Rohtosuopayrtti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rohtosuopayrtti
Saponaria-officinalis-plant.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Suopayrtit Saponaria
Laji: officinalis
Kaksiosainen nimi
Saponaria officinalis
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Rohtosuopayrtti Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Rohtosuopayrtti Commonsissa

Rohtosuopayrtti eli suopayrtti (Saponaria officinalis) on perinteinen monivuotinen koristekasvi eli perenna, jota on nimensä mukaisesti käytetty rohtona ja pesuaineena.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ulkonäkö ja koko

Rohtosuopayrtti kasvaa noin 70 cm korkeaksi. Kolmikulmaiset lehdet ovat pareittain vastakkain pitkin vartta. Terttumainen, valkoinen tai hennon vaaleanpunainen kukinto on latvassa. Kukat voivat olla yksinkertaiset tai kerrotut. Kasvi kukkii heinäkuusta syyskuuhun ja tuoksuu varsinkin hämärän aikaan.

[muokkaa] Levinneisyys

Rohtosuopayrttiä kasvaa alkuperäiskasvina Keski- ja Etelä-Euroopassa ja Siperian länsiosissa. Pohjoisempana sitä tavataan puutarhakarkulaisena.[1]

[muokkaa] Elinympäristö

Rohtosuopayrtti viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Se leviää helposti ja kasvaa vähäiselläkin hoidolla; sitä näkee usein autiotalojen heinittyneillä pihamailla.

[muokkaa] Käyttö

Koko kasvia, varsinkin juurakkoa, on käytetty saippuan tapaan sillä se sisältää jopa 20 % sapoiineja[2] (vrt. pesupähkinät sisältävät 15 %). Sitä voitaisiinkin hyvin käyttää pesupähkinöiden tapaan pesukoneessa. Lääkerohtona sillä on hoidettu paiseita ja yskää[3] sekä sukupuolitauteja. Kasvin sisältämät saponiinit ovat myrkyllisiä, joten rohtokäyttöä ei suositella.[4] Pohjois-Amerikassa kasvin kukinnoilla on värjätty vihreää ja keltaista. Antiikin aikaan suopayrttiä on käytetty yleisesti villan puhdistamiseen.

[muokkaa] Lähteet

  1. Arne Anderberg: Den virtuella floran Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 26.8.2007. (ruotsiksi)
  2. kirja: Farmakognosia, Raimo Hiltunen
  3. Vihervanamo
  4. Pellervo

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä