Pirulliset (vuoden 1955 elokuva)
| Pirulliset | |
|---|---|
| Les Diaboliques | |
 |
|
| Ohjaaja | Henri-Georges Clouzot |
| Käsikirjoittaja | |
| Tuottaja | Henri-Georges Clouzot |
| Säveltäjä | Georges Van Parys |
| Kuvaaja | Armand Thirard |
| Leikkaaja | Madeleine Gug |
| Lavastaja | Léon Barsacq |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö |
|
| Levittäjä | Netflix |
| Ensi-ilta |
29. tammikuuta 1955 (Yhdysvalloissa) 30. maaliskuuta 1956 (Suomi) |
| Kesto | 116 min |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Pirulliset (Les Diaboliques) on Henri-Georges Clouzotin ohjaama ranskalainen mustavalkoinen elokuva vuodelta 1955. Siinä yhdistyvät jännitys- ja kauhuelokuvan elementit. Sen pääosissa näyttelevät Simone Signoret, Véra Clouzot ja Paul Meurisse.
Pirulliset perustuu Pierre Boileaun ja Thomas Narcejacin romaaniin Celle qui n’était plus, joka oli saanut vaikutteita James M. Cainin rikosromaaneista. Alfred Hitchcock olisi halunnut romaanin oikeudet, mutta Clouzot voitti kilpailun teoksen oikeuksista. Myöhemmin Boileau ja Narcejac kirjoitti romaanin D’Entre les morts Hitchockille, kun he olivat kuulleet Hitchcockin olleen kiinnostuneen myös Celle qui n'était plusista. Hitchcock sovitti D’Entre les mortsista elokuvansa Vertigo – punainen kyynel.[1]
Hitchcockin Psykoa pidetään usein kauhuelokuvan mullistajana, mutta jo Pirullisissa oli monia samoja elementtejä. Se sijoittuu arkiseen ympäristöön, sen jännitys on psykologista, yliluonnollisuudesta on vain pieniä merkkejä, ja elokuvan juonenkäänteet onnistuvat muuttamaan katsojan näkemyksen tapahtuneesta.[1] Pirullisia voidaan pitää Psykon edeltäjänä. Elokuvassa tapahtuva murhakin sijoittuu kylpyhuoneeseen.[2]
Pirulliset oli taloudellinen menestys, ja se hyötyi mainoskampanjasta, jossa tähdennettiin, että elokuvaa ei kannata katsoa, jos sitä ei näe alusta saakka.[2] Lisäksi lopputeksteissä pyydettiin katsojia olemaan paljastamatta tuleville katsojille elokuvan juonikäänteitä, jotta heille säilyisi yllätyksellisyyden kokemus.[1]
Elokuva oli silloisen Valtion filmitarkastamon Suomessa kokonaan kieltämä hetken aikaa, kunnes valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen johti elokuvan esittämisen sallimiseen.[3]
Näyttelijöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Simone Signoret | … | Nicole Horner |
| Véra Clouzot | … | Christina |
| Paul Meurisse | … | Michel |
| Charles Vanel | … | tarkastaja Fichet |
| Pierre Larquey | … | opettaja Drain |
| Noël Roquevert | … | Herboux |
| Thérèse Dorny | … | rouva Herboux |
| Michel Serrault | … | Raymond |
| Georges Chamarat | … | Dr. Loisy |
| Jean Brochard | … | Plantiveau |
| Aminda Montserrat | … | rouva Plantiveau |
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pirulliset voitti Ranskassa arvostetun Louis Delluc -palkinnon vuonna 1954 (vaikka elokuva sai ensi-iltansa vasta 1955).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jones, Alan: The Rough Guide to Horror Movies. Lontoo: Rough Guides, 2005. ISBN 1-84353-521-1. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Watson, Fiona: Henri-Georges Clouzot Senses of Cinema. 5/2005. Viitattu 12.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Jones, s. 83.
- ↑ Sedergren, Jari.: Taistelu elokuvasensuurista : valtiollisen elokuvatarkastuksen historia 1946-2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, [2006]. 85017263. ISBN 951-746-812-1, 978-951-746-812-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 26.3.2020).
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuitunen, Jaakko: Pirulliset. Filmgoer.fi 2009.