AM General

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
AM General LLC
Am-general-logo.png
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1971
Perustaja American Motors Corporation
Kotipaikka South Bend, Indiana, USA[1]
Toimiala Siviili- ja sotilasajoneuvoteollisuus
Tuotteet M998 HMMWV (1985–)
Hummer H1 1992–2006
Hummer H2 2003–2010
M939 Truck (1982–)
M35 2½-ton cargo truck (–1999)
LSSV (2005–)
Henkilökuntaa Charles M. Hall, pääjohtaja (2011–)[2]
Tytäryhtiöt General Engine Products LLC
General Transmission Products
Mobility Ventures LLC
Omistaja MacAndrews & Forbes
Renco Group
Kotisivu amgeneral.com

AM General on amerikkalainen, sotilasajoneuvojen ja niistä jalostettujen siviiliversioiden valmistamiseen erikoistunut yhtiö. Suuri yleisö tuntee yhtiön tuotteista, kenties parhaiten, USA:n sotavoimien käytössä olevan Humvee-sotilasajoneuvon ja sen siviiliversio Hummerin.

Vuosien 1974–1979 välisenä aikana yhtiö valmisti myös linja-autoja. Busseja valmistettiin yli 5 400 kappaletta, joka vuosituotantona on todella huomattava määrä. Tammikuussa 2015 yhtiö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan se aloittaa sopimusvalmistajana Mercedes-Benz R-sarjan valmistuksen.[3]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AM General -yhtiön juuret juontavat vuoteen 1903. Tuolloin Indianan Terre Hautessa sijainnut, hevoskärryjen pyöriä ja polkupyöriä valmistanut Standard Wheel Company, laajensi tuotantoaan autojen valmistukseen, perustamalla yhtiöön Overland Automobile -divisioonan.[4] Vuonna 1905 autojen valmistus siirrettiin Indianan Indianapolisin kaupunkiin. Vuonna 1908 Overland-merkkiä edustanut autokauppias John Willys osti nämä toiminnot ja siirsi autojen valmistustoiminnot edelleen Ohion Toledoon, jossa hän omisti konkursin tehneen Pope-Toledo -automerkin tehtaan. Toledon tehdas tulisi myöhemmin olemaan Willys MB- ja Jeep-automerkkien päätuotantolaitos.

Vuonna 1912 yhtiö nimettiin Willys-Overland Motors, Inc:ksi. 1930-luvun lopulla Willys-Overland oli mukana hankkeessa, jonka tarkoituksena oli kehittää Yhdysvaltain sotavoimille kevyt ja monikäyttöinen maastoajoneuvo. Projektin tuloksena syntyi Willys MB, eräs toisen maailmansodan kuuluisista ajoneuvoista[4] Vuonna 1953 michiganilainen Kaiser Motors osti Willys-Overland -yhtiön ja muutti sen nimeksi Kaiser-Willys Motor Company. Vuonna 1963 yhtiö sai jälleen uuden nimen ja nyt siitä tuli Kaiser-Jeep Corporation.

Vuonna 1964 indianalainen Studebaker Corporation eli autojen valmistuksensa osalta viimeisiä hetkiään. Samana vuonna Kaiser-Jeep osti omistukseensa Studebakerin South Bendissa, Indianassa sijainneen tehtaan ja emoyhtiö Kaiser Industries, jolla oli sopimus ajoneuvojen valmistamisesta USA:n sotavoimille, osti Studebakerin General Products Division -yksikön, joka myös toimitti ajoneuvoja USA:n armeijalle. Vuonna 1967 näistä muodostettiin Kaiser-konserniin Defense and Government Products Division -niminen, sotilasajoneuvoja valmistanut yksikkö.[4]

Vuonna 1970 American Motors Corporation osti Kaiser-konsernilta sen ajoneuvojen valmistukseen liittyneet toiminnot.[5] Jeep Corporation jaettiin osiin siten, että kaikki sotilas- ja erikoisajoneuvojen valmistukseen liittyvät toiminnot siirrettiin aluksi General Products Division -yksikköön, josta vuonna 1971 muodostettiin AMC:n tytäryhtiö nimeltä AM General Corporation.[4]

Yhtiön historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain postilaitoksen oikealta ohjattava Jeep DJ-5.
Metron MAN / AM General -nivelbussi Seattlessa vuonna 1994.

AM General pystyi omana yhtiönään kilpailemaan markkinoilla, joilla ajoneuvojen vaatimukset olivat tilaajan puolelta tarkoin määritellyt. Lisäksi status mahdollisti yhtiön toimimisen autojen sopimusvalmistajana ja liikkumavapauden erikoisajoneuvojen kehittämisessä.

Vuosina 1971 – 1984 AM General valmisti Yhdysvaltain postilaitoksen käyttöön oikeanpuoleisella ohjauslaitteistolla varustettua mallia Jeep DJ eli Dispatcher Jeep. Tämä myös Mail Jeep -nimellä tunnettu malli perustui CJ-5 -malliin ja se oli kuulunut Jeep-linjaan jo vuodesta 1955, eli Willys Motorsin ajoista lähtien.

Kaiser-konsernin Yhdysvaltain sotavoimien kanssa solmimien sopimusten perintönä AM General jatkoi sotilaskäyttöön suunnitellun M35-kuorma-auton valmistamista vuoteen 1999 asti, jolloin sen valmistus lopetettiin. Muita AM Generalin valmistamia, sotilaskäyttöön tarkoitettuja kuorma-autoja, olivat vuosina 1970 – 1982 valmistettu raskas M809-sarja ja sitä seurannut, edelleen tuotannossa oleva raskas M939.

Vuosina 1974 – 1979 AM General valmisti linja-autoja useiden USA:n suurkaupunkien kunnallisten liikennelaitosten käyttöön, kaikkiaan yli 5400 kappaletta. Paikallisliikenteeseen tarkoitetut, dieselmoottoriset bussit yhtiö valmisti kanadalaisen Flyer Industries Ltd:n lisenssillä. Vuosina 1977 – 1979 AM General teki nivelbussien valmistuksessa yhteistyötä saksalaisen MAN AG:n kanssa. MAN valmisti alustan, voimalinjan ja korin omilla tehtaillaan, josta ne toimitettiin Yhdysvaltoihin, jossa AM General teki lopputyöt, paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. AM General valmisti dieselmoottorisia nivelbusseja noin 400 kappaletta.

AM General lopetti dieselmoottoristen linja-autojen valmistuksen vuonna 1978, mutta vuonna 1979 se toimitti myyntiin kaksi valmistuserää Flyer-alustaisia nivel-trollikoita eli johdinautoja. Philadelphian metropolialueella operoiva SEPTA tilasi näitä 110 kappaletta[6] ja Seattlen alueella operoinut Metro Transit 109 kappaletta.[7]

AM General Humvee

Vuonna 1979 AM General aloitti M998 High Mobility Multipurpose Wheeled Vehiclen (lyh. HMMWV) eli Humveen kehitystyön. Uudella ajoneuvolla oli tarkoitus korvata kevyt yleisajoneuvo M151 sekä muita käytöstä poistuvia Commercial Utility Cargo Vehicle eli CUCV-malleja (kevyt, yleiskäyttöinen, tavarankuljetukseen soveltuva ajoneuvo).

American Motorsin historia riippumattomana ajoneuvovalmistajana päättyi vuonna 1982, kun ranskalainen Renault S.A. osti yhtiöstä 49 prosentin osuuden ja toi AMC:n hallitukseen omia edustajiaan.[8] USA:n liittovaltion silloisen lainsäädännön mukaan, vieraiden valtioiden hallintoon sidoksissa olevat tahot eivät saaneet omistaa osuuksia amerikkalaisista aseteollisuuden yhtiöistä. Koska Renault oli tuolloin Ranskan valtionyhtiö, AMC oli pakotettu myymään tytäryhtiönsä jollekin sopivalle ostajalle. Vuonna 1983 AM General myytiin amerikkalaiselle LTV Corporation -monialayhtiölle, joka teki siitä LTV Aerospace and Defense Company -toimintoihinsa kuuluvan tytäryhtiön.[4]

Humveen siviiliversio eli Hummer H1

Vuonna 1992 newyorkilainen sijoitus- ja holdingyhtiö Renco Group osti AM Generalin LTV:ltä. Samana vuonna yhtiö aloitti Humveesta siviilimarkkinoille jalostetun Hummer-automerkin valmistuksen.

Vuonna 1999 AM General perusti tytäryhtiön nimeltä General Engine Products LLC (GEP). Yhtiö valmistaa Franklinin kaupungissa, Ohiossa sijaitsevalla tehtaallaan 6,5-litraista dieselmoottoria, joka perustuu aiemmin GM:n käyttämään Detroit Diesel V8 -moottoriin. GEP toimittaa moottoreita AM Generalin käyttöön, General Motorsin Service Parts Operation (SPO) -varaosaorganisaatiolle sekä muille asiakkaille.

Joulukuussa 1999 AM General ja General Motors Corporation saivat viimeisteltyä Hummeria koskevan yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti GM sai maailmanlaajuiset omistusoikeudet Hummer-brändiin. Silloisen mallin valmistus siirrettiin GM:lle, joka antoi autolle nimen Hummer H1. GM valmisti mallia vuoteen kesäkuuhun 2006 asti.[9] Vuonna 2002 AM General aloitti toisen sukupolven Hummer H2:n kokoonpanon Indianan Mishawakassa sijaitsevalla tehtaallaan. Hummer H2 on GM:n suunnittelema malli ja yhtiö myös vastaa kaikesta muusta siihen liittyvästä, kuten myynnistä, markkinoinnista ja huollosta. AM General on ainoastaan auton sopimusvalmistaja. Vaikka GM omistaa Hummer-, H1- ja H2 -brändit, yhtiöllä ei omistuksessaan AM Generalista mitään osuutta.

Alkuvuodesta 2003 Jeeep-brändin silloinen omistaja DaimlerChrysler haastoi GM:n oikeuteen. Jeepin tunnusomainen, seitsenaukkoinen maski oli rekisteröity viralliseksi tavaramerkiksi ja DaimlerChrysler katsoi että Hummer H2:n seitsenaukkoinen maski loukkasi yhtiön oikeuksia. Kanne kuitenkin hylättiin, koska oikeus katsoi että Jeepin historia AM Generalin tuoteena oikeuttaa tiettyjen ominaisuuksien siirtämiseen myös yhtiön myöhempiin tuotteisiin.[10]

Elokuussa 2004 AM Generalin omistaja Renco Group ja sijoitusyhtiö MacAndrews & Forbes Holdings julkistivat tiedon, että ne ovat perustaneet yhteisyrityksen, jonka alle AM General LLC siirtyi. MacAndrews & Forbes omistaa tästä yhtiöstä 70 prosentin osuuden.[11]

Yhtiö nykyisin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AM General BRV-O -prototyyppi
MV-1

Sotilasajoneuvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiemmin mainittujen Humvee- ja M939 Truck -sotilasajoneuvojen valmistuksen lisäksi AM General solmi vuonna 2005 Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa sopimuksen LSSV (Light Service Support Vehicle) -ajoneuvojen toimittamisesta USA:n sotavoimille.[12]

Vuonna 2007 AM General ja General Dynamics Land Systems perustivat yhteisyrityksen nimeltä General Tactical Vehicles, kehittämään uutta JLTV (Joint Light Tactical Vehicle) -ajoneuvoa Humveen seuraajaksi. Yhtiön kehittämä General Tactical Vehicles JLTV Eagle ei päässyt jatkoon, mutta AM General kehitti sen pohjalta BRV-O (Blast Resistant Vehicle - Off road) -taktisen ajoneuvon, joka pääsi kehityskilpailun viimeiselle kierrokselle.[13]

Muita AM Generalin valmistamia sotilasajoneuvoja ovat oikeanpuoleisella ohjauksella varustettu M1165 Right Hand Drive (RHD) Humvee, M-1165 2.0 DRGN-V (Deployable Reconnaissance Ground Network- Vehicle) -tiedustelu- ja yhteysajoneuvo, Humveen uudistettu versio Modernized Light Tactical Vehicle (MLTV) sekä pelkkänä alustana toimitettava Modernized HMMWV Chassis.

Siviiliajoneuvot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 AM General ja floridalais-michiganilainen Vehicle Production Group LLC (VPG) ilmoittivat, että ne ovat solmineet sopimuksen VPG:n taksikäyttöön suunnitteleman Standard Taxi -auton valmistuksen aloittamisesta AM Generalin Mishawakan tehtaalla vuonna 2009. Auton valmistus päästiin aloittamaan vasta vuonna 2011 ja se lopetettiin jo helmikuussa 2013, VPG:n rahoitusvaikeuksien myötä. AM General perusti syyskuussa 2013 tytäryhtiön nimeltä Mobility Ventures LLC, joka osti haltuunsa aiemmat VPG:n toiminnot ja jatkoi MV-1 (Mobility Vehicle-1) -nimen saaneen auton valmistusta. Autojen tuotanto saatiin käyntiin maaliskuussa 2014.[14]

Toukokuussa 2010 michiganilainen Azure Dynamics Corp. ilmoitti, että se on solminut AM Generalin kanssa sopimuksen, jonka mukaisesti AM General suorittaa Pohjois-Amerikan markkina-alueelle suunnatun, sähkökäyttöisen Ford Transit Connect -mallin voimalinjan asennuksen.[15] Tämä tuotanto tapahtuu AM Generalin Livonian tehtaalla Michiganissa.

AM Generalin tytäryhtiö General Transmission Products valmistaa General Motors Powertrain -yhtiön aiemmin valmistamia 4L80E -automaattivaihteistoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]