Louis Delluc -palkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Louis Delluc -palkinto (Prix Louis-Delluc) on ranskalaiselle elokuvalle myönnettävä ranskalainen elokuvapalkinto, jonka Maurice Bessy ja Marcel Idzkowski perustivat vuonna 1937 kunnioittamaan Louis Dellucin (1890–1924) muistoa. Delluc oli ensimmäinen ranskalainen elokuvajournalisti, ja hän perusti myös elokuvakerhoja.
Palkinnon myöntämisvuosina jakotilaisuus on järjestetty joulukuun toisena torstaina. Tuomaristossa on 20 jäsentä, jotka ovat elokuvakriitikkoja ja muita kulttuurin alalla merkittäviä henkilöitä. Puheenjohtaja on Gilles Jacob. Tapahtuma järjestetään le Fouquet’s -ravintolassa Champs-Élysées’llä.
Pääpalkinnon Prix Louis-Dellucin lisäksi myönnetään palkinto parhaasta esikoisohjauksesta.
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Louis Delluc -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1937: Pohjalla (Les Bas-Fonds), ohjaus: Jean Renoir
- 1938: Puritaani ja katutyttö (Le Puritain), ohjaus: Jeff Musso
- 1939: Sumujen laituri (Le Quai des brumes), ohjaus: Marcel Carné
- 1940: ei jaettu
- 1941: ei jaettu
- 1942: ei jaettu
- 1943: ei jaettu
- 1944: ei jaettu
- 1945: Toivo (Espoir, sierra de Teruel), ohjaus: André Malraux
- 1946: Kaunotar ja hirviö (La Belle et la Bête), ohjaus: Jean Cocteau
- 1947: Paris 1900, ohjaus: Nicole Védrès
- 1948: Les Casse-pieds, ohjaus: Jean Dréville
- 1949: Suurkaupungin sävel (Rendez-vous de juillet), ohjaus: Jacques Becker
- 1950: Papin päiväkirja (Le Journal d'un curé de campagne), ohjaus: Robert Bresson
- 1951: ei jaettu
- 1952: Karmiininpunainen verho (Le Rideau cramoisi), ohjaus: Alexandre Astruc
- 1953: Riemuloma Rivieralla (Les Vacances de monsieur Hulot), ohjaus: Jacques Tati
- 1954: Pirulliset (Les Diaboliques), ohjaus: Henri-Georges Clouzot
- 1955: Älä leiki rakkaudella (Les Grandes Manœuvres), ohjaus: René Clair
- 1956: Punainen ilmapallo (Le Ballon rouge), ohjaus: Albert Lamorisse
- 1957: Hissillä mestauslavalle (Ascenseur pour l'échafaud), ohjaus: Louis Malle
- 1958: Minä, musta mies (Moi un noir), ohjaus: Jean Rouch
- 1959: On n'enterre pas le dimanche, ohjaus: Michel Drach
- 1960: Pitkä poissaolo (Une aussi longue absence), ohjaus: Henri Colpi
- 1961: Un cœur gros comme ça, ohjaus: François Reichenbach
- 1962:
- Kuolematon (L'Immortelle), ohjaus: Alain Robbe-Grillet
- Naista metsästämässä (Le Soupirant), ohjaus: Pierre Étaix
- 1963: Cherbourgin sateenvarjot (Les Parapluies de Cherbourg), ohjaus: Jacques Demy
- 1964: Onnen hetket (Le Bonheur), ohjaus: Agnès Varda
- 1965: Elämää linnassa (La Vie de château), ohjaus: Jean-Paul Rappeneau
- 1966: Sota on loppunut (La guerre est finie), ohjaus: Alain Resnais
- 1967: Viattoman nuoren miehen päiväkirja (Benjamin ou Les mémoires d'un puceau), ohjaus: Michel Deville
- 1968: Varastettuja suudelmia (Baisers volés), ohjaus: François Truffaut
- 1969: Sellaista on elämä (Les Choses de la vie), ohjaus: Claude Sautet
- 1970: Clairen polvi (Le Genou de Claire), ohjaus: Éric Rohmer
- 1971: Rendez-vous – kohtaaminen (Rendez-vous à Bray), ohjaus: André Delvaux
- 1972: Hälytystila (État de siège), ohjaus: Costa-Gavras
- 1973: Saint-Paulin kelloseppä (L'Horloger de Saint-Paul), ohjaus: Bertrand Tavernier
- 1974: La Gifle, ohjaus: Claude Pinoteau
- 1975: Hellyyden aika (Cousin, cousine), ohjaus: Jean-Charles Tacchella
- 1976: Suurkaupungin sheriffi (Le Juge Fayard dit Le Shériff), ohjaus: Yves Boisset
- 1977: Piparminttujuoma (Diabolo menthe), ohjaus: Diane Kurys
- 1978: L'Argent des autres, ohjaus: Christian de Chalonge
- 1979: Kuningas ja satakieli (Le Roi et l'oiseau), ohjaus: Paul Grimault
- 1980: Un étrange voyage, ohjaus: Alain Cavalier
- 1981: Vaarallinen siirto (Une étrange affaire), ohjaus: Pierre Granier-Deferre
- 1982: Danton, ohjaus: Andrzej Wajda
- 1983: Suzanne ja miehet (À nos amours), ohjaus: Maurice Pialat
- 1984: Vaaralliset siirrot (La Diagonale du fou), ohjaus: Richard Dembo
- 1985: L'Effrontée, ohjaus: Claude Miller
- 1986: Levoton veri (Mauvais Sang), ohjaus: Léos Carax
- 1987:
- Godard muina miehinä (Soigne ta droite), ohjaus: Jean-Luc Godard
- Näkemiin lapset (Au revoir les enfants), ohjaus: Louis Malle
- 1988: La Lectrice, ohjaus: Michel Deville
- 1989: Julma rakkaus (Un monde sans pitié), ohjaus: Éric Rochant
- 1990:
- Pikku rikollinen (Le Petit Criminel), ohjaus: Jacques Doillon
- Hairdresser's Husband (le Mari de la coiffeuse), ohjaus: Patrice Leconte
- 1991: Kaikki elämän aamut (Tous les matins du monde), ohjaus: Alain Corneau
- 1992: Sanoi pikku prinssi... (Le petit prince a dit), ohjaus: Christine Pascal
- 1993: Smoking / No Smoking, ohjaus: Alain Resnais
- 1994: Villikaislat (Les Roseaux sauvages), ohjaus: André Téchiné
- 1995: Nelly ja herra Arnaud (Nelly et M. Arnaud), ohjaus: Claude Sautet
- 1996: Sataako jouluksi lunta? (Y aura-t-il de la neige à Noël?), ohjaus: Sandrine Veysset
- 1997:
- Tuttu laulu (On connaît la chanson), ohjaus: Alain Resnais
- Marius ja Jeannette (Marius et Jeannette), ohjaus: Robert Guédiguian
- 1998: Tyhjä kangas (L'Ennui), ohjaus: Cédric Kahn
- 1999: Adieu, plancher des vaches !, ohjaus: Otar Iosseliani
- 2000: Suklaata, kiitos (Merci pour le chocolat), ohjaus: Claude Chabrol
- 2001: Intimacy (Intimité), ohjaus: Patrice Chéreau
- 2002: Nytpä tahdon olla mä (Être et avoir), ohjaus: Nicolas Philibert
- 2003:
- la trilogie Un couple épatant / Cavale / Après la vie, ohjaus: Lucas Belvaux
- les Sentiments, ohjaus: Noémie Lvovsky
- 2004: Rois et reine, ohjaus: Arnaud Desplechin
- 2005: Les Amants réguliers, ohjaus: Philippe Garrel
- 2006: Lady Chatterley, ohjaus: Pascale Ferran
- 2007: La Graine et le mulet, ohjaus: Abdellatif Kechiche
- 2008: La Vie moderne, ohjaus: Raymond Depardon
- 2009: Profeetta (Un prophète), ohjaus: Jacques Audiard
- 2010: Mystères de Lisbonne, ohjaus: Raoul Ruiz
- 2011: Le Havre, ohjaus: Aki Kaurismäki
- 2012: Les Adieux à la reine, ohjaus: Benoît Jacquot
- 2013: Adelen elämä: osat 1 ja 2 (La Vie d'Adèle – Chapitres 1 & 2), ohjaus: Abdellatif Kechiche
- 2014:
- Les Combattants, ohjaus: Thomas Cailley
- Sils Marian pilvet, ohjaus: Olivier Assayas[1]
- 2015: Fatima, ohjaus: Philippe Faucon[2]
Parhaan esikoisohjauksen Louis Delluc -palkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1999: Voyages, ohjaus: Emmanuel Finkiel
- 2000: Henkilöstöosasto (Ressources humaines), ohjaus: Laurent Cantet
- 2001: Toutes les nuits, ohjaus: Eugène Green
- 2002: Wesh wesh, qu'est-ce qui se passe ?, ohjaus: Rabah Ameur-Zaïmeche
- 2003: Il est plus facile pour un chameau..., ohjaus: Valeria Bruni-Tedeschi
- 2004: Quand la mer monte..., ohjaus: Yolande Moreau et Gilles Porte
- 2005: Douches froides, ohjaus: Antony Cordier
- 2006: Le Pressentiment, ohjaus: Jean-Pierre Darroussin
- 2007: ex-aequo : Naissance des pieuvres, ohjaus: Céline Sciamma et Tout est pardonné, ohjaus: Mia Hansen-Løve
- 2008: L'Apprenti, ohjaus: Samuel Collardey
- 2009: Qu'un seul tienne et les autres suivront, ohjaus: Léa Fehner
- 2010: Belle Épine, ohjaus: Rebecca Zlotowski
- 2011: Donoma, ohjaus: Djinn Carrenard
- 2012: Louise Wimmer, ohjaus: Cyril Mennugun
- 2015: Le Grand jeu, ohjaus: Nicolas Pariser[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Richford, Rhonda: 'Sils Maria' Wins France’s Louis Delluc Critics' Prize hollywoodreporter.com. 15.12.2014. Viitattu 20.4.2019. (englanniksi)
- ↑ Prix Louis Delluc – Prix Louis Delluc AlloCiné. Viitattu 3.3.2017. (ranskaksi)
- ↑ Prix Louis Delluc du premier film – Prix Louis Delluc AlloCiné. Viitattu 3.3.2017. (ranskaksi)