Mikael Pentikäinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen
Mikael Pentikäinen
Syntynyt 28. marraskuuta 1964 (ikä 49)
Espoo
Kansallisuus suomalainen
Ammatti toimittaja, yrittäjä
Siviilisääty naimisissa
Puoliso Silja Pentikäinen

Mikael Pentikäinen (s. 28. marraskuuta 1964 Espoo)[1] on suomalainen toimittaja ja yrittäjä. Pentikäinen työskenteli Sanoma Newsin toimitusjohtajana 2004–2010 ja toimi Sanomalehtien liiton hallituksen puheenjohtajana 2009–2010.[2][3] Hän oli Helsingin Sanomien kustantaja 2010–2012 ja vastaava päätoimittaja 2010–2013.[4] Pentikäinen on koulutukseltaan metsänhoitaja.[1] Uskonnoltaan Pentikäinen on lestadiolainen.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pentikäinen valmistui Sanoman toimittajakoulusta vuonna 1990 ja työskenteli toimittajana Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa 1992–1996. Vuosina 1996–1999 hän toimi Etelä-Saimaan päätoimittajana ja 1999–2004 STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana. Sanoma Newsin toimitusjohtajaksi Mikael Pentikäinen siirtyi 2004 ja jatkoi tehtävässä, kunnes aloitti Helsingin Sanomien kustantajana ja vastaavana päätoimittajana 2010.[1] Pentikäisen päätoimittajakauden aikana Helsingin Sanomat muuttui broadsheetista tabloidiksi. Pentikäisen joutui jättämään Helsingin Sanomien päätoimittajuuden toukokuun 2013 lopulla luottamuspulan vuoksi.[6][7] Sanoma-uran jälkeen Pentikäinen ryhtyi yrittäjäksi. Hän työskentelee viestinnän konsulttiyhtiö Tekirin neuvonantajana.[8]

Pentikäisen vaalikirja Luottamus ilmestyi helmikuussa 2014. Kirjassa Pentikäinen kertoo näkemyksensä siitä, mitä on luottamus ja miten jokainen voi rakentaa sitä omassa elämässään. Pentikäinen on uransa aikana pohtinut luottamusta niin päätoimittajana, toimitusjohtajana kuin luottamusmiehenäkin. Osin omakohtainen, osin muiden kokemuksiin ja tutkimustietoon nojaava Luottamus-kirja on itsetutkistelua mutta myös pohdintaa luottamuksen olemuksesta ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Helsingin Sanomien tilaamassa arviossa Kauppalehden toimittaja Heikki Haapavaara kutsuu teosta luonteeltaan hyväksi johtajaoppaaksi.[9][10]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskeluaikana Pentikäinen oli Keskustan opiskelijaliiton puheenjohtaja ja järjestön julkaisun Politiikan Puntarin päätoimittaja.[11] Hän jätti puolueen jäsenyyden aloittaessaan toimittajan uransa.lähde?

Pentikäinen oli keskustan ehdokkaana 2014 europarlamenttivaaleissa. Hän sai 17 732 ääntä eikä tullut valituksi.[12] Myöhemmin Pentikäinen arvioi myönteisten näkemystensä esimerkiksi Natosta ja naispappeudesta olleen liian radikaaleja keskustan kannattajille.[13]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikael Pentikäisen isä on professori Juha Pentikäinen ja veli Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.[14] Hänen sisarensa on tutkija Mari Leppänen.[15] Hän on naimisissa Silja Pentikäisen (o.s. Karvonen) kanssa ja hänellä on viisi lastalähde?.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsingin Sanomille yllätyspäätoimittaja: Tämä on uutismiehen unelmaduuni Ilta-Sanomat. 11.2.2010. Viitattu 11.2.2010.
  2. Mikael Pentikäinen Sanomalehtien Liiton johtoon 22.1.2009. Sanomalehtien Liitto. Viitattu 13.11.2009.
  3. Korkiatuvasta Sanomalehtien Liiton hallituksen puheenjohtaja 19.1.2011. Sanomalehtien liitto. Viitattu 20.1.2011.
  4. Mikael Pentikäiselle potkut Helsingin Sanomista 27.5.2013. Yle Uutiset. Viitattu 14.10.2013.
  5. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/miten-mikael-pentikaisesta-tuli-sanomien-mies-lue-henkilokuva/
  6. Länkinen, Tiina: Mikael Pentikäiselle potkut Helsingin Sanomista 27.5.2013. Yle. Viitattu 17.2.2014.
  7. ”Olen kokenut luottamusta niin lukijoilta kuin omalta toimitukselta” – lue Mikael Pentikäisen erokirje 27.5.2013. Yle. Viitattu 17.2.2014.
  8. Pentikäinen siirtyy viestintätoimistoon 30.9.2013. Talentum. Viitattu 17.2.2014.
  9. Haapavaara, Heikki: Mikael Pentikäisen vaalikirja toimii innostavana johtamisoppaana Hs.fi. 7.2.2014. Sanoma Media Finland. Viitattu 17.2.2014.
  10. Luottamus, Mikael Pentikäinen Adlibris. Viitattu 17.2.2014.
  11. Erkki Laatikainen: Josko sittenkin Mauri 12.2.2010. Yle.fi. Viitattu 12.2.2010.
  12. Europarlamenttivaalit 2014: Koko maa Vaalit.fi. 30.5.2014 (päivitety). Oikeusministeriö. Viitattu 18.7.2014.
  13. Säävälä, Hilkka: Pentikäinen: Nato ja naispapit olivat liikaa keskustalle Yle Uutiset. 18.7.2014. Viitattu 18.7.2014.
  14. Kovanen, Marjo: Juha Yrjänä Pentikäinen Jyväskylän yliopisto. Viitattu 11.2.2010.
  15. Kotimaa24.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]