Jacques Hébert

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jacques Hébert

Jacques René Hébert (15. marraskuuta 175724. maaliskuuta 1794) oli ranskalainen vallankumouspoliitikko ja lehtimies. Hébert julkaisi lehteä nimeltä Le père Duchesne, jossa hän propagoi ääriradikaaleja mielipiteitään ja kiihotti väkivaltaan.

Hébertin kannattajista käytettiin nimeä hébertistit, ja he muodostivat vallankumouksen terrorikauden takana olleen äärivasemmistolaisen vuoripuolueen jyrkimmän siiven. Danton johti maltillisempaa ja Robespierre keskisiipeä. Vuoripuolue oli mukana vallankumouksen alussa 1789 pienemmässä roolissa, mutta syrjäytti liberaalit ja nousi katumellakoiden, propagandan ja väkivallan avulla valtaan loppuvuonna 1792.

Keinoina väkivalta ja terrori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hébert oli vaikutusvaltaisimpia Ranskan suureen vallankumouksen aikaisia poliitikkoja. Hän oli tärkeimpiä vaikuttajia kuningas Ludvig XVI:n kuolemaan tuomitsemisen ja mestaamisen takana, ja kehitti myös kuningatar Marie Antoinettea vastaan nostetun syytteen insestistä, jonka perusteella kuningatar toimitettiin giljotiiniin.

Kristinuskon vastainen Hébert oli merkittävä tekijä Ranskan uskonnosta riisumisen takana ja järjen palvonta -kultin kehittämisessä. Sen seurauksena esimerkiksi kirkkojen kallisarvoisia esineitä ryöstettiin ja tuhottiin.

Pariisin Syyskuun murhien aikana Hébert johti Forcen vankilassa riehunutta osastoa.

Yleisen turvallisuuden valiokunta, jonka kärjessä Hébert oli, aloitti terrorikampanjan, jonka aikana surmattiin kymmeniä tuhansia ihmisiä. Menetelminä käytettiin kaikkea mahdollista giljotiinista hukuttamiseen.

Hébertin loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 1794 Maximilien Robespierre kukisti Dantonin tuella Jacques René Hébertin ja muut hébertistit, jotka teloitettiin 24. maaliskuuta. Pian tämän jälkeen Robespierre teloitutti Dantonin ja sai käytännössä lähes diktaattorin vallan. Hébertistien mestauksesta katsotaan alkaneen terroriajan pahimman vaiheen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]