Rumpukone

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rytmilaitteet, kuten kuvan Rhythmicon (1932), edustavat rumpukoneiden varhaisvuosia.

Rumpukone (alkujaan "rytmilaite") on laite jolla tuotetaan syntetisoituja tai samplattuja rummun- ja muiden lyömäsoitinten ääniä.[1] Uudemmat rumpukoneet sisältävät rumpujen sointia toistavia sekvenssereitä tai rumpujen sointiväriä generoivia syntetisaattoreita. Niihin sisältyy usein myös yksilöllisiä rumpuäänien ja -sointien luomismahdollisuuksia.

Rumpukoneet yleistyivät voimakkaasti 1980-luvulla laitteiden ohjelmoitavuuden ja sarjatuotannon myötä. Eräitä legendaarisimpia rumpukoneita ovat Rolandin TR-808 ja TR-909. Ne saivat suosiota elektronisen musiikin tuottajien, pian muidenkin musiikkisuuntausten keskuudessa. Laitteiden merkitystä käsitellään Alex Noyerin dokumenttielokuvassa 808 - the Heart of the Beat that Changed the World. Elokuvan ensi-ilta on suunniteltu keväälle 2015.[2]

Suomalaisyhtyeistä esimerkiksi Mika Sundqvist on kertonut että Popedan Kaasua...-albumilla (1983) on käytetty rumpukonetta Linn LM-1 clap-clap-efektin saamiseksi, joskin siinä on myös ihan oikeaa taputusta, mutta Sundqvistin sanoin: "Eli varsin vaatimaton on LINN osuus mutta se näytti komealta krediteissä!”[3]

Jotkin black metal-yhtyeet käyttävät rumpukonetta rumpalin korvikkeena, esimerkiksi Legion of Sadism albumillaan Auf Gedeih und Verderb, jota arvostelussa haukutaan rumpukoneen osalta voimakkain sanoin:[4]

»Huonoinpana tekijänä kokonaisuudessa on kuitenkin erittäin väsyneen ja paikoin jopa raivostuttavan huonon kuuloinen rumpukone. Sen nakutus, säksätys ja sihinä aiheuttaa lähinnä turhautumista ja ärsyyntyneisyyttä. Kamalimmillaan se yrittää kuulostaa Mysticumilta onnistumatta siinä kuitenkaan. Ei näin. Tätä levyä en rehellisesti sanoen voi suositella kenellekään, nyt tai ikinä»

Rumpukoneesta käytetään yleisesti lyhennettä dr-synt.[5]

Rumpukoneiden suosiota on viime vuosina vähentänyt tietokoneohjelmistojen laadullinen kehittyminen. Markkinoilla on useita ohjelmia, joita voidaan ohjelmoida samaan tapaan kuin rumpukoneita. Monet myös yrittävät jäljitellä klassikkolaitteiden, kuten TR-808:n ja TR-909:n tuottamia ääniä tietokoneohjelmilla. Kaikkien mielestä niillä ei saada aikaan riittävän aidon kuuloista ääntä, jotta itse rumpukoneiden asema olisi uhattuna. [2] Merkittävää on myös rumpukoneosiolla varustettujen syntetisaattorien kehitys monipuolisemmiksi musiikkityöasemiksi, jolloin erillisten rumpukoneiden tarve on etekin 2000-luvulla vähentynyt. Tämän taustalla on osaksi MIDI-liitäntästandardi, jonka ensimmäinen versio esiteltiin jo vuonna 1983. Tyypillisesti aiempaa isompikokoisilla "pädeillä" tai rumpukoneosiolla varustettujen musiikkityö- ja samplausasemien kehitys lähti kasvavassa määrin liikkeille (MPC, alkujaan MIDI Production Center, sittemmin Music Procuction Center). Uudemmat rumpukoneet ja musiikkityöasemat voidaan yleensä kytkeä melko helposti tietokoneeseen ja monet niistä voivat käyttää tietokoneen kovalevyä tallennusvälineenään erillismuistien sijaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Drum machine (sanakirjamääritelmä) collinsdictionary.com. Viitattu 28.12.2014. (englanniksi)
  2. a b Suomalaistuottaja teki dokumentin Hollywood-tähtien kanssa - ”Yksi unelma on toteutunut” Ilta-Sanomat, iltasanomat.fi. 18.10.2014. Viitattu 26.12.2014.
  3. Janne Flinkkilä: Popeda ja rumpukoneen arvoitus rumba.fi
  4. Imperiumi.net
  5. Aidatrumpetista zimbalomiin - Ohjeluettelo soittimien nimistä kaapeli.fi, viitattu 26.12.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]