Saponiinit
Saponiinit on rakenteeltaan laajakirjoinen ryhmä glykosideja, joita esiintyy niin kasvi- kuin eläinkunnassakin. Kaikille saponiineille on tyypillistä vesiliuosten vaahtoaminen tavalla, joka muistuttaa saippualiuosten käyttäytymistä. Nimi saponiinit tulee Saponaria-kasvisuvun eli suopayrttien tieteellisestä nimestä ja aikaisemmin Saponaria-suvun kasvien juurakoita on käytetty saippuan tavoin. Monille saponiineille on tunnusomaista karvas maku. Myrkyllisyydeltään ne ovat muille nisäkkäille kuin märehtijöille yleensä alhaisia.[1][2][3][4]
Rakenne ja esiintyminen eliöissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saponiinit koostuvat muiden glykosidien tavoin aglykonista ja sokeriosasta. Vaahtoamisominaisuus johtuu hydrofiilisesta sokeriosasta ja hydrofobisesta aglykoniosasta. Aglykonia kutsutaan sapogeniiniksi, joka voi olla 27 hiiliatomia sisältävä steroidi tai 30 hiiliatomia sisältävä triterpeeni. Steroidirakenteisia saponiineja kutsutaan usein saraponiineiksi. Tyypillisiä saponiinien sisältämiä sokereita ovat glukoosi, galaktoosi, ramnoosi, arabinoosi ja ksyloosi. Saponiinit voidaan luokitella myös sokerisivuketjujen määrän mukaan. Monodesmosideissa sokeriketjuja on yksi, bisdesmosideissa kaksi.[1][2][3][4]
Kasveissa saponiineja esiintyy erityisesti koppisiemenisissä kasveissa. Kasvien saponiinit voivat olla joko steroidi- tai triterpenoidirakenteisia. Monodesmosideja esiintyy kasvien juurissa, siemenissä ja kuoressa, kun taas bisdesmosidit ovat tyypillisiä kasvien lehdissä. Eläinkunnassa ainoastaan piikkinahkaiset tuottavat saponiineja. Merimakkaroiden saponiinit ovat triterpenoidirakenteisia ja meritähtien saponiinit ovat steroidirakenteisia. Merimakkarat ja meritähdet tuottavat saponiineja puolustautuakseen saalistajilta.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 1011. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ a b Bradley P. Morgan & Melinda S. Moynihan: Steroids, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.12.2013
- ↑ a b c Michael W. Schwarz: Saponins, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 6.12.2013
- ↑ a b Saponins Cornell University. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saponiinit Wikimedia Commonsissa
