Neljä Ruusua

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neljä Ruusua
(19822007, 2011–)
Neljä Ruusua Ilosaarirockissa vuonna 2011.
Neljä Ruusua Ilosaarirockissa vuonna 2011.
Tiedot
Tyylilaji: suomirock
Kotipaikka: Suomen lippu Joensuu, Suomi
Laulukieli: suomi
Sivusto: www.neljaruusua.com
Jäsenet
Ilkka Alanko laulu, kitara
Petteri "Kode" Koistinen kitara
Jari "Lade" Laakkonen basso
Kari "Kämy" Kämäräinen rummut
Levy-yhtiöt
EMI  

Neljä Ruusua on Joensuusta lähtöisin oleva suomirock-yhtye, jonka perustivat vuonna 1982 laulaja-kitaristi Ilkka Alanko, kitaristi Petteri "Kode" Koistinen, basisti Jari "Lade" Laakkonen ja rumpali Kari "Kämy" Kämäräinen. Yhtyeen musiikillinen tyyli oli yhtyeen alkuaikoina erittäin punkvaikutteista, mutta muuttui ajan mittaan tavanomaisemmaksi suomirockiksi ja lähemmäs popmusiikkia.

Tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Pelimies Welin", "Juppihippipunkkari", "Sun täytyy mennä", "Poplaulajan vapaapäivä", "Matka on syvä", "Hunningolla", "Luotsivene", "Popmuseo", "Valuva taivas", "Missä vaan" ja "Elän vain kerran"

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiden joensuulaisnuoren perustama yhtye aloitti nimellä Talouskukkaro vuonna 1982[1], poikien ollessa vain 13–15 vuoden ikäisiä. Kokoonpano osallistui Rockin SM-kisoihin vuonna 1983[1] sijoittuen neljänneksi. Yhtyeen kosketinsoittajan erottua bändistä nimi muuttui Neljäksi Ruusuksi vuonna 1985. Neljän Ruusun kokoonpano on ollutkin siitä lähtien muuttumaton. Bändin keulahahmona tunnettu Ilkka Alanko on kenties yhden Suomen tunnetuimman rockmuusikon, Ismo Alangon, pikkuveli. Ensimmäinen levy Neljä Ruusua ilmestyi 1987, ja vielä samana vuonna ilmestyi myös toinen albumi Kasvukipuja. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestyi Ruusujen kolmas albumi Hyvää päivää, jolla yhtye otti askeleen kohti 1990-lukulaista minäänsä[1] ja Neljä Ruusua alkoi ottaa omaa jalansijaansa suomalaisessa rockmaailmassa.

Vuonna 1990 julkaistiin albumi Hyvää yötä Bangkok, ja sen kappaleesta Sukellus tuli yksi vuoden soitetuimmista.lähde? Sukellus-kappaleella laulaa myös Dingon Neumann. Tämä levy tavoitti yhä suurempaa yleisoä ja se valittiinkin ilmestymisvuonnaan yhdeksi parhaimmista albumeista Soundin vuosiäänestyksessä. Varsinaisen läpimurtonsa Neljä Ruusua teki kuitenkin albumillaan Haloo , joka ilmestyi 1992. Levyn hitti Juppihippipunkkari soi taajaan radiossa ja baareissa kautta maan. Albumi on myynyt 75 325 kappaletta ja se saavutti kulta- ja platinalevyrajan julkaisuvuonnaan[2]. Neljää Ruusua alettiin jo vertailla ulkomaisiin suuryhtyeisiin yhtyeen julkaistua kuudennen studioalbuminsa Pop-uskonto vuonna 1993.lähde? Pop-uskonto oli edeltäjäänsä huomattavasti synkempi levy, ja lisääntynyt koneiden käyttö oikeiden instrumenttien sijaan studiossa kuului selkeästi läpi. Soundi oli myos vaihtumassa rockista popimpaan suuntaan.

Tämän jälkeen Ruusut aloittivat 4R-projektin, jonka tarkoituksena oli tehdä musiikkia englanniksi. Vuonna 1996 ilmestynyt Mood oli ainakin Suomessa kohtalainen menestys, mutta kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt Not for Sale jäi vaille suosiota, eivätkä vanhat ihailijat ostaneet levyä. 5 000 kappaletta myyneen albumin jälkeen yhtye alkoi valmistella seitsemättä suomenkielistä albumiaan. Uusi aalto ilmestyi 1999 ja nosti yhtyeen takaisin suosikiksi. Kyseisen albumin toinen single "Hunningolla" nousi suureksi hitiksi. Vuonna 2000 julkaistu Popmuseo-kaksoiskokoelma ja seuraavana vuonna ilmestynyt Valuva taivas -albumi myivät hyvin, ja sitä seuranneen kiertueen jälkeen Neljä Ruusua lähti yli vuoden kestäneelle tauolle, jonka jälkeen keväällä 2004 ilmestyi albumi Karelia Express.

Syksyllä 2006 ilmestyi albumi Ensi-ilta. Yhtyeen kotisivuilta suora lainaus 13.8.-07 : "Neljä Ruusua -yhtye vetäytyy viettämään hiljaiseloa määräämättömäksi ajaksi. Viimeinen julkinen esiintyminen ennen taukoa on 17.8. 2007 Ravintola Virgin Oilissa Helsingissä. Yhtyeen tulevaisuus on täysin avoin; minkäänlaisia suunnitelmia levytysten, keikkojen tai muun toiminnan suhteen ei ole laadittu."

Heinäkuussa 2011 yhtye teki paluun 40-vuotisjuhliaan viettäneen Joensuun Ilosaarirockin päätösesiintyjänä. Yhtye aloitti uuden albumin äänitykset alkuvuodesta 2012 [3]. Heinäkuussa uutisoitiin, että uusi Katkera kuu -niminen albumi ilmestyy 31. elokuuta 2012 ja sen julkaisee Ratas Music Group[4].

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Alanko (laulu, kitara)
  • Petteri "Kode" Koistinen (kitara)
  • Jari "Lade" Laakkonen (basso)
  • Kari "Kämy" Kämäräinen (rummut)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit

Kokoelma-albumit

  • Energiaa  (1994, remix-kokoelma, Parlophone, EMI)
  • Popmuseo  (2000, Parlophone, EMI)
  • Poplaulajan vapaapäivä - 20 suurinta hittiä (2013, EMI/Universal)

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nuori ikäisekseen 11/2012
  • Katkera kuu 08/2012
  • Seitsemän päivää selvinpäin 04/2012
  • En voi 03/2007 (promo)
  • Ensi-ilta / Askel eteen kaksi taakse 12/2006
  • Tahdon / Marianne 09/2006
  • Soudat – huopaat 06/2006
  • Veri / Syyskuu 09/2004
  • Öisellä rannalla / Kaksi vanhaa höyrylaivaa / Elän vain kerran -(video) 05/2004
  • Elän vain kerran (promo) 02/2004
  • Popstars 01/2004
  • Yhtyneet / bonuksena Autere 05/2002
  • Nuoli ja sydän / Ilosaari 01/2002
  • Valuva taivas / Laaksossa 10/2001
  • Missä vaan / D.J Plasma feat. Ukko-Rukka 06/2001
  • Yön yksinäinen 12/2000
  • Popmuseo / Sun täytyy mennä 09/2000
  • Sun täytyy mennä (promo) 07/2000
  • Uusi aika 01/2000
  • Olen niin pop / Olen niin pop (club-remix) 12/1999
  • Luotsivene / Hunningolla (video) 10/1999
  • Hunningolla 08/1999
  • Varjo 05/1999
  • Energiaa / Hyvät ajat (live) / Lumo 11/1994
  • Meistä jokainen (kiinanmuuriversio) / Meistä jokainen (astraaliversio) / Meistä jokainen (albumi-versio) / Meistä jokainen (apuraha-mix, Esek edit.) 05/1994
  • Transsiprinsessa / Transsiprinsessa (transsiprinsessa-mix) / Idänprinsessa / Poplaulajan vapaapäivä radio edit (breikkimix) 02/1994
  • Poplaulajan vapaapäivä remix / Poplaulajan vapaapäivä radio edit (breikkimix) / Poplaulajan vapaapäivä original mix 12/1993
  • Kuka näkee / Kuka näkee (alaston versio) 09/1993
  • Juppihippipunkkari (dj-mix) / Juppihippipunkkari (soul-mix) / Viisastun salaa (popmix) 09/1992
  • Pullaa remix (vinyylimix ) / Pullaa mute'n'go mix / Sun täytyy mennä remix (airfix) 06/1992
  • Juppihippipunkkari / Soitat viulua 02/1992
  • 06.00 (Eräs päiväkirja / Sukellus radio edit 05/1991
  • Elämä remix (disco mix) / Elämä radio edit / Muisto 02/1991
  • Sukellus / Tiina tanssii taas 10/1990
  • Matkalla / Hyvää päivää 04/1990
  • Joulun tähti / 11/1989
  • Vastaa! / Beibi, sä oot mun 10/1989
  • Itkupilli / Kotomaa 10/1987
  • Sulje oveni / Paskaläjä 01/1987

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Biografia (Tallenne sivusta Internet Archiven tietokannassa) neljäruusua.com. Viitattu 13.10.2012.
  2. http://www.ifpi.fi/tilastot/artistit/nelj%C3%A4+ruusua#
  3. http://www.soundi.fi/node/13476
  4. http://www.ratasmusic.fi/katkera_kuu

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neljä Ruusua.