Cherbourgin sateenvarjot
| Cherbourgin sateenvarjot | |
|---|---|
| Les Parapluies de Cherbourg | |
 |
|
| Ohjaaja | Jacques Demy |
| Käsikirjoittaja | Jacques Demy |
| Tuottaja | Mag Bodard |
| Säveltäjä | Michel Legrand |
| Kuvaaja | Jean Rabier |
| Leikkaaja | Anne-Marie Cotret |
| Pääosat |
Catherine Deneuve Nino Castelnuovo |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Ranska |
| Levittäjä |
20th Century Studios Netflix |
| Ensi-ilta | 1964 |
| Kesto | 91 min |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Cherbourgin sateenvarjot (Les Parapluies de Cherbourg) on Jacques Demyn ohjaama ranskalainen musikaalielokuva vuodelta 1964. Elokuvan pääosissa ovat Catherine Deneuve ja Nino Castelnuovo. Cherbourgin sateenvarjot on musikaalielokuvaksi siitä erikoinen, että se on läpisävelletty: sen jokainen vuorosana lauletaan. Elokuva sijoittuu vuoteen 1957, jolloin Ranska liittyi Algerian sotaan.[1][2] Musiikin elokuvaan sävelsi Michel Legrand. Myös lavasteet, puvut ja värit olivat ohjaaja Demylle tärkeitä ja niissä hän luotti nantesilaisen nuoruudenystävänsä, lavastaja Bernard Evenin, ratkaisuihin.[1]
Elokuvasta tuli heti ilmestyttyään suuri menestys ja se on nykyään yksi eurooppalaisen musiikkielokuvan klassikoita. Sille myönnettiin kolme Cannesin elokuvajuhlien palkintoa vuonna 1964. Vuosina 1965 ja 1966 elokuva sai yhteensä viisi Oscar-ehdokkuutta, muun muassa musiikistaan, mutta ei voittanut ainoatakaan. Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen sadan parhaan ei-englanninkielisen elokuvan joukkoon.[3]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Madame Emery ja hänen 16-vuotias tyttärensä Geneviève myyvät sateenvarjoja Cherbourgin kaupungissa. Genevièven poikaystävä Guy on komea automekaanikko, joka asuu sairaan kummitätinsä kanssa. Tätiä hoitaa hiljainen Madeleine, joka on ilmiselvästi ihastunut Guyhin.
Nuorten rakkaus keskeytyy traagisesti Guyn saadessa kutsun mennä sotimaan Algeriaan. Lähtöä edeltävänä iltana Guy ja Geneviève rakastelevat. Vähän Guyn lähdön jälkeen Geneviève huomaa olevansa raskaana. Geneviève pettyy raskaasti Guyn kirjoittaessa niin harvoin ja suostuu lopulta menemään naimisiin rikkaan Roland Cassardin kanssa. Geneviève muuttaa pois Cherbourgista.
Guyn maailma romahtaa, kun Algeriasta paluun jälkeen tajuaa Genevièven hylänneen hänet. Hän ajautuu ryypiskelemään ja käymään huorissa. Eräänä iltana Guyn palatessa kotiin Madeleine kertoo Guyn kummitädin kuolleen. Guy tajuaa Madeleinen rakastavan häntä ja he menevät naimisiin.
Vuosia myöhemmin Guylla ja Madeleinella on yhteinen lapsi ja Guy pitää huoltoasemaa. On joulu ja Madeleine lähtee poikansa kanssa kaupungille hoitamaan asioita. Geneviève saapuu tyttärensä kanssa huoltoasemalle tankkaamaan, ja Guy kysyy rutiinimaisesti asiakkaalta: “Tavallista vai superia”. Tällöin he tunnistavat toisensa ja järkyttyvät. Geneviève kertoo olevansa Cherbourgissa ensimmäisen kerran naimisiin menonsa jälkeen, ja että hänen äitinsä on nyt kuollut. Geneviève kysyy Guylta haluaako hän tavata tyttärensä (joka on jätetty autoon istumaan), mutta Guy kieltäytyy. Geneviève hyvästelee ja lähtee.
Elokuvan toteutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Demyllä oli elokuvaa varten erittäin tarkka käsikirjoitus. Teknisesti se oli vaikea toteuttaa muun muassa sen takia, etteivät pääosien esittäjät itse laulaneet vuorosanojaan. Heidän oli pakko harjoitella riittävän hyvä huulisynkronointi, ettei ratkaisu kiinnittäisi katsojan huomiota. Pääosien laulajina olivat Danielle Licari ja José Bartel.
Elokuvan aiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuvan yksi aiheista on uskottomuus: ikuista rakkautta vannonut morsian ei kestä arjen paineita ja sulhasen poissaoloa. Demy näyttää Genevièven kohtalossa yksilöiden kahleet: nainen ja hänen äitinsä elävät muista ihmisistä erillään, mutta silti heidän käytöstään ohjailee ajatus siitä, ”mitä ihmiset sanovat”. Avoliitot ja aviottomat lapset olivat tuolloin häpeällisiä.[1]
Toinen elokuvan aiheista on Algerian sota. Filmin tuottajat olisivat halunneet poistaa kaikki sotaan liittyvät viittaukset, jotta realismi ei pilaisi kaunista elokuvaa. Demy kieltäytyi tästä, koska elämän julmuuskin kuuluu siihen kamppailuun, jota ihmiset käyvät unelmiensa toteuttamiseksi. Niinpä Demyn elokuva on edelleen yksi harvoista ranskalaisista elokuvista, joka käsittelee ranskalaista yhteiskuntaa kipeästi vihlaissutta Algerian sotaa.[1]
Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Catherine Deneuve | … | Geneviève Emery |
| Nino Castelnuovo | … | Guy Foucher |
| Anne Vernon | … | Madame Emery |
| Marc Michel | … | Roland Cassard |
| Ellen Farner | … | Madeleine |
| Mireille Perrey | … | Tante Élise |
| Jean Champion | … | Aubin |
| Pierre Caden | … | Bernard |
| Jean-Pierre Dorat | … | Jean |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Cherbourgin sateenvarjot (Arkistoitu – Internet Archive). Satu Laaksonen. KAVE. Viitattu 21.7.2015.
- ↑ Cherbourgin sateenvarjot Leffatykki. Viitattu 24.3.2023.
- ↑ The 100 greatest foreign-language films BBC Culture. 30.10.2018. Viitattu 14.11.2018. (englanniksi)
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heikinheimo, Risto: ”Cherbourgin sateenvarjot”. Filmihullu 6/2005 (musiikkielokuvan teemanumero).
- Jalander, Ywe: ”Cherbourgin kaihoisat laulut”. Suomen Kuvalehti 23/1981, s. 29.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Les parapluies de Cherbourg, DvdClassik.com (ranskaksi)