Tamaryokucha
| Tamaryokucha | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | vihreän teen luokka |
| Alkuperä | Japani |
| Kuvaus | Arvostettu japanilaisen vihreän teen luokka, lehtiteessä usein koukkumaisia teelehtiä. Tamaryokuchaa on kahta tyyppiä. Vanhempaa perua on harvinaisempi kamari, joka on kiinalaiseen tapaan valmistettu, pannulla kuumennettuihin teelehtiin pohjautuva vihreä tee. Yleisempi on guricha, jonka valmistuksessa teelehtien hapettaminen keskeytetään höyryttämällä. |
Tamaryokucha (jap. 玉緑茶), on japanilainen vihreän teen luokka. Teen nimi johtuu japanin sanoista tama 'rullattu', ryoku ’vihreä’ ja cha ’tee’.[1][2] Japanilaisen teen tuotannosta noin 4,7 prosenttia on tamaryokuchaa.[3] Toinen lähde arvioi osuuden olevan noin 3 prosenttia.[2]
Käsite tamaryokucha sisältää kaksi toisistaan poikkeavaa teetyyppiä.[1][2][4]
- Mushi Sei Tamaryokucha eli guricha (ぐり茶, kiharainen), joskus mushiguri (蒸しグリ), kuivataan höyrytyttämällä ja teelehdet rullataan koneellisessa kuivausrummussa pilkun tai koukun muotoisiksi. Teetyyppi ilmestyi Japanin markkinoille 1920-luvulla. Alkujaan sitä aiottiin myydä Lähi-itään. Teetyyppiä valmistetaan ympäri Japania, mutta päätuotantoalue on Kyushun saari. Tunnettuja tuotantoalueita ovat Sagan prefektuuri (Ureshino tea) ja Shizuokan prefektuurin Isun niemimaa. Teekaupoissa myytävä tamaryokucha tarkoittaa miltei aina gurichaa. Maku on lähellä senchaa.[1][2]
- Kamairi Sei Tamaryokucha (釜炒り玉緑茶) eli kamairi. Sen päätuotantoalue on Kyushun saari. Teetyyppi on luultavasti saapunut 1500-luvulla Kiinasta. Teelehtien hapettaminen lopetetaan kiinalaiseen tapaan kuumentamalla lehtiä suuressa pannussa. Kamairi on harvinainen teetyyppi. Se on maultaan paljon senchaa vahvempaa.[1]
Tee haudutetaan senchan tapaan. Joillekin tee-erille on suositeltu esimerkiksi veden lämpötilaa 75–80 °C, haudutusaika noin 1 minuutti.[5][6] Arvostettu ranskalainen teetalo Mariage Frères suosittelee myymälleen tamaryokuchalle kolmen minuutin haudutusta 70-asteisesta vettä käyttäen.[7]
Hyvälaatuisen tamaryokuchan aromia luonnehditaan esimerkiksi makeahkon kukkaiseksi, ja juomasta saattaa erottaa hennon pähkinäisen sävyn. Halvemmissa tee-erissä maku on kirpeämpi.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kevin Gascoyne, François Marchand, Jasmin Desharnais, Hugo Américi: Tea. History terroirs varieties, s. 116–117 (The Nomencalture of Japanese Teas). s. 88–123. Firefly Books Ltd, 2014, 2nd Edition. ISBN 978-1-77085-319-5. (englanniksi)
- ↑ a b c d Japanese Green Tea: Tea Leaf Varieties thes-du-japon.com. Viitattu 11.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Gift of nature. Kinds of of Japanese green tea World Green Tea Association (japanilainen myynninedistämisjärjestö), o-cha.net. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 11.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Exploring Japan's Roasted Teas-Houjicha, Kamairicha-Tamaryokucha and Ire Bancha theteadetective.com. Viitattu 11.11.2015. (englanniksi)
- ↑ Tamaryokucha Kyoto. Sold out. (Arkistoitu – Internet Archive) dobratea.com
- ↑ Tamaryokucha myjapanesegreentea.com
- ↑ Tamaryokucha. Thé vert. Japon Mariage Frères, mariagefreres.com. Viitattu 11.11.2015. (ranskaksi)
- ↑ Tamaryokucha secret Japan pearl insight-tea.com. Arkistoitu 31.7.2015. Viitattu 11.11.2015. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||