Ohje:Tyyliopas/Kielioppi
Wikipedia
Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kielen sääntöjä (katso Kielitoimisto).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Isot ja pienet kirjaimet
Erisnimet ja niihin verrattavat sanat kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Sana jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella silloin, kun kyseessä on kristinuskon, juutalaisuuden tai islamin jumala.
Tietolaatikoissa esiintyvät yleisnimet, jotka kirjoitetaan otsikon jälkeen, kirjoitetaan pienillä kirjaimilla. Katso esimerkiksi artikkeli Aristoteles: artikkelin oikealla laidalla olevassa tietolaatikossa on vasemmalla puolella otsikoita (kuten "Koulukunta"), jotka on kirjoitettu isolla alkukirjaimella, ja oikealla otsikon jälkeen tuleva käsite on pienellä (tässä tapauksessa "peripateettinen koulukunta").
[muokkaa] Lyhenteet ja lyhennesanat
Vältä lyhenteiden käyttöä. Kirjoittajasta lyhenteet saattavat äkkiseltään tuntua käteviltä, mutta lukijaa ne usein kuormittavat tarpeettomasti ja rikkovat lukurytmiä. Lisäksi lyhenteiden muodostamis- ja taivutussäännöt ovat mutkikkaita, mikä aiheuttaa helposti kirjoitusvirheitä.
Erittäin vakiintuneita lyhenteitä, sellaisia kuin esim. (esimerkiksi), ts. (toisin sanoen), jne. (ja niin edelleen) ja mm. (muun muassa), voi käyttää harkitusti, mutta tyylikkäintä on rajata niidenkin käyttö lähinnä irrallisiin välihuomautuksiin (esim. sulkeiden sisällä ne eivät töksähdä niin pahasti kuin juoksevassa tekstissä). Typografian parantamiseksi kannattaa pisteeseen loppuva lyhenne kytkeä seuraavaan sanaan niin sanotulla yhdistävällä välilyönnillä (jotta lyhenne ei jäisi yksinään rivin loppuun, jolloin se näyttäisi lopettavan virkkeen).
On myös sellaisia (usein sanojen alkukirjaimista muodostettuja) lyhenteitä, jotka itsessään ovat vakiintuneet jonkin asian nimeksi ja ovat tutumpiakin kuin lyhentämättömät nimet. Tällaisia ovat vaikkapa FBI (Federal Bureau of Investigation) ja HTTP (Hypertext Transfer Protocol). Niiden käyttö on usein jopa suotavampaa kuin täydellisen nimen. Ensimmäistä kertaa mainittaessa lyhenteet on kuitenkin hyvä kirjoittaa auki, jolloin täydellinen muoto annetaan kursiivimuotoisena sulkeissa, kuten yllä.
Alku- tai isokirjainlyhenteet, jotka lausutaan kirjain kerrallaan, erotetaan kaksoispisteellä taivutuspäätteestään ja kirjoitetaan mieluiten suuraakkosin (esim. HTTP:hen). Mikäli alkukirjainlyhenne lausutaan sanana, kaksoispistettä ei käytetä ja sana kirjoitetaan mieluummin pienaakkosin (esim. aidsiin; tosin erisnimeksi tulkittavan lyhennesanan ensimmäinen kirjain on tietenkin iso, esim. Natoon). Harvoin käytetyn tai muuten hankalan lyhenteen voi myös kytkeä yhdysviivalla erilliseen selvennyssanaan, johon taivutuspääte liitetään (esim. HTTP-protokollaan).
Suomen kieleen on sanojen ja lyhenteiden väliin vakiintunut niin sanottuja "lyhennesanoja", kuten Tehy, Nato tai Kela. Lyhennesanoja ei kirjoiteta isokirjainaakkosilla, ne luetaan tavallisten sanojen tapaan ("Nato" ei "N-A-T-O") ja niitä taivutetaan samalla tavoin kuin mitä tahansa muitakin sanoja.[1]
[muokkaa] Välimerkit
Wikipediassa noudatetaan suomen kieliopin välimerkkikäytäntöjä ja pilkutussääntöjä.
[muokkaa] Vaikeita sanoja
Internet-verkkoon liittyvät termit ovat vielä hieman vakiintumattomia suomen kieleen. Seuraavia sääntöjä suositellaan käytettäväksi:
Internet-sanan voi kirjoittaa tuoreimpien säännösten mukaan joko isolla tai pienellä alkukirjaimella. Toisaalta taas intranet kirjoitetaan pienellä. Internet taipuu Internetiin.
WWW kirjoitetaan yksinään isoilla kirjaimilla, koska se on isokirjainlyhenne sanoista World Wide Web. Lyhenne on kuitenkin niin yleinen, että on tavallista kirjoittaa esimerkiksi www-sivu pienillä kirjaimilla.
[muokkaa] Yhdyssana vai sanaliitto?
Yhdyssanan ja sanaliiton välillä valitseminen voi tuottaa hankaluuksia. Seuraavassa luettelossa on lueteltuna kahden sanan sanaliittoja.
Seuraavassa luettelossa on lueteltu kahden sanan sanaliittoja.
|
|
[muokkaa] Vieraan kielen vaikutteet
Vieraasta kielestä käännettäessä tekstiin tulee helposti anglismeja, svetisismejä tai muuta sellaista. Niitä pitäisi välttää. Yleinen vieraiden kielten passiivirakenne, jossa jotain tehdään jonkun toimesta, ei ole hyvää suomea. Suomeksi se käännetään aktiivirakenteella, jossa joku tekee jotain. Toimesta-ongelmaa havainnollistavat seuraavat esimerkkivirkkeet.
- VÄÄRIN: Yhtye perustettiin David Coverdalen toimesta.
- OIKEIN: David Coverdale perusti yhtyeen.
Suomeksi ei ole myöskään hyvä sanoa, että jotain tapahtui jostain johtuen, vaan että jotain tapahtui jonkin vuoksi tai takia. Toinen vaihtoehto on korvata rakenne jollain muulla rakenteella.
- VÄÄRIN: Tästä johtuen Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpääniskuja melko lailla. Tästä johtuen hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.
- OIKEIN: Tämän takia Juri sai kokea tönimistä ja kyynärpään iskuja melko lailla. Siksi hän valitsi taktiikakseen rauhallisen juoksun.
Yleisiä svetisismejä ovat rikas-, köyhä-, vapaa- tai ystävällinen-loppuiset adjektiivit.
- VÄÄRIN: lajirikas, verovapaa, väriköyhä
- OIKEIN: runsaslajinen, veroton, väritön
Muita svetisismejä: tänä päivänä (-> nykyään), jotakin löytyy (jotakin on, jotakin tavataan), hän omaa (hänellä on).
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Matti Räsänen: Lyhennesanat Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 22.4. 2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kielitoimisto: Kuntien nimet ja niiden taivutus
- Kielitoimisto: Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet
- Jukka Korpela: Nykyajan kielenopas
- Raimo Suonio: Oikeinkirjoitusohjeita news-kirjoittajille ja web-sivujen ylläpitäjille
