Vytegran piiri
.svg)
Vytegran piiri (ven. Вытего́рский райо́н, Vytegorski raion) on kunnallishallintoalue Vologdan alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 13 100 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 29 100 henkeä (vuonna 2010)[2].
Maantiede ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vytegran piiri sijaitsee Vologdan alueen luoteisosassa Äänisjärven rannalla. Se rajoittuu pohjoisessa Karjalan tasavaltaan, idässä Arkangelin alueeseen, etelässä Vologdan alueen Kirillovin, Vaškin, Belozerskin ja Babajevon piireihin sekä lännessä Leningradin alueeseen.
Pinta-alasta 76,5 % on metsää ja 21,4 % maatalousmaata. Tärkeimmät joet ovat Vytegra ja Kovža, joita pitkin kulkee Volgan–Itämeren vesitie. Suurimmat järvet ovat Kovžskoje ja Megorskoje.[3] Luonnonsuojelualueita ovat Šimozeron, Kuštozeron ja Luhtozeron karstijärvet, Ježozeron ja Soidozeron maisemansuojelualueet, Verhneandomskin koskemattomat kuusimetsät, harvinaisen nuottaruohon kasvupaikka Jansorski sekä Atlantin, Pohjoisen jäämeren ja Kaspianmeren vedenjakajana toimiva Atleka[4]. Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve, kalkkikivi, savet, hiekka ja sora[3].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seudun muinaisia asukkaita olivat saamelaiset ja vepsäläiset. Vytegran pogosta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1496. Vytegran kaupunki on perustettu vuonna 1773. Itämeren ja Volgan vedenjakajan kautta kulki kauppareitti, jonka paikalle avattiin vuonna 1810 Marian kanavajärjestelmä. Vesitie uudistettiin vuonna 1964. Jatkosodan aikana suomalaisten hyökkäys pysähtyi Oštan seudulle.[5]
Keskiajalla Vytegran seutu kuului Novgorodin Äänisen viidennekseen ja 1700-luvulta lähtien Aunuksen lääniin. Vuonna 1927 perustettiin Leningradin alueeseen kuulunut Vytegran piiri, joka vuonna 1937 liitettiin Vologdan alueeseen. 1950-luvulla siihen yhdistettiin entinen Andoman piiri sekä osia lakkautetuista Oštan ja Kovžan piireistä.[5]
Hallinto ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin hallinnollinen keskus on Vytegran kaupunki, josta on 334 kilometriä alueen pääkaupunkiin Vologdaan[1]. Sen lisäksi piiriin kuuluu 12 maalaiskuntaa: Almozero (keskuspaikka Volokov Most), Andoma (Andomski Pogost), Annenski Most, Anhimovo (Belousovo), Devjatiny, Kazakovo (Paltoga), Kema (Mirnyi), Koštugi, Megra, Ošta, Samina (Oktjabrski) ja Janiševo. Kaupunkiväestön osuus on 37,2 % (vuonna 2010)[2].
Liikenne ja talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vytegrasta on maantieyhteydet Vologdaan, Karhumäkeen ja Lotinapeltoon. Volgan–Itämeren vesitietä pitkin kulkee vuosittain noin 9 miljoonaa tonnia tavaraa (lähinnä öljytuotteita) ja yli 900 matkustaja-alusta.[6]
Tärkeimmät elinkeinot ovat metsäteollisuus, kaivosteollisuus, sähköntuotanto, liikenne ja maatalous[6]. Metsäteollisuus on keskittynyt puunhankintaan. Vain yksi yritys tuottaa sahatavaraa. Severstalin omistama Belyi Rutšein kalkkikiviesiintymä on toistaiseksi lähes kokonaan hyödyntämättä. Elintarviketeollisuutta edustaa kalatehdas, juomavesipullottamo ja muutama leipomo. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa ja kananmunia.[7]
Matkailu ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailun kehittämisessä pyritään hyödyntämään Volgan–Itämeren vesitietä, seudun luontokohteita ja historiallisia nähtävyyksiä. Vytegrassa on kotiseutumuseo ja museoitu B-440 -sukellusvene.[8] Maaseudun rakennusmuistomerkkejä ovat Saminon kylän puinen pyhän Eliaan kirkko (1692–1702), piirin vanhin kivikirkko Anhimovossa (1780), Paltogan pogostan puinen Jumalan ilmestyksen kirkko (1733) ja klassistinen Jumalanäidin ennusmerkin kirkko (1810) sekä Andoman pogostan pyhän kolminaisuuden kirkko (1811)[5].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vologodskaja entsiklopedija, s. 154. Vologda: VGPU, Rus, 2006. ISBN 5-87822-305-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.12.2011). (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki: Tšislennost naselenija Rossijskoi Federatsii po gorodam, posjolkam gorodskogo tipa i raionam na 1 janvarja 2010 g. 2010. Moskva: Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Rosstat). Arkistoitu 20.12.2011. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b Prirodnyje resursy Vytegorskogo munitsipalnogo raiona vytegra-adm.ru. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
- ↑ Vologodskaja entsiklopedija, s. 155. Vologda: VGPU, Rus, 2006. ISBN 5-87822-305-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 22.12.2011). (venäjäksi)
- ↑ a b c Vytegorski munitsipalnyi raion: Obštšije svedenija vytegra-adm.ru. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
- ↑ a b Infrastruktura Vytegorskogo munitsipalnogo raiona vytegra-adm.ru. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
- ↑ Itogi sotsialno-ekonomitšeskogo razvitija Vytegorskogo munitsipalnogo raiona za janvar – nojabr 2008 goda vytegra-adm.ru. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
- ↑ Vytegorski munitsipalnyi raion: Turizm vytegra-adm.ru. Viitattu 22.12.2011. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vytegran piirin sivusto (venäjäksi)
- Vytegran piiri Vologdan alueen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
Babajevo • Babuškin • Belozersk • Grjazovets • Harovsk • Kadui • Kirillov • Kitšmengski Gorodok • Mežduretšje • Nikolsk • Njuksenitsa • Šeksna • Sjamža • Sokol • Tarnogski Gorodok • Totma • Tšagodoštša • Tšerepovets • Tšerepovets • Ustjužna • Ust-Kubinskoje • Vašk • Veliki Ustjug • Verhovažje • Vologda • Vologda • Vožega • Vytegra