Babajevon piiri
.svg)
Babajevon piiri (ven. Баба́евский райо́н, Babajevski raion) on paikallinen itsehallintoalue Vologdan alueella Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 9 200 neliökilometriä ja asukkaita on 24 900 henkeä (vuonna 2002).
Sijainti ja luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piiri sijaitsee Vologdan alueen läntisimmässä osassa. Se rajoittuu Vologdan alueen Tšagodoštšan, Ustjužnan, Kaduin, Belozerskin ja Vytegran piireihin sekä lännessä Leningradin alueeseen. Pinnanmuodostukseltaan seutu on tasaista järvimaisemaa. Suurten suoalueiden keskellä on 200 järveä. Suurin joki on Suda. Maaperä on maanviljelykseen huonosti soveltuvaa hiekkamaata.[1]
Seudulla sijaitsee kymmenen aluetason luonnonsuojelualuetta.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäiset asukkaat saapuivat seudulle mesoliittikaudella 7 000–4 000 vuotta eaa. Alueen alkuperäisväestöä lienee suomalais-saamelaista taikka lopilaista välikantakieltä puhuvat metsästäjä-keräilijät.[3] Ensimmäisen vuosituhannen alussa alueelle muutti itämerensuomalaisia vepsäläisiä, jotka puolestaan väistyivät pohjoisille syrjäseuduille toisen vuosituhannen vaihteessa saapuneiden slaavien tieltä. Vepsäläisiä asuu yhä piirin luoteis- ja koillisosissa Pjažozeron sekä Pondalan ja Kujan seudulla.
Piirin alueella sijainnut Kološman pogosta mainitaan ensimmäisen kerran Dmitri Donskoin testamentissa vuonna 1389. 1400-luvun lopulle saakka alue oli Novgorodin feodaalitasavallan sekä Vladimirin ja Suzdalin ruhtinaskuntien (myöhemmin Moskovan) rajaseutua, joka kuului pitkään Belozerskin ruhtinaskuntaan. Pietari I:n uudistusten myötä alue liitettiin Novgorodin lääniin Belozerskin ja Ustjužnan kihlakuntiin. Vuonna 1927 perustettiin Leningradin alueeseen kuuluneet Babajevon ja Borisovo-Sudskojen piirit, jotka vuonna 1937 liitettiin vasta perustettuun Vologdan alueeseen. Borisovo-Sudskoje yhdistettiin Babajevon piiriin vuonna 1959.[4]
Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin hallinnollinen keskus on Babajevon kaupunki. Lisäksi siihen kuuluu 10 maalaiskuntaa: Borisovskoje (keskuspaikka Borisovo-Sudskoje), Dubrovka, Pjažozero (Pjaželka), Požara, Saninskaja, Siutšskoje (Zapolje), Toropovo, Tsentralnoje (Kiino), Vepsäläinen kansallinen kunta (Timošino), Volodino.[5]
Piirin ja samalla myös piirihallinnon päämies on Oleg Tišin.[1]
Vepsäläisiä asuu 160 henkeä Pjažozeron kunnassa, jossa he muodostavat 7,5 % väestöstä. Entisessä Kujan kansallisessa vepsäläisessä kunnassa heitä oli 200 henkeä (45,5 % väestöstä).[4]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin kautta kulkee Pietarin ja Vologdan välinen rautatie (Babajevon asema). Eteläpuolella kulkevalle Vologdan–Uuden Laatokan maantielle on yhteydet Babajevosta.[6]
Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talouden perustan muodostaa metsänhankinta ja -jalostus. Vuonna 2004 metsäteollisuuden osuus teollisuustuotannosta oli 66,3 %, elintarviketeollisuuden 21,9 % ja sähköntuotannon 11,0 %. Piirin teollisuusyritykset tuottavat sahatavaraa, huonekaluja, pellavakuitua, maito-, liha- ja leipomotuotteita.
Alueella toimii 9 maatalousosuuskuntaa, 4 yksityistilaa ja 2 muualla sijaitsevien maatalousyritysten osastoa. Vuoden 2006 alussa laskettiin olevan myös 5180 henkilökohtaista viljelmää. Maatalous tuottaa maitoa, lihaa, viljaa, pellavaa ja perunaa.
Vuonna 1979 otettiin käyttöön Grjazovetsin ja Leningradin välinen kaasujohto, jonka kompressoriasema toimii Babajevossa. Vuonna 2005 ryhdyttiin rakentamaan piirin läpi kulkevaa Pohjois-Euroopan kaasujohtoa, jonka ensimmäisen vaiheen on suunniteltu valmistuvan vuonna 2010. Piirin alueella toimii myös Babajevon veturivarikko ja muita rautatieliikennettä palvelevia laitoksia.[2]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Piirin alueella on 22 koulua, joista 7 on keskikouluja. Babajevossa ja Borisovossa on lasten luomistyön keskukset. Babajevossa toimii kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, keskuskirjasto, kotiseutumuseo ja rautatieläisten kulttuuritalo. Maaseudulle on perustettu kulttuuri- ja vapaa-ajankeskuksia, joihin kuuluu kulttuuritaloja, kirjastoja, kerhoja ja museoita. Babajevossa ilmestyy piirilehti Naša žizn.
Venäjän ortodoksisen kirkon seurakuntia on Babajevossa sekä Krain ja Novaja Starinan kylissä.[1]
Vuodesta 1989 lähtien piirissä vietetään vepsäläistä ”Elämän puu” -perinnejuhlaa. Vuonna 2004 avattiin vepsäläiskulttuurin museo.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Babajevski raion. Pasport MO. vologda-oblast.ru. Viitattu 4.10.2008. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Babajevski raion. Priroda. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 8.11.2007. Viitattu 4.10.2008. (venäjäksi)
- ↑ Wayback Machine web.archive.org. 25.2.2009. Arkistoitu 25.2.2009. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ a b c Babajevski raion. Istorija. vologda-oblast.ru. Arkistoitu 20.10.2007. Viitattu 4.10.2008. (venäjäksi)
- ↑ Zakon Vologodskoi oblasti ”Ob ustanovlenii granits Babajevskogo munitsipalnogo raiona, granitsah i statuse munitsipalnyh obrazovani, vhodjaštših v jego sostav” regzakon.fpa.su. Viitattu 9.12.2011. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Babajevski raion vologda-oblast.ru. Arkistoitu 28.7.2009. Viitattu 4.10.2008. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Babajevon piiri Vologdan alueen sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive) (venäjäksi)
- Babajevon piirin sivusto (venäjäksi)
- Piirilehti Naša žizn (venäjäksi)
Babajevo • Babuškin • Belozersk • Grjazovets • Harovsk • Kadui • Kirillov • Kitšmengski Gorodok • Mežduretšje • Nikolsk • Njuksenitsa • Šeksna • Sjamža • Sokol • Tarnogski Gorodok • Totma • Tšagodoštša • Tšerepovets • Tšerepovets • Ustjužna • Ust-Kubinskoje • Vašk • Veliki Ustjug • Verhovažje • Vologda • Vologda • Vožega • Vytegra