Ugarit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ras Shamra
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ugarit (nykyinen Ras Shamra, arabiaksi رأس شمرة) oli muinainen kaupunki Foinikiassa Välimeren rannalla Pohjois-Syyriassa Latakian lähellä. Kaupunki kävi 1450–1195 eaa. mykeneläisaikana merikauppaa Kreikan Mykenen kanssa ja maakauppaa mm. Mesopotamian kanssa. Kaupungissa kehitettiin nuolenpääkirjoitus-aakkoset. Ryöstelevien merikansojen hyökkäys 1195 eaa. tuhosi Ugaritin.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ugarit oli merkittävä kauppakaupunki, jossa ristesivät etelästä pohjoiseen ja maalta merelle kulkeneet kauppareitit. Kaupungin läpi kulki viiniä, öljyä, tekstiiliejä ja puuta. Itse kaupungissa tuotettiin purppuraväriä. Ugaritissa vaikuttivat siellä asuneiden kanaanilaisten liäksi myös alueella likkuneet babylonialaiset, hurrilaiset, kyproslaiset ja aigeialaiset.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ugaritilaisen palatsin raunioita
Ugaritilaisen prinssin pää

Paikalla on ollut kylä-asutusta jo 6000 eaa. jolloin seuduilla vallitsi Amuqin kulttuuri. Se oli Pohjois-Levantin paras luonnonsatama ja oli kuparia tuottavan Kyproksen koilliskärkeä vastapäätä. Kauppa ulottui Kreetaan minolaisen kulttuurin alueelle, Egyptiin ja itään Mesopotamiaan.[1] Myös Mykenen aikoina kaupunki kävi kauppaa Egyptin, Syyrian, Kyproksen ja Mykenen kanssa. Egyptin keskivaltakunnan 12. dynastian faaraon Sesostris II:n (1971–1926 eaa.) tiedetään löytöjen perusteella käyneen Ugaritissa. Silloin siellä oli Daganin tamppeli, ja muita pienempiä temppeleitä. Kaupungista on löydetty Amenofis III:n sfinksi.

Samoihin aikoihin Ugaritissa oli Kreetan kauppasiirtola, babylonialaisia sylinterisinettejä. Aleppo ja Mari olivat hyvissä väleissä kaupungin kanssa. Hurrilaisten saapuminen taannutti aluetta, niin kuin tätäkin kaupunkia. Thuthmosis-kuninkaiden jälkeen kaupunki egyptiläistyi uudelleen.

Kaupungissa otettiin käyttöön nuolenpääkirjoitus-aakkoset, joissa oli 30 merkkiä noin 1400 eaa. Sillä kirjoitettiin muun muassa Keret- ja Akhas-eepokset. Jumalien kuningas oli El, hedelmällisyyttä ja säätä valvoi Alijan-Baal, rakkautta ja sotaa Anat, Auringon ja kuun jumalatar Shapash, kuun jumala Jarik, kuoleman jumala Mot, seppien ja tsiteilijoiden jumala Koshar-va-Khasis ja monia muita jumaluuksia.[2]

Ugarit kasvoi alueensa keskeiseksi kaupungiksi noin 1450–1350 eaa. Sen alainen valtio laajeni sadan kylän tai kaupungin alueelle. Tuohon aikaan kaupunkiin rakennettiin 900 neliömetrin kokoinen palatsi.

Faaraoiden Amenhotep II, Thutmosis IV ja Amenhotep III aikoihin kaupunki oli Egyptin vallan alla, mikä ei liene ugaritilaisia pahemmin häirinnyt. Niqmaddi II 1370–1340 eaa. siirtyi heettiläisten, Egyptin vihollisen puolelle, kun suuri heettiläinen valloittajakuningas oli lyönyt Mitannin valtakunnan. Heettiläistenkin kanssa saatiin hyvä vasallisopimus, ja Ugarit saattoi laajentaa aluettaan. Shuppiluliuman seuraaja Mursili II jatkoi samaa linjaa kuin isänsä seuraavan Ugaritin kuninkaan Niqmepan kanssa. Edelleen Hattushili III ja Ammistamru II:n kanssa säilyivät hyvät välit, ja ihme kyllä niin myös heettiläisten viholliseen Egyptiin. Lopulta heettiläiset ja Egypti sopivat riitansa Kadeshin taistelun jälkeen, mikä ei tietenkään Ugaritin asemaa huonontanut, vaikka Ugarit Ramses II:n aikaan joutui Egyptin vallan alle. Ugarit oli Egyptin vallassa vielä Merenptahin aikoina. Näihin aikoihin Ugaritin omistivat mykeneläiset ja kyproslaiset.[3]

Kaupunki kukoistus loppui 1195 eaa. ja se tuhottiin pronssikauden lopussa, kun merikansat hyökkäsivät sinne. Tämä tapahtui myöhäishelladisen LHIIIC-kauden päättyessä. Kaupungista on löydetty sumeriksi, akkadiksi, heetiksi ja ugariitiksi kirjoitettuja savitauluja ja kypros-minolaista kirjoitusta, sekä egyptiläisiä ja luuvilaisia hieroglyfejä.

Ugaritin kuninkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeiset Ugaritin kuninkaat

  • ennen 1349 ‘Ammittamru I
  • 1349 - 1315 Niqmaddu II
  • 1315 - 1313 Arhalba
  • 1313 - 1260 Niqmepa
  • 1260 - 1235 ‘Ammittamru II
  • 1235 - 1220 Ibiranu
  • 1220 - 1215 Niqmaddu III
  • 1215 - 1185 ‘Ammurapi

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bourdreuil, P. 1991. "Une bibliothèque au sud de la ville : Les textes de la 34e campagne (1973)". in Ras Shamra-Ougarit, 7 (Paris).
  • Drews, Robert. 1995. The End of the Bronze Age: Changes in Warfare and the Catastrophe ca. 1200 BC (Princeton University Press). ISBN 0-691-02591-6
  • Smith, Mark S., 2001. Untold Stories ; The Bible and Ugaritic Studies in the Twentieth Century ISBN 1-56563-575-2 Chapter 1: "Beginnings: 1928–1945"
  • Sanford Holst. "Phoenicians: Lebanon's Epic Heritage," Cambridge and Boston Press, Los Angeles, 2005.
  • Ugarit Forschungen (Neukirchen-Vluyn). UF-11 (1979) honors Claude Schaeffer, with about 100 articles in 900 pages. pp 95, ff, "Comparative Graphemic Analysis of Old Babylonian and Western Akkadian", (i.e. Ugarit and Amarna (letters), 3 others, Mari, OB,Royal, OB,non-Royal letters). See above, in text.
  • Virolleaud, Charles, 1929. "Les Inscriptions cunéiformes de Ras Shamra." in Syria 10, pp 304–310.
  • Yon, Marguerite, 2005. The City of Ugarit at Tell Ras Shamra ISBN 1-57506-029-9 (Translation of La cité d'Ugarit sur le Tell de Ras Shamra 1979)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 422. Kirjayhtymä, 1971.
  2. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 423. Kirjayhtymä, 1971.
  3. Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, s. 424. Kirjayhtymä, 1971.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ugarit.

Koordinaatit: 35°36′06″N, 35°47′0″E