Sveitsiläiskaarti
Wikipedia
Sveitsiläiskaarti tarkoittaa sveitsiläisistä palkkasotureista koottuja sotilasosastoja, joita käytettiin 1400-luvulta alkaen Euroopan hoveissa ja käytetään edelleen Vatikaanivaltiossa.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa käytettiin yleisesti eri maista peräisin olevia palkka-armeijoita. Tuolloin köyhän kotimaansa takia sveitsiläiset toimivat usein eri puolilla Eurooppaa palkka-armeijoissa. Sveitsiläiskaartien tehtävä on yleensä ollut henkivartijana tai linnanvartijana toimiminen tai seremoniallinen, mutta joskus niitä on käytetty myös taistelukentällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sveitsiläiskaarti Ranskassa
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: vain irrallisia anekdootteja |
Ranskan kuninkaat pitivät sveitsiläiskaartilaisia arvossa ja heitä nähtiinkin aina vallankumoukseen asti niin Versaillesissa kuin Tuileries-palatsissakin; vallankumouksen historiasta kirjoittaneen 1900-luvun alkupuolen historioitsijan Octave Aubryn mukaan viimeksi mainitun palatsin pihalla syntyi perinne, ettei sveitsiläiskaarti enää koskaan antaudu: säästääkseen urhoollisten miesten hengen kuningas Ludvig XVI käski heidän lopettaa toivottoman vastarinnan ja antautua, kun jakobiinit hyökkäsivät palatsiin 10. elokuuta 1792 valtavalla ylivoimalla ja kaarti oli jo päättänyt myydä henkensä niin kalliilla hinnalla kuin mahdollista.
Kuningas kirjoitti lyhyen ja yksinkertaisen käskyn, joka on säilynyt Ranskan valtionarkistossa. Kaartin komentaja, marsalkka d´Hervilly, varoitti käyttävänsä käskyä vain ääritilanteessa. Hän pääsi luotisateen läpi miestensä luo, mutta vastarinta jatkui kunnes ammukset loppuivat. Silloin marsalkka totesi tilanteen toivottomaksi ja luki käskyn. Sveitsiläiskaarti totteli kuninkaallista käskyä ja antautui, mutta kaartin äärimmäisen tehokkaasta vastarinnasta riehaantuneet jakobiinit murhasivat antautuneet sveitsiläiset lähes viimeiseen mieheen.
Tämän jälkeen tehtiin Octave Aubryn mukaan yksimielinen päätös: sveitsiläiskaarti ei antaudu kenenkään käskystä vaan taistelee viimeiseen hengenvetoon. Päätös ei kuitenkaan pitänyt, vaan vuoden 1830 vallankumouksessa sveitsiläiskaartilaiset antautuivat tai piiloutuivat Tuileries'n valtaajia väkijoukkoon, ilmeisesti suuren vallankumouksen verilöylyn uusiutumisen pelossa. Tämän jälkeen sveitsiläiskaartia ei enää käytetty vallankumouksellisia vastaan.
Tuileriesissa kaatuneiden ja murhattujen sveitsiläiskaartilaisten muistomerkki Kuoleva leijona on Luzernissa kallionkoloon sijoitettuna. Sen loi kuvanveistäjä Bertel Thorvaldsen. Muistomerkin kaksoiskappale on Kööpenhaminassa taiteilijan nimikkomuseossa.
[muokkaa] Sveitsiläiskaarti Vatikaanissa nykyään
Vatikaanivaltion 110-miehinen Sveitsiläiskaarti on maan ainoa sotilaallisluonteinen yksikkö jonka päätehtävä on Paavin turvallisuudesta huolehtiminen. Seremoniaroolin ohella Sveitsiläiskaarti on nykyaikainen, hyvin koulutettu ja riittävällä voimalla varustettu turvallisuusyksikkö. Italian armeija vastaa tarvittaessa Vatikaanivaltion sotilaallisesta puolustuksesta.
Pääsyvaatimukset kaartiin
- Katolilaisuus kirkkokuntana
- Miespuolinen Sveitsin kansalainen
- Suorittanut asepalveluksen Sveitsin armeijassa
- Pituus yli 174 cm
- Urheilullinen
- Moitteeton tausta
- Naimaton
- 19–30-vuotias, yli 30-vuotias voi päästä uudestaan Kaartiin jos on palvellut aikaisemmin
- Suorittanut keski- tai ammattikoulun
Kaartilainen saa automaattisesti Vatikaanin kansalaisuuden. Kaartilaiselle kyse on kunniatehtävästä ja yksikköön onkin hakijoita paljon enemmän kuin tarvitaan. Vasta aliupseerit voivat tietyin ehdoin avioitua. Kahden vuoden palveluksen jälkeen kaartilainen voi halutessaan päättää palveluksensa, minkä myötä hän menettää kansalaisoikeutensa. Kaarti käyttää italian ja saksan kieliä.
[muokkaa] Triviaa
|
|
Tämä osio sisältää luettelon nippelitietoa. Voit auttaa Wikipediaa yhdistämällä oleelliset tiedot artikkelin muihin osioihin ja poistamalla merkityksettömät tiedot. |
- Yleinen väärinkäsitys on, että sveitsiläiskaartin komeat asut olisi suunnitellut italialainen taiteilija Michelangelo. Itse asiassa asut suunnitteli kaartin komentaja Jules Repond (1910–1921) vuonna 1914. Asuja käytetään vain juhlapäivinä, arkisin sotilailla on tummanvihreä sotilaspuku.
- Vuonna 1506 perustettu Sveitsiläiskaarti on maailman vanhin edelleen toimiva sotilasosasto. Sen vuosipäivä on 6. toukokuuta.
- Paavi Johannes Paavali II:a vastaan tehdyn murhayrityksen jälkeen osa sveitsiläiskaartilaisista toimii vartiointitehtävissään siviilipukuisina, turisteja tai Pietarinkirkon henkilökuntaa esittäen.
- Kaartilainen Cédric Tornay surmasi 4. toukokuuta 1998 Kaartin komentajan eversti Alois Estermann'in, tämän vaimon ja itsensä.
