Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto7

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Turbiini vai turpiini?

Turbiini/turpiini-sanan kirjoitusasusta Wikipediassa on käyty keskustelua. Sanavalinta vaikuttaa useaan artikkeliin. Kaikki lienevät samaa mieltä siitä, että kumpaa tahansa suositaan, käytännön on hyvä olla sama kautta Wikipedian. Joten kumpihan se sitten olisi? –Dilaudid • κ, μ • 11. helmikuuta 2008 kello 07.10 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja on kotona, mutta toinen virallinen sanastolähteemme YSA suosii muotoa turbiini [1]. Jos Kielitoimisto sallii molemmat muodot, b:llistä muotoa kannattaa käyttää ainakin artikkelien nimissä. --Silvonen 11. helmikuuta 2008 kello 07.34 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja ja Uusi kieliopas sanovat: "turpiini, tavallisemmin turbiini." Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja sanoo: "turpiini, po. turbiini." --Hautala 11. helmikuuta 2008 kello 09.28 (UTC)

Ikurin turbiini--Teveten 11. helmikuuta 2008 kello 09.29 (UTC)

Keskustelu lähti uudelleen liikkeelle Olkiluodon ydinvoimalaitos-artikkelista, jonka keskustelusivulle kävin jo aikaisemmin aiheesta keskusteltaessa lisäämässä maininnan voimalaitoksella käytössä olevasta kirjoitusmuodosta. Toisin sanoen minusta ei ole yhtä oikeaa tapaa kirjoittaa turbiinia, koska sen muoto vaihtelee paikkakunnittain. Kyseisessä artikkelissa olisi ainakin mielestäni syytä käyttää kirjoitusmuotona turpiinia, koska voimalaitos sitä käyttää johdonmukaisesti nettisivuillaan ja esitteissään. Se on siis osa asiasisältöä, koska aihe koskee nimenomaan tätä voimalaitosta. Muuten sanamuodon yleisyydestä en osaa erityisesti sanoa vaikka ala onkin oma. Osa ihmisistä tuntuu puhuvan turpiineista ja osa turbiineista. Turbiinia on ainakin käytetty enemmän mutta viime aikoina olen nähnyt taas useissakin yhteyksissa tätä "suomalaisempaa" kirjoitustapaa, joka sai minut pohtimaan olisiko Wikipediassa syytä alkaa kirjoittaa turpiineista ja osaltaan olla jarruttamatta muutosta jos sellainen on tapahtumassa.--GRindala 11. helmikuuta 2008 kello 11.13 (UTC)

Turbiinia on syytä käyttää artikkelien ja luokkien nimissä, mutta yksittäisessä artikkelissa on mielestäni tärkeämpää sisäinen yhdenmukaisuus, kun ei tuota turpiinia ole Kielitoimisto varsinaisesti virheelliseksi tuominnut. --Silvonen 11. helmikuuta 2008 kello 11.49 (UTC)

Minusta tällaisissa kysymyksissä on syytä noudatella en-Wikipedian linjaa britti- ja amerikanenglannin eroissa: ei kiinnitetä huomiota vaan annetaan kaikkien kukkien kukkia. Molemmat muodot ovat oikein. --M. Porcius Cato 11. helmikuuta 2008 kello 12.12 (UTC)

Saan tästä kyllä turpiini, mutta kannattaisin muotoa turbiini otsikko- ja luokkakäytössä ja itse tekstissäkin noin ylipäänsä. Se on yleisempi, myös Kielitoimiston sanakirjan mielestä. Siitä ei voida lähteä että yritysmaailma (esim. Olkiluodon ydinvoimala) määräisi, mitä muotoa missäkin artikkelissa käytetään, vaan jos joku kirjoittaja haluaa käyttää p:llistä, käyttäköön, kunnes joku sen muuttaa. --Ulrika 11. helmikuuta 2008 kello 12.51 (UTC)

Samaa mieltä. Ennen tähän keskusteluun törmäämistä en edes tiennyt, että turpiini löytyy sanakirjasta. --Taulapaa 12. helmikuuta 2008 kello 10.18 (UTC)

Oman kokemuksen mukaan turbiini on selvästi yleisempi. Onko tälläisille linjauksille joku paikka mihin merkitä vastaisen varalta? --Usp 12. helmikuuta 2008 kello 10.51 (UTC)

Ehkä jonnekin artikkelin kirjoitusohjeisiin voisi alkaa kerryttää suositeltuja muotoja epäselvistä ja horjuvista käytännöistä. --Ulrika 12. helmikuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Tyylioppaan alajaokseen Sanastolinjauksia. Kommentteja? Lisätkää vanhoja linjauksia keskustelujen kera, jos muistatte. -- Usp 12. helmikuuta 2008 kello 17.47 (UTC)

Komppaan Ulrikaa ja kannatan turbiini-muotoa. Turpiini-muodon käytöstä ei toki pidä rangaista, mutta en näe syytä muuttaa turbiini-muotoa enää takaisin harvinaisempaan ja ei-suositellumpaan turpiini-muotoon. En onnistu näkemään muodon valintaa asiasisällöllisenä kysymyksenä, koska TVO ja kumppanit eivät ole kielenhuollollisia auktoriteetteja, toisin kuin vaikkapa Kielitoimisto – eikä Wikipedialla ole harteillaan kielenhuollollisen edelläkävijän tehtävää. –Dilaudid • κ, μ • 12. helmikuuta 2008 kello 15.46 (UTC)

Asiasisällölliseltä kannalta asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää. Artikkeli kertoo artikkelin mukaisesta kohteesta. Tieto, että turpiinit kirjoitetaan tuolla p:llä voi olla jollekin oleellisempi tieto kuin se, että Olkiluodossa on ydinvoimalaitos ylipäätään. Minusta tässä artikkelissa ei ole ainakaan haittaa jos se kuvaa kohdettaan mahdollisimman tarkasti. Siis ehdotan, että yleisesti mennään tässäkin keskustelussa ilmi tulleen linjan mukaisesti ja jos jossain artikkelissa on kohteessa vallitsevasta tavasta johtuen mahdollisuus ottaa mukaan tällaisia vähintäänkin tyylikkäitä aiheelleen uskollisia ilmauksia niin eikö se olisi hyvä sallia. Yksittäisessä artikkelissa ei ole kyse kielenhuollosta ja Ulrikan ilmaisu yritysmaailman määräysvallasta tässä on vähintäänkin outo. TVO päätti tämän wikiartikkelin kirjoittamisesta ja sisällöstä jo ennen koko Wikipedian syntymistä tekemällä jotain maailman mittapuussa merkittävää. TVO kutsuu myös jostain kumman syystä turbiinejaan turpiineiksi.--GRindala 12. helmikuuta 2008 kello 20.40 (UTC)

TVO ei päätä Wikipedian artikkeleista. Myös yksittäisten artikkelien kieltä huolletaan. – Kuohatti 23. helmikuuta 2008 kello 14.43 (UTC)

Nähdäkseni tämä on käsitelty ja valitaan muoto turbiini. --Usp 24. helmikuuta 2008 kello 13.59 (UTC)

Jos tätä nyt sitten orjallisesti noudatetaan niin menetetään pieni määrä tietoa. Eipä kaikki tietysti olekaan tarpeellista, mutta ei ahdaskatseisena olisin mieluusti nähnyt mahdollisuuden poikkeuksiin perustelluissa tilanteissa.--GRindala 25. helmikuuta 2008 kello 17.59 (UTC)

Minä taas en ikinä ole kuullut moista sanaa kuin turpiini. Tai olen kuullut sitä käytettävän yhteydessä "sain turpiini". Turbiinihan on sitäpaitsi paljon yleisempi nimi, ja Wikipediassahan pyritään nimeämään artikkelit yleisimmän nimen mukaan, jollei se ole täysin kieliopin vastainen.  • Black Eagle • 4. maaliskuuta 2008 kello 21.31 (UTC)

Turbaani vai turpaani?

Onkos sitten sana turpaani sanan turbaani "suomalaisempi" kirjoitustapa (vrt. GRindala 11.2.2008)? Sekaannustahan se ei ainakaan aiheuta, ellen sitten tämän esiin tuodessani saa turpaani...
Ystävällisin terveisin
--PekKos 14. helmikuuta 2008 kello 10.40 (UTC)

Kielitoimiston sanakirja ei tunne "turbaanin" rinnalla muotoa "turpaani".--Ulrika 14. helmikuuta 2008 kello 11.24 (UTC)

Kyseessä Wikipedian ulkopuolinen lähde ja mahdollisesti käyttäjä on itse tämän katsonut eli omaa tutkimusta..;)

Ystävällisin, ei ihan tosikkomaisin terveisin

--PekKos 15. helmikuuta 2008 kello 11.47 (UTC)

Astronomia vai tähtitiede?

Edellisestä kohdasta innoittuneena, kumpi? Itse pidän astronomiaa parempana, vähän samasta syystä kuin biologia on parempi kuin elämäntiede. --Usp 12. helmikuuta 2008 kello 17.54 (UTC)

Suomen sana tähtitiede on totta kai parempi kuin jokin astrologia. --Thi 12. helmikuuta 2008 kello 18.01 (UTC)

Menisin sen mukaan, mitä käytetään aihetta koskevassa kansantajuisessa kirjallisuudessa (Tiede, Tieteen kuvalehti, Ursa) muutenkin. Samulili 12. helmikuuta 2008 kello 18.21 (UTC)

23 100 vs. 93 200 on aika selkeä erävoitto tähtitieteelle. Tämä muoto on myös lähestulkoon 100% tapauksista käytössä Ursalla, yliopistoissa, alan erikoislehdissä sekä kirjallisuudessa. --Agony (403) 12. helmikuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

Katsotaan nyt myös virallisia nimistölähteitämme: YSA on tähtitieteen kannalla [2]. Kielitoimiston sanakirjassa sanat ovat samanarvoisia, mutta tähtitiede on valittu ensisijaiseksi hakusanaksi. --Silvonen 13. helmikuuta 2008 kello 04.41 (UTC)

Tähtitiede on ihan hyvä ja sitä käytetään muun muassa yliopistojen laitosten nimissä. On kuitenkin jotain sellaisia termejä, jossa astronomia on selvästi vakiintunut, kuten esim. "radioastronomia".--Joonasl (kerro) 14. helmikuuta 2008 kello 11.28 (UTC)

Käsitteitä on syntynyt molemmilla sanoilla, esimerkiksi (ym.)radioastronomia ja pallotähtitiede. Molemmat muodot ovat siis mielestäni oikein ja niitä voi käyttää tilanteen mukaan, jopa sekaisin. --Tpheiska 19. helmikuuta 2008 kello 10.54 (UTC)

Oletuksena tulisi mielestäni käyttää sanaa tähtitiede. Lab-oratory 26. helmikuuta 2008 kello 18.17 (UTC)

Sallitaan molemmat muodot (otsikoissa, luokissa ja leipätekstissä) eikä tehdä mitään linjauksia. Vastustan kaikkia sanastolinjauksia, koska ne yksinomaan köyhdyttävät kielenkäytön monimuotoisuutta ja tuovat harmia ja hankaluutta artikkeleiden kirjoittajille. --PeeKoo 2. maaliskuuta 2008 kello 19.21 (UTC)

Wikipediaa ei käsittääkseni ole perustettu kirjoittajia varten vaan tiedon hakijoita varten. Siksi tiedon sanaston on oltava johdonmukaista. Siksi tehdään sanastolinjauksia. Wikipedia ei kilpaile kaunokirjallisuuden kanssa. --Ulrika 2. maaliskuuta 2008 kello 19.34 (UTC)

Joidenkin termien yhdenmukaistus ei ole tiedon yhdenmukaistusta. Kyllähän mistä vain sanoista saa ja pitääkin käyttää synonyymeja, ettei teksti ole toistoa, joka on tyylivirhe. Esimerkiksi Wikipediassa saa kirjoittaa suuri/iso tai sänky/vuode. Arvaapa vain, onko ärsyttävää artikkeleita kirjoittaessaan kaivella esiin joitain sanastolinjauksia. Minusta kaikkein ärsyttävintä olisi kuitenkin se, jos jotain kirjoittamaani tekstiä muuteltaisiin juuri synonyymien osalta, vaikka se, mikä on "parempi" sana, on täysin mielipidekysymys. --PeeKoo 2. maaliskuuta 2008 kello 19.41 (UTC)

Kirjoitin kiireessä väärin, korjasin sen nyt. Sanaston johdonmukaisuutta tietenkin tarkoitan. Tiedon etsijä löytää tiedon helpoimmin, kun käytetään johdonmukaisesti tiettyjä termejä. Jos kirjoittaja ei halua nähdä vaivaa, hän on väärässä hommassa, sillä kirjoittaminen on aina vaivalloista (ellei kirjoita omaan pöytälaatikkoonsa). --Ulrika 2. maaliskuuta 2008 kello 19.45 (UTC)

Nähdäkseni tämä on käsitelty. Valitaan tähtitiede "pakolliseksi" artikkelien ja luokkien nimissä sekä suositellaan sitä muutenkin. Samoin myös tähtieteilijä eikä astronomi. Entä yhdistelmät kuten radioastronomia yms. joissa astronomia muoto saattaa olla yleisempi?

Itse aloitin tämän sanastolinjauksen halusta käyttää yhtenäistä termistöä. Useasti olen etsinyt esim. käyttääkö termiä astronomia vai tähtiede. Sanastolinjauksien ensisijainen tehtävä on selkeyttää maallikkolukijalle erikoisalojen termistöä. On hankala lukea uudesta aiheesta, jos toisaalla samasta asiasta käytetään eri termiä kuin toisaalla. (Toisaalta on, ainakin minusta, parempi että artikkeli jonka nimi on Aleksanteri suuri kertoo Aleksanteri suuresta eikä välillä Aleksanteri isosta.)--Usp 2. maaliskuuta 2008 kello 19.57 (UTC)

Aleksanteri suuri on vakiintunut nimi. Jos jostain asiasta on kaksi (tai useampia) vakiintuneita käsitteitä, lukija kyllä ymmärtää mistä puhutaan. En toki väitä, että artikkeleissa pitäisi kirjoittaa vaikka joka toiseen lauseeseen "astronomia" ja joka toiseen "tähtitiede", mutta ainakaan en missään tapauksessa hyväksyisi sitä, että joku menisi muuttamaan jostain kirjoittamastani artikkeleista kaikki "astronomiat" "tähtitieteiksi", jos alunperin olisi johdonmukaisesti käytetty "astronomiaa".

Uudelleenohjausten ansiosta vaikkapa artikkeli löytyy helposti varsinaisen otsikon käyttämästä käsitteestä huolimatta. --PeeKoo 2. maaliskuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

En halua kuulostaa riitaisalta, mutta Wikipediassa ei ole mitään merkitystä sillä, minkälaisia muutoksia artikkelin alkuperäinen muokkaaja hyväksyy. Tällaisista asioista ei siis kannata jäädä riitelemään, vaan on parempi noudattaa käytäntöjä.--217.112.249.156 2. maaliskuuta 2008 kello 20.08 (UTC)

Yritän nimenomaan vaikuttaa siihen, että Wikipediaan ei sanastolinjausten osalta tehdä ärsyttävää käytäntöä. En toki väitä, että voisin kieltää tekstini muokkaamista :) --PeeKoo 2. maaliskuuta 2008 kello 20.21 (UTC)

OK! Olisi mainiota, jos kaikki muutkin käytäntöihin tyytymättömät osaisivat virittää keskustelua käytäntöjen muuttamisesta sen sijaan, että turvautuvat irvokkaita muotoja saaviin muokkaussotiin.--217.112.249.156 2. maaliskuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

Illinois

Illinois-osavaltion nimi äännetään tietääkseni sekä myös en- ja de-wikin mukaan "ili-NOI". Tapaus tuli mieleeni, kun luin Hesarin nettisivuilta Obamasta, Illinois'n senaattorista (siellä oli myös taivutettu näin). Taivutusmuodot pitäisi Wikipediassakin muuttaa sen mukaiseksi, mieluiten botilla. Voin jättää bottipyynnön itsekin, mutta ajattelin varmuuden vuoksi kirjoittaa aluksi tänne siltä varalta, että teillä on kommentoitavaa. Seuraavat muutokset pitäisi mielestäni tehdä:

• Illinoisin > Illinois'n
• Illinoisia > Illinois'ta
• Illinoisissa > Illinois'ssa
• Illinoisista > Illinois'sta
• Illinoisiin > Illinois'hin
• Illinoisilla > Illinois'lla
• Illinoisilta > Illinois'lta
• Illinoisille > Illinois'lle

Ulkopaikallissijat eli jälkimmäiset kolme muotoa ovat varsin harvinaisia, mutta ne kannattanee kuitenkin lisätä botin korjauslistaan. --Tero Vilkesalo 21. helmikuuta 2008 kello 22.17 (UTC)

Muistelen että tästä olisi jossakin kielenhuoltoyhteydessä ollut puhetta ja Kotuksen kanta olisi ollut, että taivutus Illinoisin olisi niin vakiintunut, että sitä voisi käyttää. Tähän hätään en löydä lähdettä, joten esitän näkemyksen pelkkänä muistikuvana. Voihan olla että kun yleinen tietämys lisääntyy, taivutuskin alkaa mennä ääntämyksen mukaiseen. Taivutuksissa taitaa käytännössä olla aika paljon horjuvuutta, eli paljon taivutetaan ihan sen mukaan, ettei hyppää tekstissä silmille (niin kuin Illinois'n ehkä hyppää). --Ulrika 22. helmikuuta 2008 kello 02.06 (UTC)

Tämä ei ole kovin johdonmukaista Kotukselta. He ovat luoneet hyvän järjestelmän, jolla esim. ranskan ääntymättömään konsonanttiin päättyvät sanat voidaan taivuttaa, ja sitten he kuitenkin haluavat tehdä poikkeuksen Illinois'n kohdalla. En ymmärrä, miksi tämä tapaus poikkeaisi olennaisesti Bordeaux'sta, Châtelet'sta ynnä muista. Niitäkään eivät kaikki käytännössä osaa taivuttaa oikein. Halutaankohan tällä viestittää, että sana voidaan ääntää suomessa [illinois]? --Tero Vilkesalo 22. helmikuuta 2008 kello 16.18 (UTC)

Älä vielä osoita syyttävällä sormella. En edes muista oliko se Kotus vai joku muu taho, johon ei ole luottamista:) Eli pidä tätä enemmänkin mutuna, mutta soita huomenna Kielitoimiston nimitoimistoon, saat varmemman vastauksen. --Ulrika 22. helmikuuta 2008 kello 16.23 (UTC)

Ehkei kuitenkaan huomenna, sillä palvelu on auki vain maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin. Itse olen muuten Illinoisin kannalla enkä ole ikinä kuullut yhdenkään suomalaisen lausuvan tuota vokaaliin päättyvänä. --Hapo 22. helmikuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Minä olen kuullut monenkin lausuvan tuon oikein. Ja Illinois'n on oikein. jr888 8. maaliskuuta 2008 kello 11.03 (UTC)

Eipä tietenkään lauantaina, en ajatellut mikä päivä tänään on. --Ulrika 22. helmikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

Minä taas muistan kuulleeni useinkin puheessa taivutuksen ”Illinois’n”, kirjoitettuna harvemmin. Silti, suomalaiset ääntävät monia muitakin asioita päin Karjalan mäntyä, eikä niidenkään kohdalla tehdä poikkeusta, joten en näe miksi tässä tehtäisiin. Arkansas on muuten toinen samanlainen äpyli. --Louhikärmes 23. helmikuuta 2008 kello 00.57 (UTC)

Niin, kyseessähän on alkuaan ranskankielinen nimi, joka lausuttaisiin "ijinua", tälle sukua ovat mm. Louisiana ja New Orleans. Taita vain olla, että nykyään noilla nimillä on englanninkielinen lausunta suomessa, toisin kuin lähtöisin espanjankielisillä nimillä Las Vegas, Rio Grande, Sacramento, San Fransisco, Santa Fe jne. Nehän me lausumme 'espanjalaisittain' emmekä 'amerikkalaisittain', poikkeuksena Los Angeles eli "las ändželes" (ei esp. "los anheles").

--PekKos 23. helmikuuta 2008 kello 12.03 (UTC)

No sekä englantilainen että fransmanniääntämys päättyvät silti äännettynä vokaaliin. --Louhikärmes 23. helmikuuta 2008 kello 14.38 (UTC)

Tasavallan presidentti on toimi, ei virka

Kuntavaltuutettut (siis kunnan- ja kaupunginvaltuutetut) samoin kuin kansanedustajat valitaan vaaleissa. Edustajat puolestaan antavat luottamuksensa ministereille eduskunnassa ja myös tasavallan presidentti valitaan vaalissa. Nämä kaikki ovat siis luottamustoimia, ei virkoja. Luottamushenkilöiden apuna ovat sitten virkamiehet.
Kuitenkin täällä Wikipediassa usein kirjoitetaan presidentin tai pääministerin olevan/olleen virassa, vaikka kyseessä on toimi.
--PekKos 22. helmikuuta 2008 kello 07.39 (UTC)

Mielestäni tällainen epätarkkuus on hyväksyttävää. Ministerit ja kunnanvaltuutetut ovat nimittäin kuitenkin rikosoikeudellisessa mielessä virkamiehiä. Lisäksi sana "virka" tarkoittaa paitsi varsinaista valtion virkaa, myös mitä tahansa kutsumusta teologisessa mielessä. Voidaan esimerkiksi todeta, että pikkulapsen virkana on leikkiä ja olla kuuliainen vanhemmilleen. --M. Porcius Cato 22. helmikuuta 2008 kello 10.22 (UTC)

Eikös luottamustoimi ja toimi (vrt. toimihenkilö) ole eri asioita. Siis: presidentti on luottamustehtävässä. --Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2008 kello 10.36 (UTC)

Katsopa nyt kuitenkin Finlexistä voimassaolevan Suomen perustuslain 5. luvun tasavallan presidenttiä koskevat pykälät 54-59: yhdessäkään kohtaa ei ole sanaa virka, sen sijaan monestikin toimi. Onhan toki muutenkin selvää, että niin kuntavaltuutetut, kansanedustajat, ministerit ja presidentti ovat vaaleilla valittuina luottamustoimessa, jossa heitä avustaa virkakunta.

Presidentin juhlallinen vakuutus kuuluu (perustuslain 56. §):

Minä – –, jonka Suomen kansa on valinnut Suomen tasavallan presidentiksi, vakuutan, että minä presidentintoimessani vilpittömästi ja uskollisesti noudatan tasavallan valtiosääntöä ja lakeja sekä kaikin voimin edistän Suomen kansan menestystä.

Hän siis vakuuttaa presidentintoimessaan, ei -virassaan eikä -tehtävässään.

--PekKos 23. helmikuuta 2008 kello 00.27 (UTC)

Tasavallan presidentti on korkeimman toimeenpanovallan haltija. Hän ei ole virkavastuussa virkamiesesimiehelle, jota ei ole. Tasavallan presidentti ei siis ole virkamies, vaan valtioelin. Ministeri on virastonsa päällikkönä virkamies ja muiden ministereiden kanssa valtioneuvosto eli valtioelin. 64.210.144.214 28. maaliskuuta 2008 kello 23.00 (UTC)

Tasavallan presidentti on tietenkin valtioelin, mutta tämän tehtäviä kulloinkin hoitava henkilö on toimessa, ei virassa.

Samoin valtioneuvosto ja eduskunta ovat valtioelimiä, mutta niiden päätöksiä tekemään valitut henkilöt ovat presidentin tapaan toimessa, eivät virassa (poikkeuksena valtioneuvoston oikeuskansleri).

Korkein virkamies kussakin ministeriössä on kansliapäällikkö, joina ulkoasiainministeriössä ja valtiovarainministeriössä ovat valtiosihteerit.

Yst. terv. --PekKos 30. maaliskuuta 2008 kello 02.00 (UTC)

Degtjarev/Degtjarov

Tämä ja tämä artikkeli ovat hieman ongelmallisia. Neuvostoasekalusto nimettiin useiin suunnittelijansa mukaan. Nyt suomenkielisessä Wikissä on ristiriita noissa nimeämisissä. Mutta nimetäkkö Degtjarev Degtjarjoviksi vai päinvastoin? Puhekielessähän asia on selvä: Degtjarev on se käytetyin muoto, eikä tuota Degtjarjov-nimeä Googlella tähän asiaan liittyen suomenkielisiltä sivuilta löydy kuin Wikistä. Jos kukaan ei perustellusti vastusta, vaihdan tuolla perusteella Vasili Degtjarjovin sukunimen Degtjareviksi ja siirrän artikkelin sille nimelle. --KenSentMe 24. helmikuuta 2008 kello 06.23 (UTC)

Ihan mutu-tuntumalla sanoisin että, henkilön nimi kirjoitetaan nykykäytännön mukaan, mutta jos tai siis kun aseen nimi on vakiintunut tiettyyn muotoon, se kirjoitetaan niin. Mutta molempiin uudelleenohjaukset ja ehkä itse artikkeliinkin sulkeisiin maininta toisesta kirjoitustavasta, jotta lukija pysyisi kärryllä. --Ulrika 24. helmikuuta 2008 kello 06.29 (UTC)

Minustakaan tuo ei riitä syyksi henkilön nimeämiseen käytäntöjen vastaisesti, mutta asiasta lienee ehkäpäs hyvä tässä tapauksessa artikkelissa mainita. --Louhikärmes 24. helmikuuta 2008 kello 06.46 (UTC)

Henkilöartikkeli pitää ainakin säilyttää muodossa Vasili Degtjarjov, koska kutakuinkin poikkeuksetta vakiintunut henkilönimien käytäntö on, että standardia noudatetaan siitä huolimatta, että ennen ё olisi translitteroitu e:ksi (esim. Sergei Fjodorov) Jos toinen täytyy muuttaa, muuttaisin aseartikkelin muotoon Degtjarjov DP 27. Tosin senkin säilyttäminen nykymuodossa on ehkä perusteltua (mikäli se lasketaan sovinnaisnimeksi): onhan täällä esim. artikkeliparit Andrei Rubljov ja Andrei Rublev (elokuva) sekä Potjomkin (laiva) ja Panssarilaiva Potemkin (elokuva). –Jm00 24. helmikuuta 2008 kello 09.44 (UTC)

OK, teen jossain vaiheessa nuo uudelleenohjaukset ja mainitsen kirjoitusasusta artikkelissa. Lähinnä siis UO Vasili Degtjarev->Vasili Degtjarjov. --KenSentMe 24. helmikuuta 2008 kello 17.00 (UTC)

Aseita koskien mm. puolustusvoimat käyttää muotoa Degtjarev ja samoin suurin osa muuta suomenkielistä asekirjallisuutta - tosin erilaisilla kirjoitusvirheillä höystettynä. "Degtjarjov DP 27" lienee täysin tuntematon kapistus. --J 17. maaliskuuta 2008 kello 16.49 (UTC)

Väärinkirjoittaminen tulee lopettaa. Oikea muoto on Degtjarjov, koska vaikka venäläinen kirjoittaa Degtjarjovin jättämällä jo:n yläpuolelta kaksoispisteet pois, hän silti ääntää sanan oikein Degtjarjov. Kyse ei ole siitä, etteikö nimeä kirjoitettaisi joskus Degtjarjev venäjäksi, mutta kyseessä on sama asia kuin se, että suomalaiset kirjoittaessaan englantilaisella nappaimistolla jattavat pilkut pois. 64.210.144.214 28. maaliskuuta 2008 kello 23.03 (UTC)

Armenialaiset nimet

Armenian oikeinkirjoituksessa kaivattaisiin käytäntöä. Levon Ter-Petrosjan kuten kotimaiset tiedotusvälineet kirjoittavat (venäläisittäin?) vai Ter-Petrossian? Entäs Demirtšjan vai Demirtšian vai Demirchyan vai Demirchian vai jokin muu? Ymmärtääkseni -ian on armenialainen pääte ja -jan sen venäläinen muoto. Kotimaista standardia ei taida olla ja armenialaiset aakkosetkin on aika kehnonpuoleinen. --Mikko Paananen 1. maaliskuuta 2008 kello 21.07 (UTC)

Armenia on tosiaan asteen vaikeampi tapaus, koska tästä ei mitään kansallista standardia ole. Kansainvälinen standardi ISO 9985 (ks. [3]) kuitenkin on – voisiko tämän ottaa käyttöön? –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 10.19 (UTC)

Lisäsin artikkeleihin nimet tuon ISO-kaavan mukaan. Armenian presidentti on sen mukaan Ṙobert K’očaryan. Ongelmana on aikakin se, että ISO 9985:n vaatimaa ճ-kirjainta vastaavaa merkkiä hattu-c+alapuolinen piste ei näy löytyvän koko Unicodesta. --Mikko Paananen 2. maaliskuuta 2008 kello 15.39 (UTC)

En kannata tuota ISO-standardia, se käyttää turhaan vaikeita merkkejä kuten ġ, č ja ǰ. Se sopii paremmin johonkin täysin tieteellisiin julkaisuihin. Mitään erityisen hyvää vaihtoehtoa minulla ei kyllä varmaankaan ole esittää; järkevimmältä vaikuttaisi ehkä Normal transcription en-wikissä. Siinä voisi tietysti käyttää kirjaimia j, š, tš, ž ja dž suomalaisen perinteen mukaisesti. --Orri 2. maaliskuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

Tjoo, tuossa ISOssa näyttää kyllä olevan aika harvinaisia merkkejä. Olisiko tuon sivun englannin "loose transcriptionin" simplified-versiosta pohjaksi siten, että suomalaistettaisiin nuo selvimmät nimenomaan englannin lausumiseen kuuluvat muunnokset tällä tavalla:

• Ե, ե = sanan alussa je (ei ye)
• Ժ, ժ = ž (ei zh)
• Խ, խ = h (ei kh)
• Ճ, ճ = tš (ei ch)
• Յ, յ = j (ei y)
• Շ, շ = š (ei sh)
• Չ, չ = tš (ei ch)
• ԵՎ, Եվ, և = sanan alussa jev (ei yev)

Näillä muunnoksilla järjestelmä olisi periaatteiltaan aika lailla samanlainen käytettävään kyrillisen kirjaimiston translitterointikäytäntöön (SFS 4900) verrattuna. "Normal transcription" ja "simplified transcription" -versioiden ainoa ero näyttää olevan (ilmeisesti(?)) liudennuksen merkitseminen heittomerkillä. Koska pehmeitä ja kovia merkkejä ei kyrillikkaakaan translitteroidessa merkitä, sen vuoksi simplified-versio voisi olla pohjaksi onnistuneempi. Kun venäläisiä ja armenialaisia nimiä taitaa kuitenkin usein olla samassa artikkelissa, hyvä olisi, että käytännöt eivät kovin paljoa poikkeaisi toisistaan. –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 18.35 (UTC) (muokattu –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 18.39 (UTC))

Jotain juuri tuollaista ajattelin, erona vain että Խ, խ = kh (koska armeniassa on myös Հ, հ = h, kuten georgiassa venäjästä poiketen). Heittomerkit eivät merkitse liudennusta vaan aspiraatiota eikä mielestäni armeniaa kannata tarkastella kovinkaan paljon yhdessä venäjän kanssa, mutta muuten kyllä ne voi minunkin mielestäni jättää pääasiallisesti pois (kun ei georgiassakaan merkitä nyt ejektiivejä). Ehkä kannattaa odottaa vielä muitakin mielipiteitä. --Orri 2. maaliskuuta 2008 kello 18.44 (UTC)

Toden totta, klusiilien perässä nuo heittomerkit näyttävätkin olevan. Aspiraation merkitsemisen tarpeellisuuteen en osaa ottaa paljoa kantaa – sekä normal- että simplified-versiot ovat varmaankin sitten molemmat mahdollisia pohjiksi. Armenia ja venäjä eivät kielinä toki ole kovin läheistä sukua keskenään (vaikka ovatkin sentään jotain sukua, toisin kuin armenia ja georgia), mutta yhteisestä historiasta johtuen sekä armenialaisia että venäläisiä nimiä varmaan tulee varsin yleisesti samoihin artikkeleihin, minkä vuoksi jonkinlainen yhtenäisyys samalla tavalla ääntyvien kirjainten translitteroinnissa on mielestäni suotavaa. –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 19.12 (UTC) Lisään vielä, että Խ, խ = kh -muunnoksen säilyttäminen on varmaankin järkevää, koska h:ta tosiaan merkitään omalla kirjaimella. –Jm00 2. maaliskuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

Kansalaisuus henkilömallineissa - isolla vai pienellä?

Pitäisikö kansalaisuus kirjoittaa henkilömallineissa isolla vai pienellä? Kansalaisuudethan kirjoitetaan pienellä, mutta onko se tässä tapauksessa lauseen alussa? Esimerkkejä:

Albert Einstein Max Planck Garri Kasparov Vladimir Kramnik --Jisis 2. maaliskuuta 2008 kello 12.45 (UTC)

Kysehän on yleensäkin siitä, pitääkö mallineissa olevat yksittäiset yleisnimet kirjoittaa isolla vai pienellä. – Kuohatti 2. maaliskuuta 2008 kello 12.54 (UTC)

Pienellä mielestäni, koska niiden edessä on otsikko. --Ulrika 2. maaliskuuta 2008 kello 13.00 (UTC)

Olen samaa mieltä kuin Ulrika. Nähdäkseni mallinetta luetaan kuten luetteloa, eli tyyliin:

Nimi: herra/rouva N.N.

Syntynyt N. xkuuta YYYY Huitsissa

Kansalaisuus: suomalainen

Eli pienellä, koska kyseessä on vain luetteloteksti eri ulkomuodossa. —Tve4 ^(Gblk) 2. maaliskuuta 2008 kello 13.01 (UTC)

Kun(han) asiasta on yksimielisyys, se tulisi kirjata käytännöksi. Tähän ollaankiin jo jonkin aikaa kaivattu standardia. Mutta mille sivulle käytäntö kirjoitettaisiin? Wikipedia:Malline, Ohje:Tyyliopas/Kielioppi? Huonoja ehdotuksia kummatkin, asia olisi irrallinen heitto. – Kuohatti 2. maaliskuuta 2008 kello 14.22 (UTC)

Kielioppi olisi minusta paras paikka. Esimerkiksi "Muut kuin erinimet kirjoitetaan tietolaatikossa pienellä alkukirjaimella." Kattaakohan tuo nyt tarpeellisen? --Ulrika 2. maaliskuuta 2008 kello 14.35 (UTC)

Kunkin mallineen mallineohjeeseen? --PeeKoo 2. maaliskuuta 2008 kello 19.36 (UTC)

Silloin kyseessä ei olisi yleinen käytäntö. Tuo olisi muutenkin liian vaivalloista. Laitettakoon kielioppiin. "Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienellä" voisi olla yksiselitteinen. Pitää varmaan antaa kuvallinen esimerkki, että väki ymmärtää mikä on otsikko tässä yhteydessä. – Kuohatti 2. maaliskuuta 2008 kello 20.27 (UTC)

Pienellä. –Kooma (di algo) 4. maaliskuuta 2008 kello 16.54 (UTC)

Lisäsin sivulle Ohje:Tyyliopas/Kielioppi tällaisen kappaleen: "Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Katso esimerkiksi artikkeli Aristoteles: artikkelin oikealla laidalla olevassa tietolaatikossa on vasemmalla puolella otsikoita (kuten "Koulukunta"), jotka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, ja oikealla otsikon jälkeen tuleva käsite on pienellä (tässä tapauksessa "peripateettinen koulukunta")." Jos muotoilussa on jotakin kummallista, muokatkaa pois vain. – Kuohatti 4. maaliskuuta 2008 kello 17.14 (UTC)

Minusta tuo on hyvä noin. --Höyhens 8. maaliskuuta 2008 kello 16.42 (UTC)

Laittakaa tänne mallineet joissa on kansallisuuskenttä, niin voin tehdä ohjelmallisesti mallineet muuntamaan kaikki kansalaisuudet pienellä kirjoitetuiksi ({{lc:{{{kansallisuus}}} }}). Ellei sitten ole mahdollista että kansallisuus voisi olla tyyliin "ylä-Mantšurialainen"? --Agony (403) 29. maaliskuuta 2008 kello 07.06 (UTC)

Eivätköhän kaikki kansallisuussanat ole adjektiiveja ja siten pienellä kirjoitettavia (ylämantšurialainen). --Louhikärmes 29. maaliskuuta 2008 kello 07.11 (UTC)

Taas kitara-asiaa

Näytän toimivan aika lailla yksin tuolla kitaraprojektin puolella ja sieltä on turha kysyä, niin kysyn täältä. Pitäisikö ESP:n kitaroista kertovissa artikkeleissa kääntää series-sana sanaksi sarja vai mallisto? Esim. käännetäänkö ESP Horizon Series tyyliin ESP Horizon Series-kitarasarja vaiko ESP Horizon Series-kitaramallisto? Itse olen tällä kertaa käyttänyt sanaa mallisto. --♥k♦ SpaceAce ♠m♣ 9. maaliskuuta 2008 kello 17.49 (UTC)

Kitara-asioita sen enempää tuntematta sanoisin yleiseltä mutu-pohjalta, että series tarkoittaa jollakin tavalla toisiinsa liittyviä malleja, esimerkiksi niin että niillä on jokin kantamuoto josta ne ovat kehittyneet. Mallistossa taas voi olla ihan mitä tahansa kitaroita, ilman että ne ovat toisilleen sukua (paitsi tietenkin, että ne ovat kitaroita). Tällä perusteella kääntäisin seriesin kyllä sarjaksi, ellei siitä ole erityistä haittaa. --Ulrika 9. maaliskuuta 2008 kello 19.13 (UTC)

ESP Horizon Series on toisiaan hyvin paljon muistuttavien kitaroiden sarjan englanninkielinen nimi, jolloin Series kannattaa kääntää suoraan sarjaksi. Täten "ESP Horizon -sarjan" eräs kitaramalli on "ESP Horizon FR-II". Siirto nimelle "ESP Horizon -kitarasarja" voisi olla myös paikallaan, jolloin ESP Horizon Series jää ohjaukseksi. --Jaakonam 9. maaliskuuta 2008 kello 21.19 (UTC)

Tänk juu (ögen) ja eikun hommiin. Muutan kaikki mallistot sarjaksi ja katotaan sitten tota ESP Horizon -kitarasarja-juttua. --♥k♦ SpaceAce ♠m♣ 11. maaliskuuta 2008 kello 16.05 (UTC)

mutta...

ESP Horizon -kitarasarja on ESP:n valmistama sähkökitarasarja. Kuulostaa vähän hölmöltä, joten minun mielestäni kitarasarja-artikkelit kannattaisi pitää muodossa ESP Horizon Series. Se varmaankin riittäisi, että sarjaan kuuluvassa kitara-artikkelissa mainittaisiin ESP Horizon Seriesin olevan mallisto ja uudelleenohjata ESP Horizon -kitarasarja nykyisellä nimellään olevaan artikkeliin, vai mitä olette mieltä? --♥k♦ SpaceAce ♠m♣ 11. maaliskuuta 2008 kello 16.19 (UTC)

Edelleen mitään tietämättä katselin vähän Googlea ja ymmärtäisin niin, että nimi on ESP Horizon ja series on vain englanninkielinen selitys eikä kuulu nimeen, joten sitä ei tarvitse roikottaa mukana englanniksi. Otsikoksi siis ESP Horizon ja aloittaisin näin "ESP Horizon on ESP:n sähkökitarasarja." --Ulrika 11. maaliskuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

ESP Horizon on oikeastaan tämän sarjan peruskitaramalli. --♥k♦ SpaceAce ♠m♣ 16. maaliskuuta 2008 kello 15.33 (UTC)

Taekwondoin vs. taekwondoka

Hämärästi muistan aiheesta olleen keskustelua, mutta miksi suomenkielinen Wikipedia on käytännössä ainoa suomenkielinen paikka, jossa yritetään kivenkovaa väittää että taekwondon harrastaja olisi "taekwondoin"? Kaikki muut lähteet, kuten suomenkieliset lehdet, käyttävät termiä taekwondoka, myös alan lehdet. Google löytää ruhtinaalliset 1-3 tulosta fi-domainin sivuilta tällä Wikipedian termillä, taekwondokalla löytyy moninkertaisesti enemmän. —MikkoM (♫) 12. maaliskuuta 2008 kello 00.32 (UTC)

Varmaan siksi, että taekwondoka on hämärä epäsana, joka on muodostettu pulttaamalla korealaisen t’aekwŏndo-sanan perään japanin tekijäpääte -ka. T’aekwŏndoin taas on oikea korealainen sana (태권도인). Jos ei pidä sitä ymmärrettävänä, on ei-minkään-kielinen taekwondoka selkeästi vältettävä muoto, parempi puhua vaikka t’aekwŏndo-urheilijoista tai -harrastajista. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 00.57 (UTC)

Suomalainen muoto olisi varmaan taekwondoilija (vrt. mäkihyppy-mäkihyppääjä tai jalkapallo-jalkapalloilija). Sinänsä ei ole toisaalta mitenkään poikkeuksellista, että vierasperäisten sanojen osat tulevat eri kielistä: tunnetuin esimerkki lienee heksadesimaali, jonka pitäisi loogisesti olla seksidesimaali kokonaan latinaksi. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 07.05 (UTC)

Googletettuani havaitsin, että jollain t’aekwŏndo-foorumilla asiaa oli ihmeteltykin, ja kielitoimistosta tuolloin suositeltu ”taekwondo harrastajaa” (sic). Taekwondokaa oli erikseen kehotettu välttämään. Mikään muoto ei kyllä hurjasti suomalaisia googleosumia palauta − taekwondoka kyllä eniten, muttei sekään oikein miltään kielellisesti järkevältä sivulta, tyyliin Hesari. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 07.21 (UTC)

Taekwondoharrastaja on tietenkin yhdyssana, mitä Kielitoimiston puhelinneuvoja ei ole ehkä muistanut tähdentää foorumikirjoittajalle. --Silvonen 12. maaliskuuta 2008 kello 07.42 (UTC)

Kielitoimiston neuvontapuhelin suositteli muotoa taekwondoka. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 07.17 (UTC)

No lolz, sitten mielipide on parissa vuodessa muuttunut. Minä en kyllä googleosumien perusteella pitäisi kumpaakaan sanaa vakiintuneena (taekwondo 35 500, taekwondoka 313, taekwondoin 9 (Wikipedia mukaanlukien yli 400!), taekwondon harrastaja 190). --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 07.25 (UTC)

Tai no.., siis taekwondoharrastajan ohella, joka on kyllä liian pitkä ja kömpelö mihinkään järkevään käyttöön (ja kai on olemassa taekwondoammattilaisiakin?). --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 07.34 (UTC)

Neuvontapuhelin on varmaan väärässä. Taekwondo tulee koreasta eikä japanista. Mutta uudissanojahan suomeen syntyy koko ajan. Taekwondoka kyllä kuulostaa harvinaisen keinotekoiselta. --Höyhens 12. maaliskuuta 2008 kello 07.42 (UTC)

Asiasta sen kummemmin tietämättä tuo taekwondoka kuulostaa ainakin minun korvaani parhaalta, olkoonkin sitten vertailukelvoton tuttuihin sanoihin karateka ja judoka verrattuna, jotka lienevät kokonaan japanilaista alkuperää. --Quinn 12. maaliskuuta 2008 kello 07.44 (UTC)

Kannatan ennemmin muotoa taekwondoin vaikka ilman lisämerkkejä. Mutta alan harrastajien mielipiteillä on tietenkin merkitystä. --Höyhens 12. maaliskuuta 2008 kello 07.47 (UTC)

Mnjaa, jossain määrin en tunnusta jonkun asian harrastajien oikeutta määritellä suomen oikeinkirjoitusta tai sanastoa, koska sen johdosta meillä puhutaan Wikipediassakin shakista, vaikka kategorisesti kaikki muut suhuässälliset sanat kirjoitetaan š:llä. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 07.55 (UTC)

Taekwondoka kuulostaa luontevimmalta minustakin. Mitä shakkiin tulee, muut suhuässälliset sanat voidaan kirjoittaa miten vain, mutta shakki kirjoitetaan nykyään juuri noin, vaikka ennen se kirjoitettiin toisin. – Vinksu 12. maaliskuuta 2008 kello 08.11 (UTC)

Itse asiassa juuri päinvastoin. Ennen se kirjoitettiin shakki, nykyisen käytännön mukaan se pitäisi kirjoitta šakki. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 08.13 (UTC)

Harrastajien mielipiteellä on sinänsä painoarvoa, että he muovaavat käytännössä eniten lajinsa yleiskielistä (ja myös puhekielistä) termistöä. Kyllä ne muutamat harrastekirjatkin per laji on yleensä kirjoittanut joku lajiin vihkiytynyt ihminen kustannustoimittajan avustuksella, eikä välttämättä kääntäjänä toiminut kielipoliisi. Amerikkalainen jalkapallokin on tyyppiesimerkki tapauksesta, jossa lajin kanssa tekemisissä olleet ovat Suomessa vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana muokanneet englanninkielisen terminologian jotakuinkin siksi, mitä se nykyään on. Em. pätee tietenkin lähinnä vain uudehkoihin urheilulajeihin maassamme tai kielialueellamme – jalkapallon, jääkiekon tai koripallon terminologia on ollut aika vakiintunutta jo vuosikymmenten ajan. --Jaakonam 12. maaliskuuta 2008 kello 08.16 (UTC)

Tarkoitin nimenomaan kuinka se nykyään käytännössä kirjoitetaan, oman pitkätkön kokemuksen mukaan. Se kirjoitetaan miltei aina shakki, johtuen jo ja nimenomaan ihmisten näppäimistöistä. – Vinksu 12. maaliskuuta 2008 kello 08.18 (UTC)

Kielitoimisto näkyy antaneen shakkiväelle periksi, sillä se antaa sanakirjassaan rinnakkaismuodoksi juuri 'shakki'. --Ulrika 12. maaliskuuta 2008 kello 08.21 (UTC)

Eipähän tarvitse ryhtyä huikeisiin korjaustalkoisiin. :-) --Jaakonam 12. maaliskuuta 2008 kello 08.32 (UTC)

Säätiön pitäisi kustantaa (ainakin joillekin) käyttäjille käyttöoikeus Kielitoimiston sanakirjan sähköiseen versioon, jotta ongelmasanat voisi tarkistaa riittävän moni henkilö:)--Ulrika 12. maaliskuuta 2008 kello 08.36 (UTC)

Taekwondoin on huono, koska se on taekwondon instruktiivi. On epäselvää, mitä tarkoittaa: "Vapaaottelun voitti taekwondoin Pekka". --Jisis 12. maaliskuuta 2008 kello 09.25 (UTC)

No eipä tuolla perusteella ole enenkään sanoja valittu, ja ei tässä nyt oikeasti mitään sekaantumisen vaaraa ole, kun instruktiiveja nyt muutenkin käytännössä tulee vastaan lähinnä piilosanojen vihjeissä. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Ja yhtä lailla taekwondoin on kuvitteellisen taekwondo-adjektiivin superlatiivi. Se minulle ainakin ekana tulee mieleen. Että joku on enemmän taekwondo kuin muut, eli taekwondoin. Älytön sana suomen kieleen. – Vinksu 12. maaliskuuta 2008 kello 09.44 (UTC)

Onhan meillä omastakin takaa in-päätteisiä substantiiveja ainakin verbijohdannaisina, tyyliin kaulin, otin jne. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 09.46 (UTC)

Olenko nyt ymmärtänyt oikein, että kielitoimisto (sertifioitu Wikipedian sanastoauktoriteetti) suosittelee muotoa taekwondoka eikä yksikään sanastolähde suosittele muotoa taekwondoin? Eikös tässä tapauksessa asia sitten ole aika selvä? —MikkoM (♫) 12. maaliskuuta 2008 kello 11.43 (UTC)

Kyllä. on. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 11.45 (UTC)

Myös Hesarin arkistohaku vuodesta 1990 tuottaa 17 osumaa sanalle taekwondoka. Taekwondoin ei tuota osumia. --Jisis 12. maaliskuuta 2008 kello 11.56 (UTC)

Googlehittien vähäisen määrän vuoksi Kielitoimiston vastaus tuntuu kyllä oudolta, koska sana ei millään vaikuta olevan yleisessä käytössä. Missähän muodossa kysymys tarkalleen esitettiin? Taekwondoka on kyllä niin kammottava sanahirviö, että itse kyllä soittaisin varmistussoiton, ellen sattuisi olemaan pitkäaikaisluontoisesti Suomen rajojen ulkopuolella. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 13.14 (UTC)

Eikö taekwondoin ole yhtäläinen sanahirviö? Minusta seuraavassa on jotakin logiikkaa: judoka, karateka, taekwondoka. Mutta lopetetaan silti jo tämä yhdestä sanasta jauhaminen. – Vinksu 12. maaliskuuta 2008 kello 13.19 (UTC)

No karate ja džūdō (joka on jo niin kotiutunut sanana suomeen, että ääntyykin j:llä) ovat japania ja t’aekwŏndo taas koreaa, joten ei niillä kielinä ole varsinaisesti tekemistä keskenään. Toisaalta ka-pääte, niin kuin myös džūdō-sana, ovat pohjimmiltaan kiinalaisia lainoja, joita sekä koreassa että japanissa on iso liuta. Vastaava pääte olisi koreassa kait -ga, mutta sitä ei vain käytetä, vaan ihmistä merkitsevää -iniä, joka taas olisi japaniksi -džin. Vaan ei kait se auta taas kuin itkeä verisiä kyyn eleitä ja hautoa kammottavaa kostoa sitä urpoa vastaan, joka on keksinyt suomeen tuon taekwondoka-sanan lanseerata. Epäilen kyllä, että tässäkin tapauksessa alkuperäinen sylttytehdas löytynee Amöriikan mantereelta. --Louhikärmes 12. maaliskuuta 2008 kello 13.42 (UTC)

Kysyin suurin piirtein, että "mitä termiä taekwondon harrastajasta tulisi käyttää: taekwondoin, taekwondoka, taekwondoilija vai jokin muu". Vastaus oli, että taekwondoka on paras vaihtoehto. Sitten keskusteltiin japanialaisista ja korealaisista juurista ja minulle todettiin, ettei suomenkielisten tarvitse niin kauheasti tällaisissa asioissa sanojen alkuperästä välittää ja että tällaisia kahta kieltä yhdistäviä (esim. kreikka ja latina) termejä on lukuisia muitakin. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 13.26 (UTC)

Sanahirviö tai ei, se ei ole meidän tehtävämme arvioida. Termi taekwondoka on kuitenkin jossain määrin vakiintunut termi suomen yleiskielessä, eikä taekwondoinia käytä oikeastaan kukaan muu kuin Wikipedia. Vähän tuntuu siltä, että joku on yrittänyt suomenkielisen Wikipedian avulla lanseerata omasta mielestään "oikeaoppisempaa" termiä, mutta sellainenhan ei ole Wikipediassa sallittua. —MikkoM (♫) 12. maaliskuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

Lajin harrastajat käyttävät sanaa taekwondoin: [4] --Taulapaa 13. maaliskuuta 2008 kello 06.26 (UTC)

Minulla meni kyllä luettuani tämän taas kymmenennen kerran luottamus Kielitoimistoon... Varsikin asenne, että "suomenkielisten ei tällaisissa asioissa tarvitse välittää sanojen alkuperistä" on älytön, mielestäni melkeinpä päinvastainen kuin Wikipedian tarkoitus. Ihmetyttää välillä, miten tyhminä ihmisiä oikein pidetään. Ka-pääte tuntunee lähinnä loukkaavalta. --Orri 12. maaliskuuta 2008 kello 17.41 (UTC)

Wikipedian tehtävänä ei ole luoda uusia sanoja. Sen tehtävänä on kuvata maailmaa sellaisena kuin se on. Me olemme täällä käytännön kielenhuollon näkökulmasta sopineet, että nimistössä on muutama auktoriteetti, jotka määrittelevät sanamuodot. Sitten, kun Kielitoimisto on lausunut painavan sanansa, olkoonkin, että ehkä huonoin perustein, olemme sopineet noudattavamme sitä. Tämä ihan siksi, että keskustelut tällaisista ikuisuuskysymyksistä saataisiin järkevään päätökseen. --M. Porcius Cato 12. maaliskuuta 2008 kello 18.06 (UTC)

Periaatteen miehenä luonnollisesti sitten lopetat myös sellaisten sanojen kuin heksadesimaali ja homoseksuaali käyttämisen, koska näissäkin on sana muodostunut kreikkalaisesta alkuosasta ja latinankielisestä loppuosasta. Tällä tavalla sanoja on johdettu ja käännetty maailman sivu, ei tässä ole mitään ihmeellistä. --Joonasl (kerro) 12. maaliskuuta 2008 kello 18.31 (UTC)

Tämähän alkoi kaiketi suuremmassa määrin 1830-luvun alkupuolella, kun uudelle tieteenalalle luotiin nimi "sosiologia". Tuon ajan vanhemmille tieteenharjoittajille sana oli täysin skandaalimainen, onhan sen alkuosa latinasta ja loppuosa kreikasta. Sittemminhän näiden kreikka-latina -sekamelskojen käyttö on yleistynyt, "televisio" esimerkiksi on useimpien mielestä jo ihan luonnollinen sana. Mutta ei se silti muuta sitä tosiasiaa, että japanilaisen päätteen lisääminen korealaiseen sanaan on osoitus täydellisestä tietämättömyydestä. Ennemmin sitten käytetään suomenkielisiä muotoja, kuten taekwondoharrastajaa tai taekwondo-ammattilaista, kuin aletaan turmella kieltä epämääräisillä yhdistelmillä. Eri asia olisi, jos sana olisi ehtinyt jo todella vakiintua alan harrastajien kielenkäyttöön, mutta näin ei sentään vielä vaikuttaisi onneksi olevan. --Litami 12. maaliskuuta 2008 kello 18.39 (UTC)

Taekwondoin-sanan kannattajat voisivat kertoa, miten seuraavat hesarista poimitut lauseenpätkät pitäisi kirjoittaa:

"Suomalaiset taekwondokat ulos Pekingistä."

"Joukkuemestaruus lämmitti kuitenkin 24-vuotiaan taekwondokan mieltä erityisesti."

"Suomen taekwondoliitto on valinnut porilaisen Marko Pokan vuoden taekwondokaksi."

Esim: "Suomalaiset taekwondoimet ulos Pekingistä" ? ... on valinnut vuoden taekwondoimeksi? --Jisis 12. maaliskuuta 2008 kello 18.43 (UTC)

En ole taekwondoinin kannattaja, mutta taekwondoinit, taekwondoinin, taekwondoiniksi.[5] --PeeKoo 12. maaliskuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

En minä tästä nyt rupea tappelemaan kun auktoriteetiksi nostettu Kielitoimisto on näköjään mielipiteensä ilmaissut. Kerroin vain mielipiteeni, jottei se jäisi näkymättömäksi. Huomauttaisin kuitenkin vielä muutamasta asiasta. Wikipedian tarkoitus ei tosiaan ole keksiä uusia sanoja, mutta "taekwondoin" ei missään tapauksessa ole uusi sana, vaan suora laina koreasta. Jos joku sana tässä on neologismi, se on "taekwondoka". Tätä sanaa ei noista Google-osumista huolimatta voi omasta mielestäni voi mitenkään pitää vakiintuneena suomen kieleen – esimerkiksi japanin kielen tapauksessa täällä on hyväksytty vain joitakin hyvin vakiintuneita sanoja kirjoitettavaksi suomeen sopeutettuna. "Taekwondo" on ehkä tällainen, mutta "taekwondoka" varmastikaan ei. "Heksadesimaalin" ja "taekwondokan" vertaaminen toisiinsa on mielestäni lähinnä osoitus tietämättömyydestä Japanin ja Korean tilanteesta kuin tapausten vertailukelpoisuudesta toisiinsa. Kreikka ja latina ja niiden edustama maailma on aivan eri vuosituhannelta ja aivan eri tavalla vakiintunut suomen kieleen ja länsimaiseen kulttuuriin kuin joku satunnainen lainasana koreasta tai japanista, joka on omaksuttu hapuillen pari vuotta sitten.

Sitten vielä esimerkkilauseista:

"Suomalaiset taekwondoinit ulos Pekingistä."

"Joukkuemestaruus lämmitti kuitenkin 24-vuotiaan taekwondoinin mieltä erityisesti."

"Suomen taekwondoliitto on valinnut porilaisen Marko Pokan vuoden taekwondoiniksi/taekwondoharrastajaksi."

--Orri 12. maaliskuuta 2008 kello 19.21 (UTC)

Erisnimissähän ongelmaa ei ole. Esim Alain Deloin taipuu ongelmitta. Miksi tehdä kieleen yleisnimeä, jonka taivutusmuodot aiheuttavat väistämättä ongelmia. Esimerkkinä vaikkapa tuo "vuoden taekwondoiniksi", joka sekoittuu vuoden taekwondoniksin kanssa. En tosin ole kovin hyvä äidinkielessäni.--Jisis 12. maaliskuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

Pst:näin. --Ulrika 12. maaliskuuta 2008 kello 20.12 (UTC)

Suora laina on suora laina, ei siinä olla ”tekemässä” yhtään mitään. Kuten yllä on mainittu, taekwondoka tässä on se uudissana. En kyllä ymmärrä mitä erityisen hankalaa sanan ”taekwondoin” taivutuksessa muka on, tai miksi yleisnimien taivutus olisi muutenkaan oleellisesti vaikeampaa kuin erisnimien. Suomessa on muutenkin eri taivutuskaavoja lainasanoille kuin omaperäisille – esim. sanan ”auto” genetiivi olisi kait ”audon”, jos sana ei olisi tuoreehko laina. Täällä haetut esimerkit tuntuvat kyllä väkinäisiltä. Paljon hankalampina koen esimerkiksi lukuisten japanin pitkään o:hon päättyvät sanat. T’aekwŏndokin itse asiassa päättyy äännettäessä pitkään vokaalin, mikä tekee sen taivuttamisesta melkeinpä hankalampaa kuin t’aekwŏndoinin. Kommentin jätti Louhikärmes (keskustelu – muokkaukset).

Sanan taekwondoin taivuttamisessa ei ole mitään ongelmaa, jos siitä ei tehdä ongelmaa. Suomen kielestä löytyy paljon -in-loppuisia sanoja, esim. atrain, istuin, keitin, avain, eläin. Näistä monet ovat perusmuodossaan jonkun toisen sanan imperfektejä, mutta se ei ole syy lakaista sanoja maton alle piiloon. Vai olisiko istuin syytä muuttaa japanilaisittain muotoon istuka, keitin -> keitka, avain -> avaka, eläin -> eläka? --Taulapaa 13. maaliskuuta 2008 kello 07.43 (UTC)

Mikäli taekwondoin hyväksytään suomen kielen sanaksi (tosin kielitoimisto ei ole hyväksynyt, mitä en ihmettele), se on ainoa suomen kielen yleisnimi, joka taipuu kuten täällä on ehdotettu. Vertailu oikeisiin suomen kielen -in-loppuisiin sanoihin ei siten ole oikeutettu. --Jisis 13. maaliskuuta 2008 kello 19.51 (UTC)

Suoria lainoja ei edelleenkään pidä mitenkään erityisesti hyväksyttvää kielitoimistolla, ja jos osaa taivuttaa vaikkapa Gadolin-nimen, niin silloin ei pitäisi taekwondoininkaan taivutuksessa olla mitään ihmeellistä. Sillä että toinen on yleis- ja toinen erisnimi ei ole mitään merkitystä. --221.116.198.228 14. maaliskuuta 2008 kello 03.51 (UTC)

Niin, täytyy vetää sen verran takaisin, että varmasti -in-loppuisia lainasanoja löytyy (myös yleisniminä). Eikä mikään estä taekwondoharrastajaa kutsumasta itseään taekwondoiniksi, jos siltä tuntuu. --Jisis 14. maaliskuuta 2008 kello 04.29 (UTC)

Koska näyttää siltä, että nimeämiskäytännön mukainen sanastolähde suosittelee termiä taekwondoka, eikä sanastolähteitä sille toiselle termille ilmeisesti ole, alan siirrellä pikku hiljaa sanoja oikeisiin kirjoitusmuotoihin. —MikkoM (♫) 13. maaliskuuta 2008 kello 00.54 (UTC)

Keskustelua faaraosta

Olen viritellyt keskustelua faaraon siirtämisestä faraoksi tuolla Keskustelu:Faarao. Tulkaa sanomaan näkemyksenne. --Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 12.49 (UTC)

Aerospace

Tietääkö/keksiikö kukaan nasevaa käännöstä termille aerospace. Eräs suomennos on toki ilmakehä ja avaruus mutta se on kömpelö merkityksissä kuten aerospace company tai aerospace-toimia-alasta puhuttaessa. Olen vähän käännellyt enkipediasta aiheesta ja termiin siihen törmää kovin usein. Minulle toki kelpaisi myös suora lainaus aerospace-yritys tai vaikkapa eirospeis-yritys, mutta ei välttämättä kaikille muille. --Usp 17. maaliskuuta 2008 kello 14.32 (UTC)

Ilma-avaruus? :) Ainakaan MOT-sanakirjasta ei löytynyt muuta käännöstä kuin "ilmakehä ja avaruus". --Joonasl (kerro) 17. maaliskuuta 2008 kello 14.41 (UTC)

Suomeksi kai puhutaan ilmailu- ja avaruusalasta (joka ei ole kovin naseva termi). --Silvonen 17. maaliskuuta 2008 kello 14.43 (UTC)

Gummernuksen sanakirja tarjoaa tutun Maan ilmäkehä ja avaruus lisäksi adj. avaruus-. Olisiko pelkkä avaruusyritys, avaruustoiminta, jne. kuitenkin paras vaihtoehto, onhan taivaskin avara vaikka siinä ilmaa onkin. --Usp 17. maaliskuuta 2008 kello 16.02 (UTC)

Jos Wikipediaan yhtään voi luottaa, niin avaruus on siellä missä ei enää ole ilmakehää:)--Ulrika 17. maaliskuuta 2008 kello 16.10 (UTC)

Kyllä Aerospace käsittää sekä ilmailu- että avaruuspuolen. Tässä esimerkiksi ote Journal of Aerospace -lehden aihealueista: Aerodynamics, Structures, Aviation Safety Systems, Aircraft and Spacecraft Propulsion Systems, Military, Commercial, General Aviation and Experimental Aircraft, Aircraft Materials, Aircraft Fuels... Samaten ainakin teollisuudessa Aerospace kattaa sekä lentokonepuolen että avaruustoiminnan yritykset.--Riisipuuro 17. maaliskuuta 2008 kello 16.35 (UTC)--

Ainakin EU käyttää suomennosta ilmailu- ja avaruusalan yritykset, joka on terminä täsmällinen mutta pitkä. --Silvonen 17. maaliskuuta 2008 kello 16.42 (UTC)

Ilmailu- ja avaruusala minustakin, mitään nasevaa tällekään termille ei ilmeisesti ole keksitty. --J 17. maaliskuuta 2008 kello 16.45 (UTC)

Joo, eipä kai tänne kannata ruveta uutta nimeä kehittelemään, jos tämmöinen on jo käytössä. --Watsamies 17. maaliskuuta 2008 kello 17.01 (UTC)

Lukujen esittäminen: 1234 vai 1 234?

Huomattiin tänään irkissä että formatnum käyttää tuhaterotinta vasta kun on viisi tai enemmän merkitsevää lukua, ja Str4nd ei löytänyt tukea esitysmuodolle 1 234, ainoastaan muodolle 1 234. Funktio ottaa tuhaterottimen käyttöön vasta tapauksissa 1 234,5 ja 12 345, ja ennen kuin lataan bugzillaan bugiraportin, haluaisin tietää mitkä ovat oikeat esitysmuodot luvuille? --Agony (403) 19. maaliskuuta 2008 kello 14.48 (UTC)

”Numeroiden ryhmittely: Neli- ja useampinumeroiset jaetaan selvyyssyistä kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen; ryhmien välissä on välilyönti.” Kielitoimiston oikeinkirjoitusopas, s. 100 (ISBN 978-952-5446-28-9)

Samaa tietoa näkyisi olevan myös Nykyajan kielenoppaassa. — str4nd ☕ 19. maaliskuuta 2008 kello 14.51 (UTC)

Tuhaterotinta on tapana käyttää nelinumeroisissa luvuissa, paitsi jos ne ovat vuosilukuja. Näin siis Wikipedian ulkopuolella, ainakin tietokirjallisuudessa. —B. Nuhanen 19. maaliskuuta 2008 kello 16.20 (UTC)

Sama käytäntö on ollut voimassa Wikipediassa. Ja kuten Str4and tuossa mainitsee, Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta viimeistään löytyy ohje... ah, ei kun suositus, mutta jota kuitenkin noudatamme ikään kuin se olisi ohje. --Ulrika 19. maaliskuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Tein bugiraportin. --Agony (403) 19. maaliskuuta 2008 kello 17.21 (UTC)

Onko parempaa suomea puhua käyttöjärjestelmistä vaiko jakeluista?

Tuosta asiasta nyt on paljon epäselvyyttä täällä Keskustelu käyttäjästä: Paristo. Kieliasu ei wikipediassa ole eritysen yhtenäinen kun joka toinen artikkeli avoimen koodin järjestelmistä on jakeluja, ja joka toinen taas puhuu käyttöjärjestelmistä. Suljetun koodin tapauksissa on kirjoitettu, että käyttöjärjestelmä. Mitä sanoo kielipoliisit? Olisiko oikea ratkaisu kirjoittaa Linux -käyttöjärjestelmistä kertovaan artikkeliin, että Linux -yhteisöllä on erilainen näkemys? --M-Kar 21. maaliskuuta 2008 kello 03.25 (UTC)

No yleensä nämä kaksi ovat kyllä eri asioita: käyttöjärjestelmä voi olla vaikkapa Windows Vista tahi (GNU/)Linux, joista jälkimmäinen voidaan taas osioida useisiin distroihin so. jakeluihin, kuten Debian ja Gentoo, jotka kuitenkin ovat siksi lähellä toisiaan, että on perusteltua sanoa kyseessä olevan yksi ja sama käyttöjärjestelmä, GNU/Linux. --Louhikärmes 21. maaliskuuta 2008 kello 03.47 (UTC)

Ongelmana tässä nyt on edelleen se kielen käyttö. Miksi Windows Vista ei sitten ole yksi WinNT:n jakelu? Hyvin paljon samasta puusta revitty kuin Windows Server 2008. Eroa nyt Gentoon ja Debianin samankaltaisuuden kanssa on se, että Windows -perheen käyttöjärjestelmät/jakelut tulee samalta organisaatiolta. Sekään argumentti ei käy, että käyttöjärjestelmään ei kuulu mukana tulevat ohjelmat. Kyllä Windows Vistan mukana tulee niitä ohjelmia kuten tulee myös Debianin mukana (myös samoja ohjelmia!), joten tällä perusteella olisivat molemmat jakeluja. Toisaalta eri Linuxeissa voi myös olla valtavia eroja, ne ei kaikki ole suoraan yhteensopivia toistensa kanssa. On myös täysin mahdollista, että päälle päin kaksi käyttöjärjestelmää/jakelua on hyvin samanlaisia mutta toinen voi olla Linuxin ja GNU -komponenttien päälle rakennettu ja toinen tehty täysin eri tekniikalla. Ja vaikka eri lisensseillä, mutta tarjoaa vaikka sovelluksille ja käyttäjälle saman desktopin ja rajapinnan ohjelmistoille. Itseasiassa, Debian jossain määrin tekee tätä kun sallii ytimen vaihtoa. Eli lopputulos on nykyisellään hyvin sekavaa kielen käyttöä. Vaikka Debian ja Gentoo onkin eri käyttöjärjestelmiä, kyllä ne silti on samaa perhettä, eli Linux (+ GNU) -käyttöjärjestelmiä. --M-Kar 21. maaliskuuta 2008 kello 04.05 (UTC)

Kansa puhuu versioista. Se ei ehkä alan sisällä ole tarpeeksi täsmällinen, mutta jakelu ei minusta kyllä ole senkään vertaa täsmällinen yleiskielessä, jossa sanalla on ihan muita merkityksiä. Ei mene jakeluun:) --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 06.20 (UTC)

Linux-ihmislle kuitenkin jakelu on eri asia kuin versio; samasta jakelusta on eri versioita. ("Toimiiko redhatin uusin versio 64-bittisellä vai pitääkö siirtyä muuhun jakeluun ?")--Tappinen 21. maaliskuuta 2008 kello 06.23 (UTC)

Tätä juuri tarkoitin yllä. Mutta se ei avaudu jokamiehelle, koska jakelulla ei yleiskielessä ole tuota merkitystä. Sana on linuxslangia. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 06.28 (UTC)

Mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä: jos puhutaan distrosta, on kyseessä jakelu. Jos puhutaan "Operating System":sta, on kyseessä käyttöjärjestelmä. Microsoft itse määrittelee että Windows Vista on OS (ei distribution), joten jos Gentoo Foundation Inc. määrittelee että Gentoo Linux on "distribution", on kyseessä jakelu. --Agony (403) 21. maaliskuuta 2008 kello 06.42 (UTC)

Toinen puhuu aidasta, toinen aidan seipäästä. Kyllä se varmaan linuxslangissa on jakelu, mutta mitä se on yleiskielessä ja yleis-it-kielessä? Esimerkiksi [Tietotekniikan termitalkoot] ei puhu jakelusta mitään, eikä siellä ole myöskään distributionille tässä mielessä mitään vastinetta. Ehkä sinne kannattaisi linuxväen ottaa yhteyttä ja pyytää heidän kantaansa asiaan? --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 06.53 (UTC)

Suoraa käännöstä ei tosiaan ollut termitalkoiden sivulla, mutta "distribution list" oli suomennettu jakelulistaksi. Lisäksi ainakin ilmainensanakirja.fi antaa "distribution" ensimmäiseksi käännökseksi jakelu. --Agony (403) 21. maaliskuuta 2008 kello 06.57 (UTC)

Versio on kyllä aina tarkoittanut tietokonepiireissä, ei vain Linux-porukoissa, saman ohjelman/ohjelmiston yleensä eri ajoilta peräisin olevia, öö, versioita, ja koska sanalla on selkeästi tämä merkitys varmaan noin missä tahansa alan (kansantajuisessakin) tekstissä, niin ei sitä voi ottaa käyttöön tarkoittamaan distroa. Minä kyllä väitän, että kuka tahansa Linuxin kanssa missään tekemisissä oleva (eli luetaan pois hädin tuskin Windowsin pasianssin auki saavat peruskäyttäjät, jotka eivät edes tiedä mikä Linux on eivätkä siksi puhu siitä millään nimellä) puhuu distroista ja virallisemmin distribuutioista/jakeluista. Uskallan arvella, että vaikkapa nykyisin melko taviksille suunnattu MikroBitti käyttää tätä terminologiaa kirjoitellessaan Linuxista. Ja sanooko muka joku oikeasti, että ”koneessani on Linuxin Ubuntu-versio”? --Louhikärmes 21. maaliskuuta 2008 kello 06.59 (UTC)

Minä sanoisin vaikka osaan sentään muutakin kuin avata pasianssin (15 vuoden harjoittelun tuloksena). Mutta eihän sitä tarvitse tässä päättää eikä voikaan. Termit luodaan muualla kuin Wikipediassa, eikö? – p.s. Yllä mainittu ilmainen sanakirja on hömppää. --Ulrika 21. maaliskuuta 2008 kello 09.42 (UTC)

Käyttöjärjestelmistä vastaavasta organisaatiot (myös Linux -ydintä käyttävät), tuntuvat suosivan termiä käyttöjärjestelmä niin Suomessa kuin ulkomailla: Debian, Ubuntu, mutta useimmat on valinneet ns. neutraalin linjan, eli ei mainitse mitä se tuote on. Näin tekee Microsoft, Apple, Xandros, ja lukuisat muut. Red Hat taas samoilla linjoilla ja puolestaan puhuu avoimen koodin alustasta (open source platform). Itse koitin muokata artikkeleita tähän muotoon, että muokkasin kieliasusta pois sanoja "jakelu" sekä "käyttöjärjestelmä", mahdollisuuksien mukaan mutta syytettiin sitten vandalismista... Kyllä, minusta on hyvin selkeää puhua versioista. Ubuntusta esimerkiksi on versioita Xubuntu, Kubuntu ja jne. ja Windows Vistasta on Windows Vista Ultimate, Windows Vista Basic ja jne. Se nyt on hyvin outoa, että Debian olisi joku Slackwaren versio vaikka näissä on samoja komponentteja ja sama lisenssi ja ovat molemmat unix -ympäristöjä kuten vaikka Mac OS X ja QNX. Koko sotku nyt tulee tuosta artikkelista jossa puhutaan käyttöjärjestelmän komponentista (Linux -ydin) sekavasti käyttöjärjestelmänä mutta kumma kyllä, Mac OS X:stä ei ole kirjoitettu artikkelia Mach käyttöjärjestelmän jakeluna eikä Windows Vistaa WinNT -käyttöjärjestelmän jakeluna. Ubuntu, Debian, Windows Vista, Windows Server, Mac OSX ja Slackware ovat kyllä kaikki eri ohjelmistoja ja monista on olemassa eri versioita. On kyllä myös totta, moni Teppo Tulppu -käyttäjä ei tosiaankaan tiedä mikä se Linux on, mutta asiaa ei kyllä yhtään selvellä Wikipedian nykyinen artikkeli. Teppo Tulppuja ei kyllä myöskään juuri kiinnosta käyttöjärjestelmänsä ydin (WinNT, Mach, Linux) ellei nyt ole se tekniikka erityisen lähellä sydäntä. Aikaisempi selkokielinen artikkeli on muokattu uusiksi väittäen vandalismiksi. Käyttämäni Ubuntun ydin BTW on sitten Linux, että tältä osin olen "linux väkeä" ja tunnen tietokoneohjelmistojen teknisen puolen läpikotaisin, että ainakin tältä osin on jotain substanssia hommaan. Se miten suomen kielessä pitäisi kirjoittaa (käyttöjärjestelmä/jakelu) ja millä perusteilla, on ilmeisesti hyvin epäselvää. --M-Kar 21. maaliskuuta 2008 kello 13.53 (UTC)

Ulrika: Euroword 2006 pro käännös sanalle distribution:

1. esiintymisalue
2. haarautuminen (lääktied)
3. jakauma
4. jakauma (lääktied)
5. jakauma (tilasto)
6. jakauma (tilastoissa)
7. jakautuma
8. jakautuminen
9. jakelu
10. ...

Eli ei ilmainen sanakirja olekaan ehkä täysin kukkua vaikka ei tunne esiintymisaluetta, haarautumista tai jakaumaa... --Agony (403) 21. maaliskuuta 2008 kello 14.27 (UTC)

Niin, ei sitten ole mitenkään selkeää, että tuo englanninkielinen termi suoraan vääntyisi suomen kieleen. Distributionilla kun lähinnä tarkoitetaan ohjelmapakettia kun puhutaan Linux -kernelistä ja tämän päällä pyörivistä palikoista, eli siis käyttöjärjestelmäpaketti. Lyhyempi ja selvempi muoto mitä yleensä käytetään, olisi siis käyttöjärjestelmä. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 01.38 (UTC)

Kyllä, kyllä, Agony, mutta kun vertaat kunnon sanakirjaan, huomaat, että siellä annetaan esimerkkejä käyttöyhteyksistä. Jakelu voi tarkoittaa vaikka Hesarin aamujakelua, mutta me emme tiedä, kun tämä sanakirja luettelee vain irtosanoja, ja sitä paitsi siitä puuttuu esimerkiksi levinneisyys. --Ulrika 27. maaliskuuta 2008 kello 05.46 (UTC)

Jonkin verran olen nähnyt käytettävän myös muotoa jakeluversio? Voisiko sitä käyttää Wikipediassa? Siinähän olisi ainakin se hyvä puoli, että se tekisi selvän eron käyttöjärjestelmään että yksittäiseen versioon. Lisäksi se olisi kuvaavampi kuin pelkkä jakelu. Huonona puolena voisi tosin ainakin sanoa sen, että se voisi joissakin tilanteissa johtaa vähän hankaliin sanamuotoihin (esim. "Ubuntu-jakeluversion versio 8.04 julkaistaan huhtikuussa."). Lisäksi jakeluversio ei varmaankaan ole yleisimmin käytössä oleva suomenkielinen vastine englannin distributionille. --Apalsola ^{k • m} 27. maaliskuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

Tuo minullakin kummitteli mielessä, ja luulenpa nähneenikin sen joskus. Sitä paitsi Google antaa aika paljon osumia. Pelkässä jakelussa on vielä se ongelma, että suomeksi se merkitsee enemmänkin tekemistä kuin konkreettista kappaletta. Englannista käännettyjen sanojen ongelma on usein se, että alkuvaiheessa käyttäjät eivät suinkaan ole kielen ammattilaisia. He katsovat sanakirjasta (ilmaisesta!), että jaaha se on suomeksi jakelu, ja sitä sitten ruvetaan käyttämään, pohtimatta ollenkaan sen järkevyyttä. Sitten saavat Tekniikan sanastokeskuksen ihmiset korvat punaisena yrittää tyrkyttää käyttöön järkeviä, kielenmukaisia ilmaisuja. --Ulrika 27. maaliskuuta 2008 kello 10.48 (UTC)

Oma kantani: GNU/Linux on käyttöjärjestelmä, Ubuntu, Debian, Gentoo jne. eivät puolestaan eivät ole, ne ovat Linux käyttöjärjestelmän levitysversioita. Erottelu käyttöjärjestelmien ja jakeluiden/levitysversioiden/jakeluversioiden miksi sitä halutaankaan kutsua välillä on vakiintunut it-mediaan (esim), mutta myös hesari käyttää sitä ja vaikka se nyt ei olisikaan määritelmältään tarkka (esim. Gentoo voi toimia Linuxin lisäksi myös FreeBSD:n päällä) niin se on yleinen ja käytössä oleva, joten sitä voi käyttää myös wikipediassa. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 11.30 (UTC)

Olisi ihan hyvä tehdä noissa artikkeleissa selväksi, että sellaista käyttöjärjestelmää ei ole kuin GNU/Linux. Teknisesti käyttöjärjestelmään kuuluu joko firmwaressa tai firmwaren päällä oleva kerneli+prosessit mitkä on kasattu niin, että tietokonelaitteiston käyttäminen onnistuu. Linux ja GNU-projektin palikoita kyllä tosiaankin käytetään monissa käyttöjärjestelmissä, mutta näissä sitten on yleensä on mukana KDE -ikkunoijaa, Apache www-palvelinta ja jne. On kyllä ihan sopivaa luokitella GNU-projektin palikoita ja Linuxia käyttäviä järjestelmiä kuuluvan samaan perheeseen (OS family) nimeltään GNU/Linux kuten wikipedia nyt jo tekee, koska näillä käyttöjärjestelmillä usein on yhteensopivuutta enemmän ja vähemmän kuten myös esim. Windows -perheen käyttöjärjestelmissä. Mikäli käyttöjärjestelmäksi sitten virheellisesti käsitetään pelkästään se koodi mikä pyörii kerneltilassa, pitäisi ihan jokainen käyttöjärjestelmäartikkelit kirjoittaa uudestaan muotoon jakeluversio. Itse kyllä uskon, että tässä voi olla kyseessä tämän tapaisia [6] ideologisia syitä taustalla jos osaa käyttöjärjestelmistä kutsutaan joksikin GNU/Linux -jakelupaketeiksi, mutta tämä ei kyllä käy koska se ei vastaa wikipedian käytäntöä neutraalista näkökulmasta. Joutuisi sitten kirjoittamaan artikkeliin käyttöjärjestelmä kritiikkiä osio missä tätä selvitetään. Nykyinen artikkeli tuosta pitäisi muutenkin kirjoittaa uusiksi. En pidä mahdottomana, että nykyistä versiota olisi vandalisoitu tukemaan jotain vapaan ohjelmistojen ideologiaa. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 14.42 (UTC)

Tietämättä juuri mitään käyttöjärjestelmistä ja palikoista sm., tai ehkä juuri siksi, sain kommentistasi kuvan, että kun epäilet että "nykyistä versiota olisi vandalisoitu tukemaan jotain vapaan ohjelmistojen ideologiaa" (ikään kuin se olisi rikollista), sinulla on itselläsi oma lehmä toisessa ojassa:D --Ulrika 27. maaliskuuta 2008 kello 14.56 (UTC)

No, itse käsitän että GNU/Linuxilla viitataan järjestelmään, jossa on Linux-kerneli ja GNU userland riippumatta siitä mitä ominaisuuksia noiden päälle on implementoitu. Toinen on se, että vaikka tykkäisitkin kirjoittaa kaikista levityspaketeista käyttöjärjestelminä, koska se on sinunsta yhteinäinen käytäntö niin se ei muuta sitä ettei muu maailma niin tee. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 15.56 (UTC)

Ei Hesarilla ole mitään yhtenäistä kantaa, esimerkiksi Debian näkyy olevan Hesarin mielestä Linuxiin perustuva käyttöjärjestelmä. -- Piisamson 27. maaliskuuta 2008 kello 16.04 (UTC)

Kymmenen vuoden takaa tuo sinun esimerkkisi, mutta joo lienet oikeassa siinä ettei Hesarilla tai millään muullakaan lehdellä ole mitään virallista ohjeistusta siitä miten noita tulisi kutsua. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 16.22 (UTC)

No ei noita mainintoja Hesarissa kovin usein ole ylipäätään. Ubuntujutussa puhuttiin muuten jakelupaketeista, ei jakeluversioista. Linuxista on satoja erilaisia versioita, joita sanotaan jakelupaketeiksi, levityspaketeiksi tai alan slangilla "distroiksi". Mielestäni paketti on parempi kuin versio, koska sinänsähän nämä ovat eräänlaisia koosteita, yhteen pakettiin ahdettuja kokoelmia erilaisia pienempiä kokonaisuuksia. Näistä paketeista on sitten uudempia ja vanhempia versioita. Tosin aika yleisesti Ubuntusta puhutaan myös käyttöjärjestelmänä. Artikkelia käyttöjärjestelmä olisi hyvä kehittää ja lähteistää, aiheesta kun tuntuu olevan melkoisesti erilaisia ajatuksia liikkeellä. -- Piisamson 27. maaliskuuta 2008 kello 16.33 (UTC)

Tarkemmin asiaa tutkailtuani ja ajateltuani tulin tulokseen, että asioista perillä olevat puhuvat jakelu- tai levitysversioista tai -paketeista. Se, mitä näistä sanoista käyttää, ei oikeastaan liene erityisen oleellista, koska ne tarkoittavat täsmälleen samaa asiaa. Pelkästään sanaa jakelu ei ole syytä käyttää, sillä se lienee puhekielinen lyhenne kuten distro sanasta distribution. Toisekseen, vaikka Windowsin eri versiot ehkä teknisesti näyttäytyisivätkin tällaisina jakeluversioina, ne eivät sitä ole, koska kukaan ei yksinkertaisesti puhu niistä jakeluversioina. -- Piisamson 27. maaliskuuta 2008 kello 16.50 (UTC)

Huomauttaisin, että se ettei kukaan puhu Windowsista, Os X:stä jne jakeluversioina johtuu siitä, että niiden takana on yksittäiset monopoliasemassa olevat yritykset. Linuxissa puolestaan homma ei ole samalla tapaa yksittäisten tahojen hallussa ja samasta käyttöjärjestelmästä on useita keskenään kilpailevia versioita. - mihinkään erityisesti liittymättä: Äsken julkaisut Tietoviikon linuxuutinen puhuu jakeluversioista. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 17.18 (UTC)

Tiedän hyvin paljon käyttöjärjestelmistä ja palikoista, olen ohjelmoinut tietokoneita laitteiston läheisesti (assemblerilla suoraa rautaa) 90-luvun alusta (mukaan lukien oman skedulerin koukuttamalla keskeytyksiä), jokunen kirjakin aiheesta luettu + AMK:n kurssit käyttöjärjestelmistä sen lisäksi, että on tullut käytettyä jos jonkinlaista käyttöjärjestelmää, että on nyt jotain kompetenssia sanoa tuosta teknisestä puolesta :) Niin ja nykyinen käyttöjärjestelmäni on muuten Ubuntu.. Lähinnä nykyinen artikkeli käyttöjärjestelmistä sisältää paljon virheitä, puutteita ja väärää informaatiota ja on kirjoitettu täysin Linux -lasit päässä jonka seurauksena on roskaa. Oma lehmä ON kyllä ojassa sen verran, että olen tuskastunut niihin ongelmiin mitä se minulle tuottaa kun ihmiset lukee virheellisiä artikkeleita Wikipediasta kun tätä ilmeisesti pidetään jollain tavalla luotettavana. Suomessa kun on nuo Linuxiin pohjautuvien käyttöjärjestelmien määrä jo kasvanut niin suureksi tuulipukuporukan kotitietokoneissa, että kun antaa tukea etänä niin on aika tuskastuttavaa kun joutuu udella tietoja, että mikähän käyttöjärjestelmä mahtaa olla kyseessä, mikä versio ja jne. kun joku "Linux" voi periaatteessa olla joku niistä neljästä sadasta keskenään enemmän ja vähemmän yhteensopivasta käyttöjärjestelmästä... Onneksi sentään nykyään 80% todennäköisyydellä se on Ubuntu tai Kubuntu. Muu maailma kyllä sitten puhuu ihan yleisesti käyttöjärjestelmistä (lue vaikka mitä tahansa tietokonemainosta), joten jokin virallinen ohjeistus pitäisi wikipediaankin saada. Tuo Hesarin "Linuxiin pohjautuva käyttöjärjestelmä" on mielestäni erinomainen kieliasu. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 16.58 (UTC)

Piiamsonille tiedoksi, että kaikki käyttöjärjestelmät (paitsi ehkä joku CP/M) on yhteen pakettiin ahdettu kokoelma erilaisia pienempiä kokonaisuuksia jotka mahdolistaa tietokoneen käytön. Ei vain Linuxiin pohjautuvat. Esim. Windows Vistasta löytyy Movie Maker, IE, GCC, Aero, IIS, Outlook Express jne. Sitten vähän referenssiä tietokone valmistajilta: [7]. Ainakin täällä käytetään termiä "käyttöjärjestelmä". Itse kyllä muuten suosin sitä neutraaliutta, ettei hirveästi herättäisi närää kenellekään, että miltä kuullostaisi jos poistaisi kokonaan artikkeleista termin käyttöjärjestelmä/jakelu, ja vaihtaisi sen muotoon vaikka ohjelmisto, varusohjelmisto, perusohjelmisto, ohjelmistopaketti, käyttöjärjestelmäpaketti tms. kun tuo käyttöjärjestelmän määritelmä on ilmeisen kyseenalainen? Olen jo jonkin verran muokannut artikkeleita siihen muotoon, että siellä vältetään käyttämästä mitään nimitystä muualla kuin ensimmäisessä kappaleessa jotta sisältö olisi mahdollisimman neutraali. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 17.24 (UTC)

Toistaiseksi olet ainoa joka on sitä mieltä, että eri Linux-jakeluista pitäisi puhua käyttöjärjestelminä, etkä ole edes perustellut sitä IMHO mitenkään järin fiksusti. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 18.53 (UTC)

En puhunut mitenkään erityisesti Linuxeista, vaan kaikista käyttöjärjestelmistä/jakeluista. Lähinnä Linuxiin pohjautuvissa käyttöjärjestelmissä on näkynyt useampaa termiä, joten loogisemmalta kuullostaa keskittyä niihin artikkeleihin. Toki voi kaikki artikkelit kirjoittaa toiselle nimitykselle mutta oleellisesti tärkeää on pitää yhtenäinen linja Wikipedian artikkelien kirjoittamisessa. Lisäksi tarvisi kirjoittaa artikkeli siitä, mikä on käyttöjärjestelmä ja mikä on jakelupaketti ja miten ne eroavat määritelminä. Mikä on Mac OS X käyttöjärjestelmä ja mikä on Mac OS X jakelupaketti? Tuleeko Tästä Mach käyttöjärjestelmän Mac OS X jakelupaketti? Jos olen ainoa tässä keskustelussa sitä mieltä, että Linuxeista kertovia artikkeleita pitäisi kirjoittaa yhdenmukaiseen muotoon niin sen sijaan KUKAAN ei ole ilmaissut mielipidettään, että Windows, QNX, Mac OS X, Morph OS, Amiga OS, Solaris, FreeBSD, HP-UX jne. artikkeleissa pitäisi puhua jakelupaketeista. "Ubuntu on Linuxiin pohjautuva käyttöjärjestelmä" kuullostaa ainakin minusta paremmalta suomelta kuin Windows XP Media Center on Windows NT:n pohjautuva jakelupaketti.

Itse kannatan neutraalia linjaa kuten useimmat alan yritykset ja organisaatiot (mm. ihan kaikki laitevalmistajat, Microsoft, Canonical, Red Hat jne.), että ei puhu kummastakaan mikäli suinkin mahdollista. Ihan siksi kun on ideologisia eroja sekä siksi, että ei ole olemassa kuin kaksi abstraktiotasoa käyttöjärjestelmälle. Joko se on kernelspace/userspace raja (puhtaasti tekninen jota ei käytä kuin sulautettujen laitteiden valmistajien insinöörit) tai sitten se on se kokonainen tuote minkä joku on koostanut sellaiseksi, että tietokonetta pystyy käyttämään. Jos sitten jotain nimitystä joutuu käyttämään niin artikkelin alussa voi mainita Linuxiin pohjautuva käyttöjärjestelmä, Windows NT:n pohjautuva käyttöjärjestelmä jne. ja muuten viittaa artikkelissa nimeltä siihen tuotteeseen esim. niin, että ei toista siellä mitään käyttöjärjestelmä/jakelupaketti jne. vaan puhuu ihan vaan Windows Serveristä, Ubuntusta tai muusta tuotteen omalla nimellä. Jos tälläinen neutraali linja kuullostaisi huonolta käytännöltä, itse ainakin kaipaisin perusteluja minkä takia.

Ehkä paras perustelu termin "käyttöjärjestelmä" puolesta suomen kielen kannalta olisi se, että mitäköhän sanottaisiin jos menisi tietokoneliikkeeseen kyselemään olisiko teillä minkälaisia jakelupaketteja myynnissä? sanakirja.org ja Beamlab eivät muuten kumpikaan ymmärtäneet sanaa "jakelupaketti". Käyttöjärjestelmän ymmärsi kumpikin. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 20.24 (UTC)

Yrität tuossa kovasti hakea tekniikasta johdettua määritelmää asialle joka ei ole pelkästään tekninen. Eli Windows, QNX, Mac OS X, Morph OS, Amiga OS, Solaris, FreeBSD, HP-UX ... jne. kohdalla ei käytetä termiä levityspaketti, koska niissä ei ole käytännössä kuin yksi hallitseva toimittaja ja sen toimittama tuote. Tällöin termi levityspaketti on merkityksetön. Linuxin kohdalla puolestaan on samasta käyttöjärjestelmästä useita eri toimittajien koostamia ja toimittamia variaatioita joihin termillä levityspaketti viitataan. Elikäs käyttöjärjestelmä / levityspaketti jaottelua käytetään Linuxin kohdalla yleisesti, koska se vastaa todellisuutta ja koska se on yleisesti käytössä niin sitä on hyvä käyttää myös wikipediassa. --Zache 27. maaliskuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

Ei pidä ihan paikkaansa. Machillä sitten iPhone OS, Lites, mtXinu, MachTen, MacMach, Mac OS X, NEXTSTEP, OSF/1, Workplace OS, xMach, UNICOS MAX ovat kaikki Mach -käyttöjärjestelmän levityspaketteja? Toisaalta kannattaa huomioida, että Linux pohjaisissa käyttöjärjestelmissä käytetään paljon samoja komponentteja avoimen lähdekoodin takia joka mahdollistaa sen, että monissa käyttöjärjestelmissä on paljon samoja ohjelmistoja mukana. Mutta onko tämä sitten jotenkin sääntö, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot olisi vain Linux pohjaisissa? Eipä tietenkään. Mikään ei estä samoja ohjelmistoja levitettävän muissakin käyttöjärjestelmissä kuin Linux pohjaisissa, ja näin myös tehdään! Muun muuassa Microsoftilla on Windows Vistassa samoja ohjelmistoja, eli sekin on samalla tavalla yksi samoja ohjelmistoa paketoiva ohjelmatoimittaja. Toisaalta muun muuassa Googlen Android taas ei sisällä juuri mitään samaa kuin muut Linux pohjaiset (eikä varmasti ole ainoa), että ei päde Linux pohjaisissakaan. Java virtuaalikonetta sitten on siinä Mac OS X -levitysversiossa ja Solariksessa, Operaa löytyy ties mistä kännykästä, Nintendosta, Ubuntusta ja monista muista, Silverlightia on Microsoftin käyttöjärjestelmissä sekä Nokian puhelimiin tulossa.. Lisäksi on syytä olettaa, käyttöjärjestelmät tulee tulevaisuudessa käyttämään jatkossakin entistä enemmän yhteisiä komponentteja kun jonkun Microsoftin markkinaosuus kutistuu jatkuvasti, älypuhelimet ja konsolit kiintolevyillä yleistyy ja sen lisäksi, että avoimen koodin lisenssillä tehtyjen ohjelmistojen käyttö yleistyy kovaa tahtia. Ei siis vastaa yhtään todellisuutta, että yhden kernelin päälle rakennetut käyttöjärjestelmät olisi jotenkin eri tavalla levityspaketteja samoista ohjelmista ja muut käyttöjärjestelmät ei ole.

Huomioi myös, että ne samankaltaiset Linux pohjaiset käyttöjärjestelmät ei myöskään lähellekään aina sisällä samoja komponentteja vaikka näistä onkin suuri osa avoimen koodin lisensseistä johtuen samankaltaisia. Lisäksi yhteensopivuus rajoittuu helposti käyttöjärjestelmä kohtaisesti (Esim. Ubuntun eri versiot, vaikka onkin Debianista johdettu, ne ei ole täysin yhteensopivia). Linux pohjaisten käyttöjärjestelmien samankaltaisuudesta johtuen (vaikka onkin useampi toimittaja), näille sitten on tehty LSB määritys mikä mahdollistaa samojen ohjelmien ajamisen eri käyttöjärjestelmissä. Tämä toimii vastaavaan tapaan kuin Win32 -rajapinta, että kaikissa Windowseissa saadaan ajettua samoja ohjelmia. Siitä huolimatta, Windows Vista on kyllä eri käyttöjärjestelmä kuin Windows Server 2008 vaikka onkin saman firman tuote ja kernelikin on jokseenkin sama. Puhumattakaan sitten DSL:stä, Androidista ja Mandrivasta jotka ei ole Linux -kernelistä huolimatta oikein mitenkään järjellisellä vaivalla yhteensopivia. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 22.04 (UTC)

Yleisesti Windows Vistaa pidetään kuitenkin käyttöjärjestelmänä (tai Windows-käyttöjärjestelmän versiona), kun taas yleisesti Linuxia pidetään käyttöjärjestelmänä ja Ubuntua yms. sen jakelupaketteina, kuten esimerkiksi tässä Helsingin yliopiston oppimateriaalissa. Wikipediassa asioista tulee puhua, milloin nimistölähteet eivät pukise, nimillä joilla aiheeseen viitataan yleiskielessä. Näin ollen niiden tekninen korrektius on toissijainen asia. -- Piisamson 27. maaliskuuta 2008 kello 22.26 (UTC)

Samalla tavalla yleiskielessä puhutaan käyttöjärjestelmästä mm. täällä: [8]. Ota huomioon, että Wikipediassa ollut ties kuinka kauan aikaa artikkeleita sekaisin joissa artikkelien kirjoittajat on puhuneet jakelupaketeista ja tätä termiä on voitu sen takia käyttää eri paikoissa yleiskielessä. Jos Wikikirjoittajat käyttää omasta päästään revittyjä termejä tai keksii niitä esim. ideologisista syitä, tämä leviää siitä yleiskieleen joihinkin piireihin niin Wikipedianko pitäisi sitten jatkossakin pyrkiä sekoittamaan soppaa? Wikipedia kun on erittäin luettu tietolähde.. Koska tässäkin keskustelussa on selvinnyt, että ei ole mitään yhtenäistä tapaa puhua (kiitos osaltaan lankeaa epäselville Wikisivuille), eikö tätä hommaa pitäisi tiedustella joltain kielitoimistolta, että mitä tarkoittaa jakelupaketti suomenkielessä ja missä sitä tulisi käyttää? Tiedoksi vaan, omassa lähipiirissäni ei kyllä kukaan puhu mistään jakelupaketeista yleiskielessä vaan käyttöjärjestelmistä. Tai sitten puhutaan Linuxeista (joka on monikossa kyllä ihan pätevä nimitys siinä missä Windowsit). Sanakirjojen lisäksi, tuolla: [9] ei tunneta mitään jakelupakettia. Kyseenalaistan siis tämän väitteen, että nimenomaan yleiskielessä puhuttaisiin jostain jakelupaketeista yhtään sen enempää kuin käyttöjärjestelmistä, jos edes senkään vertaa. Yleiskielessä termistöä kannattaa myös tiedustella ihan yleisesti muiltakin ihmisiltä kuin Tux paitaisilta (ideologia) propellihatuilta... En kuitenkaan kiellä, etteikö Wikipediassa pitäisi Linux-käyttöjärjestelmistä kertovassa artikkelissa pitäisi kertoa myös muista nimityksistä. Päinvastoin, pitää. Muuten tietosanakirjan pitäisi ilmaista asioita neutraalisti ilman, että termejä viljellään ristiin koska en nyt ymmärrä miten tietosanakirja palvelisi käyttäjiään levittämällä virheellistä tietoa.

Tältäkin pohjalta tuntemattoman jakelupaketti -termin viljely vääristää artikkeleita ja lukija voi käsittää kaikkien satojen käyttöjärjestelmien olevan sama käyttöjärjestelmä, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa. Tämä on se asia missä minulla sitten on se oma lehmä ojassa kun tuen antaminen menee mahdottomaksi. Analogiana rautapuolen korjaukseen, jos pyytää asiakasta tuomaan tietokoneensa joka ei käynnisty vaan piipittää huoltoon, ja asiakas tuo monitorin niin ketä tämä palvelee? Varsinkin jos asiakas on kuvitellut monitorinsa olevan se "tietokone" mikä pitää huoltaa jos joku Wikipedia sattuu niin sanomaan. --M-Kar 27. maaliskuuta 2008 kello 23.15 (UTC)

Kalevan kisat vai Kalevan Kisat

Siellä on sarja kyseisiä artikkeleja nimetty nyt molemmilla tavoilla sekä luokka, joihin olisi hyvä saada yhtenäinen nimeämiskäytäntö. Verkossa esiintyy molempia muotoja, mutta esim. CD-Facta käyttää pientä kirjainta.--IA 21. maaliskuuta 2008 kello 09.35 (UTC)

Tuskin mikään auktoriteetti puoltaa isoa kirjainta, mutta jos olen väärässä niin kai joku kertoo. --Höyhens 21. maaliskuuta 2008 kello 09.46 (UTC)

Pieni kirjain on huomattavasti harvemmin väärin kuin iso. Minä kirjoittaisin sen pienellä. --Ulrika 27. maaliskuuta 2008 kello 15.01 (UTC)

Ainakin pohjoisen media kirjoittaa kisat pienellä. --Riisipuuro 27. maaliskuuta 2008 kello 15.22 (UTC)--

Kuvasuhteet: kummin päin?

Suomi-Wikipediassa tuntuu olevan kuvasuhteiden merkinnässä kaksi käytäntöä: toisessa ilmaistaan suorakulmion vaakamitta ensin (esim. 2,39:1) ja toisessa pystymitta ensin (1:2,39).

Tähän soisi saavan yhtenäisen standardin. Antakaapa tulla perusteluja kumman tahansa puolesta (tai valaiskaa ihmeessä jos asia on jo aiemmin päätetty joko täällä tai vaikkapa Kielitoimistossa).

Aloitan itse sellaisella perustelulla "2,39:1"-mallin puolesta, että televisio/videopuolelta tutut kuvasuhteet 4:3 ja 16:9 merkitään aina näin päin. Tuntuisi loogiselta jatkaa samalla linjalla myös "x,xx:1"-tyyppisissä merkinnöistä.

Antti Näyhä 25. maaliskuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

X-koordinaatti ilmoitetaan ennen Y-koordinaattia. Kuvasuhteet samalla periaatteella. Missä täällä on tehty päinvastoin? --Jisis 25. maaliskuuta 2008 kello 16.51 (UTC)

Bongasin käänteisen käytännön ainakin seuraavista elokuvaformaatteja käsittelevistä artikkeleista: CinemaScope, Techniscope, Ultra Panavision 70, VistaVision, IMAX. --Antti Näyhä 26. maaliskuuta 2008 kello 07.42 (UTC)

Näyttäisi, että kyse on yhden käyttäjän väärinkäsityksestä. Artikkelien englanninkielisissä versioissa suhteet on oikein. Tämä ei tarkoita, etteikö esim. kuvasuhdetta 9:16 olisi olemassa. Sen saa, kun kääntää laajakuvatelevision kyljelleen. --Jisis 26. maaliskuuta 2008 kello 09.05 (UTC)