Ranskan suuren vallankumouksen aikajana

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seuraavassa on Ranskan suuren vallankumouksen aikajana. Ranskan vallankumouksen katsotaan alkaneen vuonna 1789 ja päättyneen 1799 tai 1815.

Tausta ja alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valistusajattelijat kritisoivat monarkkeja ja puolustavat järkeä, liberalismia, demokratiaa ja vallan hajauttamista.
  • 1783 Amerikan vallankumous päättyy Pariisin rauhaan, uudistusten kannattajat saavat siitä toivoa, ja myöhempi Ranskan vallankumousten kenraali Lafayette ym. vallankumouksen puolella taistelleet innoittuivat vapausaatteesta.
  • 20.8.1786 Rahaministeri Charles Alexandre de Calonne ilmoittaa Ranskan varojen loppuneen.
  • 2.7.1787 Pariisin parlamentti torjuu kuninkaan uudet verolait. Kuninkaan kuitenkin julistettua lain 6.8. parlamentti julisti lain laittomaksi kansan tuella, mutta kuningas erottaa parlamentin ja sulkee Pariisin poliittiset klubit.
  • 5.5.1789 Neuvoa-antavat valtiopäivät (’’Estates-General’’) kutsutaan koolle ensi kerran vuoden 1614 jälkeen, kun kuningas Ludvig XVI haluaa rahapulan vuoksi verottaa myös aatelia ja papistoa.
  • 17.6.1789 Kolmas sääty (joka edustaa periaatteessa 97 % kansasta, joskin varallisuudella painotetusti, ja johon osa papistosta oli jo liittynyt ja aatelia liittyi 24.6.) julistautuu kansalliskokoukseksi.
  • 20.6.1789 Kokoontumispaikalta ulos lukittu kansalliskokous (kolmas sääty) vannoo pallohuoneen valan: se ei hajaantuisi ennen kuin perustuslaki olisi säädetty.
  • 23.6.1789 Kaksi kaartin komppaniaa kapinoi väestön levottomuuksia kohdatessaan. Kuningas pyrkii 35-kohtaisella ohjelmallaan ylläpitämään kolme säätyä.
  • 24.6.1789 48 aatelista liittyy kansalliskokoukseen Orléansin herttuan johdolla.
  • 27.6.1789 Kuningas tunnustaa kansalliskokouksen ja käskee 1. ja 2. säädyt liittymään siihen.
  • 30.6.1789 Suuri väkijoukko valtaa vankilan ja vapauttaa kapinalliset kaartinkomppaniat. 1.7. kuningas rekrytoi lisää joukkoja, myös ulkomaisia palkkasotureita.
  • 13.7.1789 Pariisissa perustetaan Kansalliskaarti keskiluokasta.
  • 14.7.1789 Bastiljin valtaus, josta tuli vallankumouksen symboleja, vaikka vankilassa oli enää 7 vankia ja ylivoimainen puolustus antautui hyökkäävän väkijoukon säästämiseksi verilöylyltään. Vastoin väkijoukon johtajan lupausta väkijoukko murhaa Bastiljista poistuvat. Muun muassa kuvernööri Bernard-René de Launay ja myöhemmin valtiovarainministeri Joseph Foullon sekä Pariisin pormestari Jacques de Flesselles surmataan.
  • 15.7.1789 Markiisi de Lafayette nimitetään kansalliskaartin komentajaksi.
  • 17.7.1789 Loppukesän "suuri pelko" alkaa: talonpojat kapinoivat feodalismia vastaan ja kaupungeissakin on mellakoita, osa aatelista pakenee.
  • 4.8.1789 Kansalliskokous lakkauttaa feodalismin eli aatelin ja papiston tuomio- ja verotusvallan alueensa talonpoikiin (mm. kymmenykset) ja kaikki säätyetuoikeudet.
  • 27.8. Kansalliskokous hyväksyy ihmisoikeuksien julistuksen Amerikan vallankumouksen mallin mukaisesti ja Thomas Jeffersonin esitarkastuksella.
  • 5.-6.10. Liberaali monarkistinen perustuslaki, Pariisin väkijoukot, naisten marssi Versaillesiin.
  • 6.10. Kuningas Ludvig XVI suostuu viimein ratifioimaan feodalismin lakkauttamisen. Versailles'n palatsi vallataan. Kuningas ja kansalliskokous siirtyvät Pariisiin.
  • 2.11. Kirkon omaisuutta kansallistetaan ja ryöstetään.
  • joulukuu: äänioikeus myönnetään "aktiivisille" (omaisuutta omistaville) kansalaisille.
  • Tammikuu 1790: Hallinnolliset departementit muodostetaan maakuntien sijaan.
  • 13.2.1790 Uskonnolliset säädökset kumotaan.
  • 29.3.1790 Paavi Pius VI tuomitsee ihmisoikeuksien julistuksen salaisessa istunnossa.
  • Toukokuu: Kansalliskokous kieltää valloitussodat.
  • 19.5. Kansalliskokous lakkauttaa aateliston.
  • Heinäkuussa kordellieeriklubin, jakobiiniklubin ja muiden poliittisten klubien valta kasvaa.
  • Syyskuu: äärivasemmistolaisen Jacques Hébertin radikaali Le père Duchesne -lehti alkaa ilmestyä
  • 30.1.1791 Kreivi Honoré Mirabeau valitaan kansalliskokouksen johtajaksi.
  • 28.2.1791 "Tikaripäivä": Lafayette pidätyttää 400 aseistautunutta aristokraattia Tuileries'n palatsissa.
  • 2.3. Ammattikunnat lakkautetaan.
  • 2.4. Mirabeau kuolee. Hänestä tulee ensimmäinen Panthéoniin haudattu.
  • 13.4. Paavi Pius VI:n kiertokirje tuomitsee sen, että valtio on ottanut Ranskan kirkon alaisuuteensa.
  • 20.-25.6. Kuningasperhe pakenee ja palautetaan Pariisiin väkisin.
  • 10.7. Keisari Lepold II kutsuu kuningashuoneet lankonsa Ludvig XVI:n avuksi.
  • 15.7. Kansalliskokous julistaa kuninkaan koskemattomaksi ja palauttaa hänen valtansa.
  • Heinäkuu: Voltairen ruumis siirretään Panthéoniin.
  • 14.8. Orjakapinoita Haitissa.
  • 13.-14.9. Kuningas hyväksyy perustuslain.
  • 30.9. Kansalliskokous hajaantuu.

Lakiasäätävä kokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoripuolueen valtaannousu ja terrorivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3.12. Entinen kuningas Ludvig XVI eli Louis Capet oikeuteen. Girondistitkin vaativat tuomitsemista, mutta moni vuoripuoluelainen kuolemaa, mikä nosti vuoripuolueen kannatusta.
  • 21.1.1793 Entinen kuningas teloitetaan.
  • 7.3.1793 Kapinointia vallankumousta vastaan. 30.5. Lyonissa jne.
  • 11.3. Vallankumoustuomioistuin perustetaan Pariisiin.
  • 6.4. Julkisen turvallisuuden komitea perustetaan.
  • 2.6. Girondistikansanedustajia pidätetään jakobiinien (joissa Vuoripuolue on jo saanut vallan) toimesta.
  • 10.6. Jakobiinit saavat vallan Julkisen turvallisuuden komiteassa.
  • 13.7. Girondisti Charlotte Corday puukottaa tappolistaa kylvyssä kirjoittavan Vuoripuolue-keskushahmo Jean-Paul Marat’n.
  • 27.7. Robespierre valitaan Julkisen turvallisuuden komiteaan.
  • 28.7. Konventti tuomitsee 21 girondistikansanedustajaa Ranskan vihollisiksi.
  • 23.8. Asevelvollisuus (pakko) otetaan käyttöön.
  • 5.9. Terrorin aika alkaa (toisen tulkinnan mukaan 27.6.1793 – 27.7.1794)
  • 9.9. Sanskulotit-vallankumousarmeija perustetaan.
  • 22.9.1793 Vallankumouskalenteri käyttöön. Ajanlaskun aluksi 22.9.1792.
  • 29.9. Maksimihintalaki määrää monien tavaroiden ja palveluiden hinnat.
  • 16.10. Marie Antoinette teloitetaan.
  • 21.10. Papistonvastaiset lait: papit kannattajineen saa tappaa.
  • 3.11. Naisten oikeuksien puolustaja Olympe de Gouges teloitetaan hänen girondistisympatioittensa vuoksi.
  • 8.11. Madame Roland teloitetaan osana girondistien vainoa.
  • 10.11. Järjen jumalattaren juhlintaa Notre Dame-kirkossa, joka on muutettu Järjen temppeliksi.
  • 4.12. Valta keskitetään Julkisen turvallisuuden komitealle.
  • 23.12. Vendéessä viimein voitetaan tasavallan vastainen kapinointi ja 6000 vankia teloitetaan. Helmikuussa lisää joukkomurhia.
  • 19.3.1794 Robespierre ja Danton pidätyttävät Jacques Hébertin kannattajineen. 24.3. heidät teloitetaan.
  • 28.3.1794 Filosofi, matemaatikko, radikaaliliberaali vallankumouksellinen Condorcet kuolee vankilassa.
  • 30.3. Danton ja Camille Desmoulins kannattajineen pidätetään. Heidät teloitetaan 5.4.
  • Robespierren kilpailijat on nyt raivattu ja hän on lähes yksinvaltias. Toisaalta puhutaan myös Rousseauhun uskovien[2] Robespierren, Saint-Justin ja Couthonin "(terrorin) triumviraatista"[3].
  • 7.5. Robespierren deistinen Korkeimman olennon kultti korvaa Hébertin ateistisen Järjen palvonnan.
  • 10.6. Vallankumoustribunaali saa oikeuden tuomita kuolemaan ilman todistajien kuulemista. Niinpä 12.6. - 28.7. teloitettiin 1285 ihmistä. [2]
  • 26.6. Ranska voittaa Itävallan joukot Fleuruksen taistelussa.
  • 27.7.1794 (vallankumouskalenterin mukaan 9 thermidor) Saint-Justin puhuessa Robespierren aloitteen puolesta puhdistuksia pelänneelle kansalliskokukselle edustajat alkoivat huutaa: "Alas, tyranni!", osa teloitusta peläten, osa vihoissaan Dantonin kohtalosta. Lopulta vain Robespierren nuorempi veli Augustin sekä Lebas tukivat "terrorikolmikkoa", ja nämä viisi pidätettiin iltapäivällä ja teloitettiin 28.7.1794. [2]

Terrorikauden jälkeen: direktoraatti ja Napoleon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuoden 1794 loppupuoli: vastareaktiona jakobiineja vainotaan. 11.11. Jakobiiniklubi suljetaan.
  • 31.5.1795 Pariisin vallankumousoikeus lakkautetaan.
  • 22.8. Ranskan vuoden 1795 perustuslaki ratifioidaan: kaksikamarinen parlamentti, toimeenpaneva viiden direktorio (valtaan 2.11.1795).
  • 5.10.1795 Napoleon Bonaparte tukahduttaa Pariisin kansannousun ja nousee armeijassa keskeiseksi.
  • 10.5.1796 Napoleon Italiassa (Lodin taistelu); jo 9.3. hän nai Josephinen.
  • 4.9.1797 (”18 Fructidor”) Kolme direktoreista kaappaa vallan Napoleonin tuella. Terrorikauden toimia palautetaan käyttöön, mm. sananvapaus lakkautetaan ja pappeja vainotaan.
  • 1798: Lisää Napoleonin sotamenestystä: helmikuussa Rooman ja huhtikuussa Sveitsin tasavalta perustetaan Ranskan suojeluksessa. Sodat jatkuvat.
  • 9.11.1799 Napoleon kaappaa vallan direktoraatilta (“18 Brumaire”).
  • 24.11.1799 Vuoden VIII perustuslaki: Napoleon hallitsijaksi konsulina. Ranskan suuri vallankumous 1789-1799 on päättynyt (toisen tulkinnan mukaan 1789-1815).

Myöhemmin Napoleon kruunataan keisariksi (1804), häviää, Bourbonien kuningasvalta palaa (1815).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.ilab.fi/forum/Forum1/HTML/000014.html
  2. a b c d Maximilien François Marie Isidore de Robespierre, 1902 Encyclopedia (Encyclopaedia Britannica)
  3. Georges Couthon, Classic Encyclopedia (1911 Edition of the Encyclopaedia Britannica)