Abdellatif Kechiche
| Abdellatif Kechiche | |
|---|---|
 Abdellatif Kechiche vuonna 2013. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. joulukuuta 1960 Tunis, Tunisia |
| Ammatti | elokuvaohjaaja, näyttelijä, käsikirjoittaja |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1982– |
| Tunnetuimmat ohjaukset |
La Faute à Voltaire (2000) La Graine et le mulet (2007) Adelen elämä: osat 1 ja 2 |
| Palkinnot | |
|
kahdesti parhaan elokuvan César (2003, 2007), kolmesti parhaan ohjaajan César (2003, 2007, ja 2013); Venetsian-elokuvajuhlien tuomariston palkinto (2007); kahdesti parhaan ohjaajan Lumières, Kultainen palmu (2013) |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Abdellatif Kechiche (arab. عبد اللطيف كشيش; s. 7. joulukuuta 1960 Tunis, Tunisia) on tunisialais-ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja. Hän näytteli useissa elokuvissa 1980-ja 1990-luvulla ennen oman elokuvaohjaajan uran alkua. Kechichen ensimmäinen ohjaus oli vuonna 2000 ensi-iltansa saanut La Faute à Voltaire.[1]
Kechichen ohjauksista L'esquive (2003) voitti parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen César-palkinnon. La Graine et le mulet (2007) sai parhaan elokuvan ja parhaan ohjauksen Césarin, Venetsian-elokuvajuhlien tuomariston palkinnon ja parhaan ohjaajan Lumières-palkinnon.
Tunnetuimpiin elokuviin kuuluu Adelen elämä: osat 1 ja 2 (2013), josta hänet palkittiin Cannesin elokuvajuhlien Kultaisella palmulla ja joka sai myös parhaan ohjauksen Césarin sekä parhaan ohjaajan Lumièresin. Rohkeana pidetty elokuva kuvaa 15-vuotiaan tytön ensirakkautta kauniiseen sinitukkaiseen taideopiskelijaan. [2][3][4][5]
Filmografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteenä mm. [1]
- La Faute à Voltaire (Poetical Refugee, 2000)
- L'esquive (Games of Love and Change, 2003)
- La Graine et le mulet (The Secrets of the Grain, 2007)
- Sueur (lyhytelokuva, 2008)
- Vénus noire (Black Venus, 2009)
- Adelen elämä: osat 1 ja 2 (La Vie d'Adèle - Chapitres 1 et 2, Blue is the Warmest Colour; 2013)
- Mektoub My Love : Canto Uno (2016)[6]
- Soeur Marguerite (2017)
- L'Agneau de Dieu (2017)
- Mektoub My Love : Intermezzo (2019)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Abdellatif Kechiche Allocine, allocine.fr. Viitattu 13.3.2019. (ranskaksi)
- ↑ Anne Orjala: La vie d'Adèle voitti Cannesin Kultaisen palmun 26.5.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Kristin M. Jones: Review: Blue Is the Warmest Color Filmcomment, filmcomment.com. Nov./Dec. 2013 issue. Film Society of Lincoln Center, USA. Viitattu 13.3.2019. (englanniksi)
- ↑ Tuulia Tsuua Kekäle: Adelen elämä: osat 1 ja 2 22.6.2016. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Janne Sundqvist: Adèlen elämän ohjaaja vastaa syytöksiin seksin kuvaamisesta 13.12.2013. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 13.3.2019. (suomeksi)
- ↑ Peter Bradshaw: Mektoub, My Love: Canto Uno review – endless summer of sunshine and sex 13.2.2019. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 13.3.2019. (ranskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Abdellatif Kechiche Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
