Nord Pool

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nord Pool
Nord Pool Spot
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 1993 (sähkömarkkinayhtiö Statnett Marked AS käyntiin Norjassa), 1996 (Nord Pool ASA perustetaan Ruotsin liittyessä mukaan), 2001 Nord Pool Spot AS perustetaan[1]
Kotipaikka Nord Pool Spot: Vollsveien 17 B, Granfoss Næringspark, 1366 Lysaker, Norja[2]
Toimiala sähköpörssi
Omistaja kantaverkkoyhtiöt Statnett, Energinet.dk, Svenska Kraftnät, Fingrid, Elering, Litgrid[3]Lisäksi Latvian sähkömarkkinoiden avatuessa AST:llä mahdollisuus liittyä osaomistajaksi.[4]
Kotisivu www.npspot.com

Nord Pool tai Nord Pool Spot AS on osakeyhtiömuotoinen, Pohjoismaiden ja Baltian maiden (tarkemmin Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Viron ja Liettuan) kantaverkkoyhtiöiden yhdessä omistama sähköpörssi.[3] Myös Latvian kantaverkkoyhtiölle AST:lle (Augstsprieguma Tīklsi) on varattu oikeus hankkia muiden Baltian kantaverkkoyhtiöiden kaltainen 2 % omistusosuus, kun maan sähkömarkkinat avataan.[4] Nord Pool Spotin kotipaikka on Norjan Lysakerin kunnassa.[2]

Nord Pool tarkoitti aiemmin myös 1996 perustettua Nordic Pool Spotin emoyhtiötä Nord Pool ASA:aa, jonka kantaverkkoyhtiöt Statnett Norjasta ja Svenska Kraftnät Ruotsista omistivat puolittain. Tuo yhtiö on sittemmin myyty Nasdax OMX:lle ja sen nykyinen nimi on NASDAQ OMX Commodities.[5]

Nord Pool on tyypillinen raaka-ainepörssi, eli siellä käydään kauppaa arvopapereiden asemesta muilla hyödykkeillä, tässä tapauksessa sähköllä. Nord Poolissa on kolme keskeistä kauppapaikkaa: seuraavan päivän sähkön hinnan tunnin tarkkuudella määräävä Spot-markkinat, sähkön finanssituotteita vaihtava johdannaismarkkinat sekä ns. Elbas-tasesäätömarkkinat.

Spot-markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spot-markkinoilla määräytyy seuraavan päivän sähkön hinta kysynnän ja tarjonnan mukaan. Keskeisiä toimijoita näillä markkinoilla ovat tarjontapuolella voimalaitoksia omistavat sähkön tuottajat ja ostajapuolella sähkön vähittäismyyjät sekä suuret teollisuuslaitokset, jotka ostavat tarvitsemansa sähkön suoraan pörssistä.

Spot-markkinoilla toimijat lähettävät päivittäin klo 12 CET (klo 13 Suomen aikaa) mennessä tarjouksensa Nord Pooliin, jossa he kertovat, millä hinnalla ja kuinka suuren määrän he ovat valmiita ostamaan tai myymään sähköä kullakin tunnilla. Näiden tarjousten perusteella Nord Pool laskee aggregoidut kysyntä- ja tarjontakäyrät, joiden leikkauspisteessä kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti määräytyy sähkön spot-hinta.

Johdannaismarkkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten futuureilla, termiineillä ja optioilla. Johdannaismarkkinoiden keskeisenä ideana on luoda ennustettavuutta alan yrityksille. Spot-markkinoilla sähkön hinta määräytyy vain seuraavalle päivälle, mutta useimmat yritykset haluavat tietää ja suunnitella kassavirtansa paljon kauemmaksi tulevaisuuteen.

Johdannaistuotteiden avulla on mahdollista myydä tai ostaa sähköä kiinteään hintaa määrätyllä aikavälillä tulevaisuudessa. Vaihdetuimmat johdannaissopimukset koskevat seuraavia viikkoja, kuukausia, vuosineljänneksiä tai kokonaisia vuosia. Kaikkein aktiivisimmin kauppaa käydään seuraavan vuosineljänneksen ja seuraavan vuoden sopimuksilla. Niinpä myös sähkön hinnan noususta tai laskusta puhuttaessa viitataan useimmiten seuraavan kvartaalin johdannaishintaan, eikä niinkään spot-hintaan.

Johdannaissopimukset ovat puhtaita finanssituotteita, eli niihin ei suoraan liity velvollisuutta ostaa tai myydä fyysistä sähköä, vaan ainoastaan raha vaihtaa omistajaa. Esimerkiksi jos myy etukäteen 5 MW:n suuruisen ja yhden viikon (168 tuntia) mittaisen futuuri-sopimuksen 37 eurolla/MWh ja viikon spot-hinnaksi muodostuu 36,50 €/MWh, niin ostaja joutuu maksamaan spot- ja futuurihinnan välisen erotuksen myyjälle: (37 €/MWh – 36,50 €/MWh) × 5 MW × 168 h = 420 €. Vastaavasti jos spot-hinta olisi ollut korkeampi, niin myyjä olisi maksanut erotuksen ostajalle.

Johdannaismarkkinoiden luonne puhtaina finanssimarkkinoina mahdollistaa erilaisten rahoitusalan yritysten toiminnan näillä markkinoilla, mikä lisää tuntuvasti johdannaismarkkinoiden likviditeettiä. Johdannaisia vaihdetaan vuodessa tuntuvasti enemmän kuin spot-markkinoilla käydään kauppaa ja jopa enemmän kuin vuotuinen sähkönkulutus Nord Poolin alueella.

Elbas-markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elbas- eli tasesähkömarkkinoilla kaupankäynti on huomattavasti spot- ja johdannaismarkkinoita pienempää. Elbas-kauppaa käydään spot-hinnan muodostumisen jälkeen seuraavalle päivälle. Markkinat on tarkoitettu ennen kaikkea poikkeustilanteiden hallintaan. Jos esimerkiksi voimalaitos, jonka tuotanto on aiemmin myyty spot-markkinoilla, yllättäen rikkoontuu, niin sen tuotantoa vastaava määrä voidaan ostaa Elbas-markkinoilta eikä sähkön toimitus häiriinny.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. History Nord Pool Spot, npspot.com. Viitattu 2013-06-07. (englanniksi)
  2. a b Contact us Nord Pool Spot, npspot.com. Viitattu 2013-06-07. (englanniksi)
  3. a b About us Nord Pool Spot, npspot.com. Viitattu 2013-06-07. (englanniksi)
  4. a b Eleringistä ja Litgridistä Nord Pool Spotin osakkeenomistajia 2012-08-01. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid, fingrid.fi. Viitattu 2013-06-07.
  5. NASDAQ OMX Commodities Europe Nord Pool Spot, npspot.com. Viitattu 2013-06-07. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]