Svetisismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Svetisismi eli ruotsalaisuus tarkoittaa kielitieteessä ruotsista muuhun kieleen siirtynyttä lauserakennetta tai sanaa.[1]

Suomen kielenhuollossa on svetisismejä perinteisesti pidetty kartettavina. Esimerkiksi E. A. Saarimaan vuosina 1930 ja 1947 ilmestyneissä kielenoppaissa pidettiin useita ilmaustyyppejä kartettavina nimenomaan niiden (oletetun) ruotsin mallin mukaisuuden vuoksi. Osa näistä on sittemmin hyväksytty yleiskieleen, sillä ruotsalaisperäisyyden välttämisestä kielenhuollon periaatteena on luovuttu.[2]

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleinen suomen kieleen siirtynyt svetisismi on löytyä-sanan käyttö olla- tai sijaita-sanan asemesta sellaisissa tapauksissa, joissa löytyä-sanan objekti ei löydy etsimällä (esimerkiksi kaapista löytyy kaksi kirjaa, ruots. det finns två böcker i skåpet).

Myös tyyppi ”omenat ovat loppu” on svetisismi (vrt. ruotsin äpplena är slut). Parempaa suomea on sanoa omenat ovat lopussa[3]. Toisaalta nominatiivinkaltaiset tilan tai ajan ilmaisut näyttävät jo olevan osa suomen kieltä (vrt. Hän kävi meillä tässä joku päivä. Yksi kerta menin kouluun pyörällä.)

Osa aikaisemmin svetisismeiksi koetuista ilmauksista on hyväksytty suomen yleiskieleen. Esimerkiksi ennen kartettiin adessiivin käyttöä tekemisen tavan ilmaisemisessa, koska niissä nähtiin suomen kielelle vieraita ilmaisutapoja (vrt. ruotsin med-rakenne). Suositus ei tosin ollut aivan ehdoton, vaan hyväksyttiin tavan ilmaisijoina adessiivit avulla, luvalla, suostumuksella ja sillä ehdolla.[3]. Suomen kielen lautakunnan päätöksestä keväällä 2003 päätettiin suositusta löyhentää ja alettiin hyväksyä sellaisetkin tapaa ilmaisevat adessiivirakenteet tehdä työtä ilolla tai siivota huolella[4].

Svetisismejä ilmenee etenkin puhekielessä. Usein kuulee käytettävän muodollista subjektia eli se on -passiivia (vrt. ruotsin det är). Esimerkiksi virkkeen ”On vaikea ymmärtää, miksi hän tekee niin” asemesta sanotaan: ”Se on vaikea ymmärtää, miksi hän tekee niin” (toinen esimerkki: ”Se on kiva päivä tänään”).

Muita esimerkkejä suomen svetisismeistä:

  • väkirikas, miel. runsasväkinen tai väekäs
  • toiverikkaasti, miel. toiveikkaasti
  • kuituköyhä, miel. vähäkuituinen
  • verovapaa, miel. veroton
  • satsata, miel. panostaa, sijoittaa
  • tienata, miel. ansaita
  • pitää sisällään (=innehålla), miel. sisältää
  • vetää johtopäätös, miel. tehdä johtopäätös

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Hakusana ruotsalaisuus. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy.
  2. Salli Kankaanpää: Miksi kielenhuollon suositukset muuttuvat? Kielikuvia, 2010, nro 1, s. 11. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.10.2010.
  3. a b Nykysuomen käsikirja: Osmo Ikola: Kielioppi ja kielenopas
  4. Kielen tehtävä Kielitoimisto. Viitattu 14.1.2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.