Simo Rista
Simo Rista (vuoteen 1956 Renvall; 22. toukokuuta 1933 Helsinki – 18. helmikuuta 2021 Helsinki) oli suomalainen valokuvaaja, joka tunnettiin suomalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin kuvaajana. Hän tallensi suuren arkiston kuvia Helsingistä.[1]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valokuvaharrastuksen Simo Rista aloitti 14-vuotiaana vuonna 1947. Hän opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1951–1953. Sen jälkeen hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa taidemaalausta vuosina 1954–1958.
Taidemaalarin opintonsa hän rahoitti kameran avulla. Omien sanojensa mukaan Simo Rista oppi kuvaamaan filmipakkausten kylkeen painetuista ohjeista. Hän aloitti ammattimaisen valokuvauksen 1960-luvulla.
Simo Rista harjoitti erikoisvalokuvausta, valokuvataidetta, maisema- ja miljöökuvausta, sekä henkilökuvausta.[2]
Arkkitehtuurikuvausta ja Afrikkaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simo Rista käytti palkkikameraa, joka mahdollisti arkkitehtuurikuvauksen aloittamisen vuonna 1958. Hän kuvasi muun muassa Alvar Aallon arkkitehtuuria sekä puisia ja kivisiä luonnonmuotoja rakennuskulttuurissa. Rista pääsi arkkitehtitoimistojen luottokuvaajaksi. Nähtyään Simo Ristan kuvia arkkitehdit nimittivät hänet ”arkkitehtuurin kriitikoksi”, koska ne olivat analyyttisen tarkkoja ja oivaltavia.[3]
Simo Rista sai asiakkaikseen myös muotoilun ja muodin suunnittelijoita. Hän työskenteli muun muassa Armi Ratian, Timo Sarpanevan ja Tapio Wirkkalan kanssa.[3]
Helsingin Katajanokkaa hän kuvasi alueen uutta asemakaavaa suunnitteleville arkkitehdeille 1970-luvun alussa.[2]
Rista matkaili Afrikassa vuodesta 1964 alkaen. Mesopotamian vanhaa kulttuuria tallentui filmille 1970-luvun lopulla, sekä Gadameksen keidaskaupunki Libyassa. 1980-luvun alussa Simo Rista kuvasi Saharan keitaita, Etelä-Tunisiaa ja latoja Suomen Pohjanmaalla 1980-luvun alkupuoliskolla.
Hän dokumentoi 1990-luvun alkupuolella Tansanian Sansibarin Taarab-kulttuuria musiikkiesityksineen. Malissa hän kuvasi ruukkuja ja savikulttuuria. Madagaskarissa, Sansibarissa ja Pembassa sekä Keniassa hän kuvasi suomalaisten kehitysprojekteja sekä paikallista kulttuuria "turistin silmin". 2000-luvulla hän dokumentoi muun muassa Jordanian Petraa ja Egyptin Aleksandriaa.[2]
Helsingin kuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ristan vuosina 1969–1987 yhdessä valokuvaaja Eeva Ristan kanssa kuvaamista Helsinkiä esittävistä valokuvista julkaistiin vuonna 1999 internetissä näyttely Stadin taivaan alla. Se on 8 300 kuvan valikoima 60 000 kuvaa käsittävästä arkistosta.[4] He dokumentoivat isojen rakennushankkeiden takia katoamassa olevia maisemia varsinkin Helsingin pohjoisilta, koillisilta ja itäisiltä alueilta.[1]
Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Simo Rista piti yli 50 yksityisnäyttelyä eri gallerioissa.[3] Näyttelyssä otsikolla Sansibarin soittajat vuonna 2007 oli esillä valokuvia, jotka Simo Rista kuvasi 1980-luvulla tansanialaisen taarab-musiikin soittajien taltiointiprojektin yhteydessä.[5] Vuonna 2010 Helsingin kaupunginmuseon suositussa näyttelyssä Asfalttia ja auringonkukkia Hakasalmen huvilassa esiteltiin Simo ja Eeva Ristan valokuvia Helsingistä.[1]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ristan vanhemmat olivat kuvanveistäjät Ben Renvall ja Essi Renvall. Ristan ensimmäinen puoliso oli taidegraafikko Kirsti Rista ja toinen puoliso valokuvaaja Eeva Rista. Hänen veljiään ovat mediataiteilija Markus Renvall ja taiteilija Seppo Renvall.[1] Taiteilija Ilona Rista on Simo ja Kirsti Ristan tytär.[6]
Kunnianosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ansioistaan valokuvataiteen parissa Simolle myönnettiin Suomen Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkki.[3]
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Hakaniementori, 1970. -
Pohjoisesplanadi, 1969. -
Meritullinkatu 25, 1970. -
Yliskylän peruskoulu, 1970. -
Viikintie, 1970.
_-_ser083427_-_hkm.HKMS000005-km0000nn15.jpg)
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rista, Simo (1976): Reidar Särestöniemi. Porvoo, WSOY.
- Rista, Simo (1978): Mesopotamisk arkitektur. Stockholm, Statens historiska museum.
- Rista, Simo (1987): Suomalainen rakennustaide. Helsinki, Kirjayhtymä.
- Rista, Simo (1993): Town hall, Säynätsalo: Alvar Aalto. London, Phaidon Press.
- Helander, Vilhelm (1999): Säätytalo – The House of Estates. Valokuvat Simo Rista. Helsinki, Edita.
- Rista, Simo (2001): Nordisk akvarell 2001. Helsingfors, Nordiska akvarellsällskapet.
- Rista, Simo (2002): Petra – antiikin kadonnut kaupunki. Helsinki, Amos Andersonin taidemuseo, Yliopistopaino.
- Rista, Eeva – Rista, Simo – Kero, Esa (2002): Helsinki ja pienen pojan varjo. Helsinki, Rakennusalan kustantajat.
- Rista, Eeva – Rista, Simo – Savia, Satu (2010): Asfalttia ja auringonkukkia: Helsinki-valokuvia 1969–1989. Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo
Elokuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patarouva (1959), pitkä fiktio – kuvausassistentti, valokuvat
- Hannes Autere (1962), dokumentti – ohjaus, kuvaus
- Sam Vanni (1962), dokumentti – kuvaus
- Raportti eli balladi laivatytöistä (1964), pitkä fiktio – kuvaus
- Kuppausta Kotiharjun saunassa (1999), dokumentti – ohjaus, käsikirjoitus
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Simo Rista Elonetissä.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kartastenpää, Tero: Valokuvaaja Simo Rista on kuollut – dokumentaristi tallensi valtavan arkiston kadonnutta Helsinkiä. Helsingin Sanomat 20.2.2021. Viitattu 20.2.2021.
- ↑ a b c Kuka kuvasi Valokuvataiteen museo. Viitattu 21.2.2021.
- ↑ a b c d Salminen, Hannele: Kirjasta kirjaan: Simo Ristan hienoissa valokuvissa arjesta tulee juhla Kirjasta kirjaan. 21.2.2021. Viitattu 21.2.2021.
- ↑ Stadin taivaan alla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Galleria Leo. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Markkanen, Kristiina: Ilona Rista tekee taiteellisen kokeen. Helsingin Sanomat 14.5.2013. (Maksullinen artikkeli.) Viitattu 20.2.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Simo Rista Wikimedia Commonsissa
- Stadin taivaan alla (1969–1987) verkkonäyttelyn verkkosivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Simo Ristan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
| ||||||||||||||||||||||||||
