena cinnabar -nimistä puulajia sanotaan alkuperäiseksi lohikäärmeen veri -puuksi, ja siitä saadaan aiemmin tärkeää kauppatavaraa, punaista väriainetta, lohikäärmeen verta. Saarilla on myös eräitä endeemisiä lintulajeja. Kotoperäisiä matelijoita on 24, ja ainoita kotoperäisiä nisäkkäitä ovat lepakot. Sokotran saariryhmä valittiinkin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2008 rikkaan ja omalaatuisen kasvistonsa ja eläimistönsä ansiosta.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hylätty panssarivaunu Sokotralla.

Sokotran nimen alkuperästä on useampia eri teorioita ja niistä yhden mukaan se on johdettu sanskritinkielisestä nimestä dvipa sukhadhara eli vapaasti käänettynä "autuuden saari". Saaret on joskus yhdistetty Vergiliuksen Panchaiaan ja dioskuureihin. Roomalaiset tunisvat mahdollisesti saaret mahdollisesti nimellä Dioscoridis Insula. Sokotra oli mahdollisesti Iskuduru, joka mainitaan yhtenä Dareios I:n valtaamana maana. 100-luvulla elänyt Peripluksen nimettömäksi jäänyt kirjoittaja mainitsee osan saaren asukkaista puhuneen kreikkaa ja heidän käyneen kauppaa Arabian ja Intian kanssa. Sokotran erityinen vientituote olivat kilpikonnan kuoret. Kosmas Indikopleustes vieraili saarella 500-luvulla ja kirjoitti sen kreikankielisen väestönosan olevan peräisin ptolemaiosten valtakaudelta. Marco Polo mainitsee saarten ympäristössä harjoitetun valaanpyyntiä. Saaret on tunnettu pitkään myös merirosvojen tukikohtana.[2]

Monet arabimaantieteilijät mainitsevat Sokotran omissa teoksissaan. Saaren asukkaiden mainitaan olevan kristittyjä arabeja ja al-Idrisi mainitsee Aleksanteri Suuren aikanaan korvanneen saaren alkuperäiset aj alkukantaiset asukkaat kreikkalaisilla siirtolaisinna Aristotlen kehotuksesta. Ensimmäinen eurooppalainen saarilla sittemmin oli portugalilainen Afonso de Albuquerque, joka valtasi saaren vuonna 1507. Portugalin valta ei kuitenkaan jatkunut pitkään. Myöhemmin saarta hallitsivat Masqatin imaami ja Mahran sulttaani. Mahran sulttaanilla oli pääkaupunki Sokotralla Hadibussa. Britit miehittivät saarta viiden vuoden ajan sopimuksella Mahran sulttaanin kanssa vuodesta 1834. Brittiläisen Intian oli tarkoitus ostaa saari sulttaanilta pysähdyspaikaksi laivoille, mutta vuonna 1886 sulttaanikunnasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti ja osa Adenin protektoraattia, jota hallittiin Intiasta käsin. Hallinto siirettiin Intiasta Lontooseen vuonna 1937.[2]

Ensimmäinen kiitorata saarella valmistui vuonna 1940 ja vuonna 1942 valmistui suurempi kiitorata. Etelä-Jemenin itsenäistyttyä sen kiitorataa käyttivät tukikohtanaan Intian valtamerellä toimineet Neuvostoliiton lentokoneet, minkä lisäksi saarille rakennetiin tukikohta neuvostoliittolaisille laivoille ja sukellusveneille. Etelä-Jemen perusti puolestaan saarille vankileirejä poliittisia vankeja varten. Osa yhdistynyttä Jemeniä Sokotrasta tuli Etelä- ja Pohjois-Jemenin yhdistyessä 22. toukokuuta 1990.[2]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokotra on Jemenin uusin maakunta. Se perustettiin vuonna 2013 ja se käsittää koko saariston. Maakunta jakautuu kahteen piirikuntaan, jotka ovat Hidaybu ja Qulensya ja Abd al-Kuri.[4]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sokotralaisia tyttöjä.

Vuonna 2006 Sokotran kahden piirikunnan alueella asui yhteensä noin 44 000 henkilöä. Saariston asukkaat koostuvat sekä sunnalaisista että šiialaisista.[5] Asukkaiden selvä enemmistö asuu pääsaari Sokotralla. Abd al-Kurilla on asukkaita vain muutama sata ja Samhalla vain noin tusina.[6]

Sokotralaiset ovat sekoitus arabeja, intialaisia, somaleja ja entisistä orjista polveutuvia mustia. Sisämaan asukkaat ovat beduiineja, jotka kasvattavat vuohia, lampaita ja kameleja. Eteläinen rannikko on asumaton ja pohjosirannikolla on noin 20 pientä kylää, joiden asukakat ahrjoittavat esimerkiksi kalastusta.[2] Sokotralla puhutaan Sokotran kieltä, joka kuuluu nykyeteläarabialaisiin kieliin ja eroaa näin esimerkiksi arabian kielestä.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Socotra Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e C.E. Bosworth, E. van Donzel, W.P. Heinrichs ja G. Lecomte: Encyclopaedia of Islam, Volume IX (San-Sze), s. 806-809. BRILL, 1998. ISBN 9789004104228. (englanniksi)
  3. Socotra Archipelago World Heritage Center. Viitattu 9.7.2008. (englanniksi)
  4. Governorates of Yemen Statoids. Viitattu 22.1.2015. (englanniksi)
  5. Michael Izady: Yemen Ethnic and Religious Composition (detailed) (png) Gulf/2000 Project. Columbia University. Viitattu 5.11.2017. (englanniksi)
  6. a b Robert Hetzron: The Semitic languages, s. 378-420. Routledge, 1997. ISBN 0-415-05767-1. (englanniksi)